Soittokierros eri puolille Suomea osoitti että kevät on etelässä myöhässä. Ajo Loimaan läpi vappupäivänä pisti hieraisemaan silmiä — Mustilla märillä pelloilla ei näkynyt koneita.
Säätyypin muututtua vesisateiden ja kylmyyden jälkeen koneet lähtevät liikkeelle. Loimaan Pappisissa missä yleensä kylvöt on tehty vapuksi, isännät ”nukkuvat saappaat jalassa”.
Tiukka savimaa ei anna anteeksi jos siementä ei saada kevätkosteaan maahan.
Iitissä Kaakkois-Suomessa ensimmäiset poudat ovat tulleet Mikko Hietalahden mukaan 70 millin sateiden jälkeen vasta vapunpäivänä. Normaalisti Iitissä on saatu 270 hehtaarin kylvöt päätökseen samaan aikaan kun tänä vuonna ne aloitetaan. Hietalahti veikkaa äitienpäivää kylvojen alkamisajankohdaksi.
Pohjanmaalla Ylistaron Kylänpäässä kylvöt ovat yllättäen käynnissä täydellä teholla. Veli-Pekka Aila taitaa olla ensimmäisten kevätkylvöjen tekijöitä tänä vuonna.
Veli-Pekka Aila käyttää Jussi-ruuvia. Suursäkkien kanssa pelaaminen sai riittää.
Kylvöt käynnissä Ylistarossa
Ylistaron kylänpäässä muutamia peltolohkoja oli raavittu äkeellä. Veli-Pekka Aila aloitti aikaisen Vilde-ohran kylvön pölisevän kuivaan maahan..
370 hehtaarin kylvöalasta syysviljoja on 70 hehtaaria. ”Syysohrista ei tiedä vihertääkö kasvi vai juolaheinä”, Aila nauraa. Hän oli kuullut että jos syysohra ei saa päälleen lunta pakkassuojaksi, se kuolee.
Lokakuussa kylvetyt vehnät ovat menossa uusintakylvöihin. Elokuussa kylvetyt voivat sitävastoin hyvin.
Aila kylvää Rapidilla kolmatta vuotta.
Viljan työmenekkiä pitää jakaa
”90-luvulla piti olla 100 hehtaaria, 2000-luvulla piti olla 200 hehtaaria. Nyt ei piisaa enää mikään”, Veli-Pekka Aila sanoo.
Hän ei ymmärrä miksi sanotaan että yhdellä koneketjulla pärjää 300 hehtaaria, kun Virossa yhdellä koneketjulla hoidetaan 800 hehtaaria, vaikka etelämpänä onkin.
Kasvivalikoimalla pystyy Ailan mukaan vaikuttamaan työmenekkiin paljon. ”Minä kylvän ensimmäisenä aikaiset ohrat. Syysrapsin huono puoli on siinä että tuholaisruiskutukset ovat samaan aikaan kylvöjen kanssa”, Aila jatkaa.
Syysohra on hyvä kasvi, kunhan sen saa talvehtimaan hyvin. Tänä vuonna syysohralohko on tässä vaiheessa surkeaa katseltavaa, kun lumi ei suojannut sitä pakkaselta.
Veli-Pekka Ailalla on alan tulevaisuus omissa käsissään. Markkinoiden seuraaminen on olennainen osa kannattavuutta.
Markkinoiden seuraaminen sataa laariin
Aila ihmettelee miten paljon tekniikkaan kiinnitetään huomiota, mutta panoksien ostaminen ja sadon myyminen on sivuroolissa. ”Minä olen kiinnittänyt tämän vuoden tulevan sadon hinnan jo helmikuussa.”
Tuotantopanoksien hankkiminen oikeaan aikaan tuo säästöä.
Lihalla ja maidolla tilanne on eri kun niitä myydään koko ajan. Viljaa myydään vain kerran vuodessa. Viime vuoden sato piti myydä joulukuuhun mennessä, jos halusi saada parhaan hinnan.
Rahaliikenteen ja markkinoiden seuraaminen on Veli-Pekka Ailalle yhtä tärkeää kuin mullassa möyhiminen. ”Se on kuin pörssin peluuta.”
Ylistarossa ei ole tullut vettä. Aurinko on lämmittänyt maan pölisevään kylvökuntoon.
Neljä tonnia on minimisato
”Jos satoa ei saada yli neljää tonnia hehtaarilta, on sama laittaa kaikki kesantoon”, farmari tuumaa.
Lohkokoko vaikuttaa Ailan mielestä tehokkuuteen. Hän on yhdistellyt eri vuokranantajien lohkoja yhtenäisiksi isoiksi kappaleiksi. Nyt on meneillään naapurin kanssa tilusvaihto, jolla saadaan kummallekin viidestä lohkosta yksi lohko.
Pellon hinta on farmarin mielestä liian kova. Korkeita maavuokria hän ei ymmärrä ollenkaan. ”Miksi tehdä talkoilla toisen pellolla töitä?”
Viljanviljelyn kannattavuus on tällä hetkellä sitä tasoa että se ei kestä investointeja.
Aila ei ole pessimisti, mutta hän näkee nykyisen hintatilanteen kestämättömänä. ”Jos tämä jatkuu, seuraa alasajo, kun toimintaa ei kykene kehittämään.”
Linkki Väderstad Rapid 2015
1 Kommentti
Olisiko parempi vain maksaa 50 euroa/ha ja tyytyä 3 tonnin satoon?