Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Kotieläintalous, Ruoka 0

Lihamaisteri tekee ongelmajätteestä herkkuja

Matti Turtiainen · 5.11.2015

Partaveitsenterävä veitsi heiluu nopealla tahdilla samalla, kun suu käy tauotta. Tilalla teurastetun naudan ruho muuttuu hetkessä ongelmajätteestä gourmet-ruuan raaka-aineeksi. Reilun kymmenen vuoden kokemus ruohonjuuritason elintarvikejalostuksesta antaa Ahvo Röpelisen sanoille ja ajatuksille painoarvoa.

Savonlinnalainen Ahvo Röpelinen tunnetaan Savonlinnan seudulla ja vähän kauempanakin lihamaisterina. Lihamaisteri on paitsi Röpelisen yrityksen nimi myös miehen akateeminen oppiarvo. Maatalous-metsätieteiden maisteriksi valmistuneen Röpelisen pääaine oli Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa opiskellessa lihateknologia.

Lihamaisteri Oy tekee tärkeää työtä kotieläintuottajille. Kun tuotantoeläin loukkaa itsensä tilalla, tai kun oman tilan eläimestä halutaan lihaa omaan pöytään, soitetaan usein lihamaisterille. Teurastaja tulee paikalle, lopettaa eläimen ja kuljettaa ruhon suolistuksen, nylkemisen ja läpileikkuun jälkeen Lihamaisteri Oy:n tuotantotiloihin Savonlinnaan.

20151102-Lihamaisteri-791

Lihamaisteri jalostaa puhdasta suomalaista lähiruokaa.

Lihamaisteri leikkaa lihat asiakkaan omaan käyttöön

Tyypillinen ”asiakas” on sonni, joka on loukkaantunut kavereiden kanssa nahistellessa tai lehmä, jolla on ollut esimerkiksi poikimaongelmia. Puolet eläimistä kuitenkin on terveitä, ja ne menevät suoraan tuottajien omille lautasille.

”Yleensä meille tulee nauta, joka leikataan paisteiksi ja jauhelihaksi. Valmistamme tilauksesta myös erilaisia makkaroita ja lihasäilykkeitä”, Ahvo Röpelinen kertoo.

Avainsana on rahtityö. Ruhot ja lihat eivät vaihda omistajaa, vaan Lihamaisteri Oy tekee ainoastaan rahtityötä asiakkaan toimeksiannosta ja asiakkaan eläimestä.

Näin käsiteltyä lihaa ei saa lakipykälien mukaan luovuttaa eläimen kasvattaneen tilan ulkopuolelle elintarvikekäyttöön. Omana ravintona sen käyttö sen sijaan on luvallista.

Syksyisin Lihamaisterin palveluja käyttävät myös monet hirvimiehet riistan jatkojalostuksessa.

20151102-Lihamaisteri-796

Byrokratia turhauttaa joskus rauhallisempaakin miestä. Savossa selvitään kuitenkin aina huumorilla.

Sairaseläinkuljetuksen loppuminen antoi sykäyksen

Röpelinen sai aikanaan idean toimintaansa sairaseläinkuljetuksen loppumisesta. Sairaseläinkuljetus ja -teurastus oli tuottajille tärkeä palvelu, joka kuitenkin lopetettiin teurastamoiden yhteisellä päätöksellä reilut kymmenen vuotta sitten

”Tämmöistä palveluahan ei ollut kuin muutamassa sivistysvaltiossa. Eli Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Ihme oli, että EU:hun liittymisen jälkeen sairaseläinten teurastuspalvelu oli niinkin monta vuotta käytössä. Ei se pykälien mukaan olisi kiellettyä vieläkään.”

Röpelinen arveli tuolloin, että tilateurastukselle saattaisi olla markkinarakoa.

”Eiväthän eläimet lakanneet katkomasta koipiaan siihen, että sairasteurastuspalvelu lopetettiin.”

Keski-Euroopassa tilanne on toisenlainen kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa löytyy läheltä tiloja pieniä teurastamoja, joihin tuottajat voivat viedä eläimiään teurastettaviksi. Suomessa on toisin.

”Ei kai kukaan lähde viemään eläintään Savonlinnasta Kauhajoelle. Eikä siellä otettaisi vastaankaan.”

20151102-Lihamaisteri-794

Ahvo Röpelinen on kokenut teurastaja ja lihanjalostaja. Ammattimies on löytänyt oman paikkansa maaseutuelinkeinojen lomassa.

Kattava tuotevalikoima

Ensimmäiset kymmenen vuotta Lihamaisterin tuotanto on kasvanut tasaisesti. Nyt ollaan kuitenkin selvästi taitekohdassa. Tuottajien lukumäärä vähenee ja tilojen välimatka kasvaa. Yksittäisen eläimen kuljetuskustannukset kasvavat samaa tahtia.

”Tämän firman kasvussa näillä eväillä on huippu nyt saavutettu.”

Vuodessa Röpelisen leikkuupöydän kautta kulkee noin 300 nautaa, parikymmentä hevosta sekä muutama lammas ja sika.

Lihamaisterilla on yksi palkattu työntekijä ja teurastusta hoitaa osin alihankkija oman toiminimensä kautta. Kalustona on nosturilla varustettu auto, tuotantohalli ja tarvittavat laitteet pienimuotoiseen lihan jatkojalostukseen.

Ahvo Röpelinen toimi ennen yrittäjäuraansa tutkijana Lihateollisuuden tutkimuskeskuksessa sekä Helsingin Yliopistossa. Kokemuksen myötä saatu ammattitaito näkyy Lihamaisteri Oy:n palveluissa.

”Tuotteita on sen seitsemän erilaista”, Röpelinen nauraa. Tuotevalikoimaan kuuluu vakuumipakattujen lihojen lisäksi 4 erilaista makkaraa.

”Grilli, lenkki, balkan ja meetvusti.” Säilykelihaa on kahdenlaista.

20151102-Lihamaisteri-798

Lihamaisteri Oy:llä on siistit tuotantotilat Savonlinnassa. Lähitulevaisuus näyttää, vieläkö tuotanto laajenee.

Uudet kuviot mietinnässä

Röpelinen pohtii olevansa nyt taitekohdassa. 59-vuotiaalla miehellä olisi enää muutama vuosi aikaa eläkeikään, mutta suunnitelmia pyörii päässä.

Suunnitelma pienteurastamon rakentamiseksi jalostustilojen yhteyteen on valmiina ja itse asiassa rakennustöitä on jo tehty. Nykyisen tuotantohallin yhteydessä on jo valmis 150-neliöinen lisärakennus.

”Tämä on nyt 2 vuotta ollut tässä vaiheessa. Pohdiskelen parasta aikaa, että teenkö laajennuksen loppuun.”

Liiketaloudelliset perusteet ratkaisevat. Kun yrittäjä tekee nyt itse 12-tuntista päivää lihanleikkuussa, pitäisi teurastamon tuoma lisätyö teettää kokonaan vieraalla työvoimalla.

”On niin monta juttua, joiden pitää sattua kohdalleen, että uskallan lähteä tästä eteenpäin.”

Toisaalta MMM:n virkamiehiltä on saatu tietoa, että Suomessakin voitaisiin ottaa käyttöön hieman nykyistä löysempiä tulkintoja esimerkiksi lihantarkastuksen ja joidenkin muidenkin asioiden suhteen.

”Olen ilmoittanut, että suostun olemaan tässä asiassa koekaniinina.”

Muualla eri käytäntöjä

Röpelisen tietojen mukaan esimerkiksi Saksassa eläimen elävänä tarkastus voidaan tehdä videoteitse.

”Olenkin sanonut, että Suomen pitäisi kiireen vilkkaa liittyä ihan oikeasti EU:hun, että saataisiin samat käytännöt tännekin”, Röpelinen laskettelee.

Videointia ja sen kautta saatavaa avoimuutta Röpelinen suunnittelee muutenkin tulevaan teurastamoonsa.

”Laitetaan videokamera jatkuvasti nauhoittamaan, mikä palvelee paitsi tarkastusta myös eläinsuojelullisesti.”

Ratkaisevaa mahdollisesti nousevassa teurastamoprojektissa on myös se, tarvitaanko kattoratoja ruhoille vai ei. Röpelisen kokemus on, että homma toimii myös lattiarullakoilla.

”Ensi talven aikana on kyllä tarkoitus laittaa hommaa jollain tavalla vireille. Jos päästään joustaviin tulkintoihin esimerkiksi kattoratojen rakentamisen ja lihantarkastuksen suhteen, niin kustannukset saattaisivat jäädä vielä hallittavalle tasolle.”

Linkki Lihamaisteri Oy:n nettisivuille: www.lihamaisteri.net


20151102-Lihamaisteri-780

Näiden jäljiltä sonni ei nostele karsinasta päätään.

Teurastuksessa ei leikitä

Lihamaisteri Oy:n teurastuksen hoitaa osin Osmo Hartikainen oman toiminimensä, Pirunrillin kautta. Hartikainen esittelee kalustoaan ylpeänä. Ammattimies ei leiki isojen nautaeläinten kanssa tv:stä tutuilla alitehoisilla pulttipyssyillä vaan luottaa ruutiaseisiin.

”Neljänelonen magnum ja 357-wessoni. Aina on pudonnut ensimmäisellä”, Hartikainen toteaa lakonisesti työkalusalkun sisältöä esitellessään.

Naudan kallo on erilainen joka eläimellä ja roduissa on eroja. Siinä missä ayrshire-hiehon otsaluu on ohut, on täysikasvuisella liharodun sonnilla luuta kallossa moninkertaisesti.

”Meille on tullut biisoneitakin, joten kaluston pitää olla riittävän tehokasta.”

Hartikainen kertoo, että joskus eläin joudutaan lopettamaan matkan päästä laitumelle. Tällöin käytetään kiikarikivääriä.

”80 metriä on pisin matka, mistä olen naudan lopettanut. Esimerkiksi highlanderit ovat semmoisia, etteivät laske vierasta ihmistä ollenkaan lähelle.”

Kun eläin halutaan lopettaa sen elämää kunnioittavalla tavalla, ei ole syytä hutiloida. Hartikainen malttaa odottaa oikeaa hetkeä, ennen kuin iskuri käy nalliin.

”Parhaimmillaan olen odottanut navetan pöydällä puoli tuntia valmiusasennossa ennen kuin nauta tuli rauhallisesti melassisankolle.”

Ahvo RöpelinenLihamaisteriPienteurastamoSairasteurastuksen loppuminen

Matti Turtiainen

Voisit tykätä myös näistä

  • Kotieläintalous

    WWF ohjaa kuluttajia välttämään suomalaista lihaa

  • Kuvareportaasi

    Sisilialainen ruokatori tarjoaa kuluttajille elämyksiä

  • Pääkirjoitus

    Poliitikkojen ruuan arvostus kaipaa ryhtiliikettä

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Suomalainen kinkku on luotettavaa ruokaa

    16.11.2018
  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Puolison kuolema yllätti

    30.12.2014
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • Tuula says: Tapatko sinäkin lopulta ystäväsi joiden luottamuksen olet ensin ansainnut?...
  • Tuula says: Sen tiedän, että siinä on kyse rahasta. Ei mistään muusta. Terveisin lapsuuten...
  • Sointu Pihlava says: Pitäiskös Vilokin julkaista ne asiakirjat, joista selviää, miksi ei konkurssi...
  • Pietro jokiheimo says: Hyvä tarina Nordea Pankkini Tilallinen Asian tuntemusta...
  • Mipo says: Totta...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK Maataloustuet traktori Afrikkalainen sikarutto Maaseutumedia GMO Veikko Tuominen Sika Eläinsuojelulaki Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Leena Tenhola

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eläinsuojelulaki GMO luomu Maajussit Maaseutumedia Maataloustuet Mavi MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA