Lumimehtän eläinrääkkääjät -videota on katsottu noin 300 00 katselukertaa.
”Minnoon se Lumimehtän eläinrääkkääjä”, Jari Törmikoski esittelee itsensä videolla.
Jari ja Tiia, kertovat karjansa tappamisesta ja sitä edeltävistä tapahtumista.
Oliko valvontaeläinlääkärien toiminta asianmukaista? Olivatko Tiia ja Jari Törmikoski eläinrääkkääjiä, vai normaaleja karjatilallisia vaikeuksineen?
Olisiko asiassa voitu toimia toisin? Oliko eläinten tappaminen eläinsuojelua?
Tästä pääset aiheesta tehtyyn Youtube-videoon.
Tästä pääset Facebook-videoon.
Hiljainen pihamaa.
Lumimehtän eläinrääkkääjät — Kuollut maatila
Ajan syksyn ensimmäisessä lumipyryssä Raahessa, entisessä Vihannin kunnassa Lumimetsän kylän maanteitä. Pitkien asumattomien taipaleiden jälkeen tunnistan eteen tulevan paikan paikan maatilaksi. Talon takana on isoja tuotantorakennuksia. Talon edessä iltapäivällä ei ole askelien jälkiä. Piha on hiljainen.
Avaan oven koputeltuani siihen pari kertaa. Väsyneen näköisen, mutta iloa pilkistävän katseen taakse sanon esittelemättä itseäni, ”olenko oikeassa paikassa”.
”Olet”.
Tiia Törmikoski kutsuu peremmälle.
Jari Törmikoski saapuu ja puristaa farmarin kourallaan jykevästi. Istumme pirtin pitkään pöytään. Yksi kahdeksasta lapsesta viipaloi pottuja uunia varten. Toiset muksut tulevat ja menevät. Talossa on kahdeksan lasta, kolmet kaksoset.
Lumimehtän eläinrääkkääjät ovat tavallisia ihmisiä Pohjois-Pohjanmaalta.
Enää ei ruokapöydässä ole omien lehmien maitoa. Osa lapsista on lopettanut maidon juonnin tykkänään — kaupan maito ei maistu. Omasta tilatankista kannettiin ruokapöytään omaa maitoa päivittäin kymmenen litraa. 150 lehmää tuottivat 8000 litraa viimeisenä vuonna kukin, aiemmin enemmänkin.
Nyt tilatankki on tyhjä. Samoin navetta.
Nyt on kyse pelkästään ison perheen selviytymisestä. Karjatalous ja yrittäminen, työnteko on takana.
Pysähtyneisyys koskettaa myös monia tilan maidontuotantoon liittyviä kumppaneita ja sidosryhmiä, rehufirmoja, maatalouskauppaa, maitokuskeja, meijereitä.
Tämä on realismia Suomessa 2020.
Jari Törmikoski liikuttuu katsellessaan nautojensa puukolla katkaistuja pantoja.
”Mepä saatiin teidät” — eläinlääkärien toiminta puhuttaa
Valvontaeläinlääkärit Laura Sedrik ja Elli Tuominen soittivat Törmikoskille 5.2.2020, että he olivat navetassa tekemässä eläinsuojeluvalvontaa.
Sitten alkoi mahdoton kuulustelu esimerkiksi ”yksinäisen” Shetlannin ponin hampaista ja kavioista.
Isäntä kuvailee kuulustelua KGB:n toiminnaksi. ”Saat itse päättää tapatko karjan itse, vai tapammeko me. Jos sinä itse tapat, siitä ei seuraa mitään”, eläinlääkärit sanoivat.
Valvontaeläinlääkäri Laura Sedrik määräsi Törmikoskille myöhemmin laittomasti eläintenpitokieltoa.
Eläinlääkäri soitti Tiia-vaimolle valvonnassa, miehesi on huonossa kunnossa, tule navetalle.
Jari Törmikoski sai kesken kuulustelun postraumaattisen stressireaktion. Takana oli lukemattomia nukkumattomia öitä syksyn ajalta ja pelkoa elämässä selvitymisessä. Sydänrytmit sekosivat ja kädet tärisivät horkassa.
Hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Tiia Törmikoski koulutukseltaan sairaanhoitaja, sanoo: ”Kotiin tullessaan hengitys oli vieläkin pinnallista ja naama punainen — Jari määrättiin jäämään sairaslomalle, neljäksi päiväksi.” Viljelijät hakivat apua myös Välitä Viljelijästä -hankkeelta, mutta Törmikoskien mielestä apu oli enemmänkin juuri tuotannon alasajoon ohjaavaa kuin jatkamaan kannustavaa.
Meijerin edustaja oli paikalla yhdessä tapaamisessa. Laura Sedrik kysyi häneltä, olivatko osuusmaksut täynnä, maksettu. Meijerin edustaja sanoi, että kaikki on maksettu. Laura Sedrik oli läsnäolijoiden aikana sanonut: ”Tämäkään ei ole syy lopettaa tätä.”
”Tämäkään ei ole syy lopettaa tätä.”
Yhdessä raportissaan Laura Sedrik kirjoitti, että tilalla ei ole taloudellisia edellytyksiä jatkaa — tilalla ei ole polttoainetta eikä rehua. Jari Törmikoski ihmettelee mistä hän oli niin päätellyt, ”hän ei ole tiliotteita nähnyt. Rehua on vieläkin rekkakuormittain.”
Robottien toiminta oli Törmikosken mukaan eläinlääkäreille ihmetyksen aihe. ”He kokivat eläinten kärsivän, koska ne joutivat seisomaan ja odottamaan, vaikka se oli eläinten oma valinta. Eläinlääkäreillä ei ollut käsitystä ohjatusta kierrosta. Lehmä syö ensin väkirehut, sitten älyportin kautta odotusalueelle odottamaan lypsylle pääsyä. Vain lypsyluvalliset lehmät pääsivät robotin eteen.”
Edelliset tarkastukset moitteitta — eläinlääkäri ei hyväksynyt hyvinvointituen ehtoja
Ensimmäisessä, huhtikuun 2019 valvontakäynnillä valvojat totesivat vikoja aidassa, juomakupissa ja muita rakenteellisia vikoja.
Kun puutteet oli korjattu, toukokuun tarkastuksesta Törmikosket selvisivät puhtain paperein.
Toukokuun tarkastuksesta Törmikosket selvisivät puhtain paperein.
Seuraavan kerran valvontaeläinlääkäri Laura Sedrik teki tarkastuksen joulukuussa 2019. ”Silloin tultiin sillä mielellä, että homma lopetetaan.”
Tammikuussa 2020 lomatoimisto teki Sedrikin pyytämän olosuhdekartoituksen. Lomatoimisto totesi tilan tuotanto-olosuhteet normaaleiksi.
Lomatoimisto totesi tilan tuotanto-olosuhteet normaaleiksi.
Jari Törmikoski kertoo, että valvontaeläinlääkäri Laura Sedrik ja Elli tuominen eivät hyväksyneet nuoren karjan karsinan portin kohtaa makuuparreksi, vaikka hyvinvointituki tämän sallii. Ruokintapöytä lyheni myös kolme lehmäpaikkaa pienemmäksi valvontaeläinlääkärien mittauksessa.
Ensin Törmikoskille annettiin kaksi viikkoa aikaa hävittää eläimet tilalta ja omistuksestaan eläinsuojelulain 42 pykälän mukaan. Tämä päätös muutettiin viljelijän sairasloman aikana helmikuussa 2020 (päivämäärä muutettu) ja lomittajien hoitaessa eläimiä kiireelliseksi vedoten eläinsuojelulain 44 pykälään. Nyt eläimille annettiin enää yksi päivä, käytännössä kuusi tuntia, aikaa löytää uusi omistaja tai ne hävitettäisiin teurastamalla tai lopettamalla navetan pihalle.
Sedrikin päätöksessä lukee: ”Valvontaeläinlääkäri määrää Jari Törmikosken lopettamaan nautakarjanpidon laittamalla naudat pois myymällä ne teuraaksi tai myymällä ne eloon tai lopettamaan ne pitopaikassaan, mikäli niitä ei voi kuljettaa teurastamolle tai uuteen pitopaikkaan. Ne naudat joiden kantoajasta on vähintään 90 prosenttia kulunut, tai nauta, joka on synnyttänyt edellisellä viikolla, ei ole kuljetuskuntoinen.”
”Helmikuussa 2020 eläinlääkärit sanoivat eläinten kärsivän nälkää. Marraskuussa 2020 hallinto-oikeuden käsittelyssä, muuttivat käsitystään, että eläimet kuolevat janoon.”
Vesimittareiden päiväkohtainen lukema kertoo vedenkulutuksen tasaisen kulutuksen olleen 5500 litraa päivässä, 32 litraa eläin — pesut mukaanlukien. Vedenkulutus on ollut kauan samaa luokkaa. ”Vedenkulutus ei ole vuosien mittaan muuttunut, vaikka eläinlääkärit pöytäkirjassaan väittivät, että vedenkulutus on muuttunut dramaattisesti.”
Hallinnollinen päätös oli ilmoittaa karjan uusi koti kuuden tunnin sisällä. Eläinlääkärit kertoivat pöytäkirjassa 5.2.2020, että navetasta ei löydy yhtäkään normaalikuntoista eläintä.
Neljässä hallinnollisessa päätöksessä Törmikoskille ei järjestetty kuulemista.
Navetasta ei löydy yhtäkään normaalikuntoista eläintä.
Tyhjä valvomo on jäänyt tilanteeseen, kun työtä tehtiin täysillä.
Ongelmia oli
Tilalla oli ongelmia. Törmikoskien navetassa oli ylitäyttöä ja osa ummessa olevista lehmistä ja tiineistä hiehoista majoitettiin erilliseen kylmäpihattoon. Tämä lisäsi työtä. Navetassa oli ennestään paljon ylimääräistä käsityötä, johon tilan väki oli tottunut.
Teuraaksi ilmoitettujen eläinten haku oli viivästynyt, mikä oli osaltaan johtanut laskennalliseen ylitäyttöön juomapisteiden osalta.
Ylimääräisiä eläimiä oli ilmoitettu teurastettavaksi ja samalla niille oli tilattu korvamerkkejä. Teurastamon hankintaedustaja ei kuitenkaan saanut viestiä, että merkit olivat saapuneet tilalle ja haku olisi voitu toteuttaa. Korvamerkittömiä eläimiä ei saa hakea.
Tilalla jylläsi vasikoiden rotavirus, joka aiheutti kuolemia. Virukselle ei ollut mitään tehtävissä, eikä se ole hoitovirhe.
Lomittajilla oli vaikeuksia mattoruokkijan kanssa ja vanhemman lypsyrobotin toiminnan kanssa ajoittain. Isäntä kykeni toimimaan laitteiden kanssa, mutta lomittajilta käyttö ei aina onnistunut. Toinen robotti oli uudempi ja täysin toimintakuntoinen.
Yhdessä tarkastuksessa yksi hieho oli joutunut pinteeseen ja vahingoittunut. Se oli saanut Törmikosken mukaan särkylääkettä ja ruokaa, mutta eläinlääkäri käski tappaa sen heti.
Eläinlääkärit totesivat yhden lehmän olevan laiha, yksi lehmä oli karannut käytävälle ja hieho oli hypänny väärään karsinaan. Lantaraapan siipi tippunut, minkä takia lantaa oli käytävällä. ”Minä olin silloin tosi väsynyt.”
Tiia oli sairastunut masennukseen. Jari oli uupunut. Valvontaeläinlääkäri Sedrikin kirjallinen todistus oli päinvastainen, sen mukaan apua ei ole haluttu ottaa vastaan.
Törmikosket saivat vihdoin lomittajan joulun aikaan. Lomittajia oli kyselty kaiken aikaa. Vuosilomia jäi 16 päivää 24:stä pitämättä.
Kuva Törmikoskien navetasta. Eläinlääkärit tulkitsivat yhden hiehon olleen kiimassa. He moittivat tyhjän eläimen pitämisen kannattavuutta. Seuraavana aamuna hieho poiki. Se ei ollut kiimassa.
Eläimet myytiin ja teurastettiin
Hiehoja myytiin 30 eloon toiselle tilalle, 12 teurastettiin. Kuutta moitittiin eläinlääkärien lausunnoissa laihoiksi, muista ei puhuttu mitään.
Lehmiä meni 35 eloon, 59 teurastettiin. Eläinlääkärien raporteissa lukee eläimillä olleen haavaumia ja ruhjeita, mutta teurasraporteissa ei ole vastaavia mainintoja — ne olivat vastaavia kuin Atrian teurastamolla keskimäärin.
Myös A-tuottajien asiakkuuspäällikkö oli käynyt paikan päällä toteamassa eläinten olevan teuraskelpoisia, vaikka teurastamo ei alle vuoden ikäisiä eläimiä halua teurastaa kuin vain poikkeustapauksissa.
Eläinlääkärit tekivät kuntoluokituksia vain osalle eläimistä. Jari Törmikoski ei pitänyt kuntoluokistusta asianmukaisena. ”Yksi eläin kuntoluokiteltiin ykköseksi, nälkään kuolevaksi, mutta sekin ostettiin eloon.”
Isäntä toistaa, ” kuka hullu huonokuntoisia eläimiä ostaisi eloon, tuotantokäyttöön”.
Erikoisia sattumuksia — kuka kaiken takana?
Törmikoskien tarina on hyvin erikoinen, täynnä kysymyksiä.
Poliisi teki valvontaeläinlääkärien kanssa kotietsinnän. ”Koirankopitkin kontattiin läpi.” Navetasta löytyi pienoiskivääri ja haulikon panoksia, minkä takia lukuisat aseet takavarikoitiin. Tärkeä metsästysharrastus oli telakalla. Takavarikko peruttiin myöhemmin, kun asiasta valitettiin. Aseita ei ole kuitenkaan vielä palautettu.
Heinäkuun lopussa 2020 Törmikosket joutuivat poliisikuulusteluun, kuitenkin ilman avustajaa, vaikka psykiatri oli laatinut määräyksen, että avustaja pitää olla paikalla.
Jari Törmikosken siskon tytär, maatilan emäntä ja kotieläinagronomi, ”Viltsu” otti asioita hoitoon. Hän oli valvonnassa isänsä kanssa mukana. ”Tämä ei voi olla totta”, kun hän kuuli että karja tapettaisiin raatokeräilyyn.
Vilstu rupesi myymään eläimiä aktiivisesti laajentaville tiloille. Hän sai kaksi puhelua, ettei sellaisia elukoita voi myydä. ”Missään ei sanottu mitä elukoita, kenen. Kerrottiin ainoastaan kyseessä olleen robottikarjaa”. Keneltä tieto oli tullut?
Hän sai sovituksi 70 lehmää eloon. Tunnin kuluttua tuli puhelu, että he eivät voi ottaa tuollaisia eläimiä. Kauppa peruttiin. Ostajaehdokas ei ollut nähnyt lehmiä. ”Sitä ei tiedetä kuka pelotteli”.
Pankinjohtaja soitti valvontakäynnin jälkeisenä aamuna, että teiltä lähtee karja. ”Nyt ruvetaan käyttämään yhdessä rahoja.” Tämäkin on mysteeri. ”Mistä pankki sai tietään virka-ajan jälkeen ja soittaa heti seuraavana aamuna?”, Tiia ihmettelee.
”Surettaa aivan hirveästi, hyviä eläimiä”, sanoo Tiia Törmikoski.
”Jos kaksi eläinlääkäriä tulee tekemään valvontaa, silloin on tosi kysymyksessä”, Jari Törmikoski kuittaa lopuksi.
Toimittajalta
Oliko lopettaminen ainoa vaihtoehto — ”Keinoja kaihtamatta navetta kiinni”
Palautekommentti lukijalta: Tuo juttu pitää täysin paikkansa! Eläimet eivät myöskään olleet nälkäisiä eikä laihoja. Kävin itse paikan päällä toteamassa tilanteen heti näiden ”iskujen” jälkeen.
Mun mielestä tässä on menty ideologia edellä…. (Lisätty 17:03)
Jari ja Tiia Törmikoskien ongelmat eivät olleet ainutlaatuisia. Samanlaisia erikoisia tapahtumia on sattunut joka puolella Suomea.
Isäntä tiivistää: ”Keinoja kaihtamatta navetta kiinni”.
Karja lopetettiin 12.2.2020. (Päivämäärä muutettu.)
Eläinlääkärit tekivät erikoisia virheitä. Hallinnollisesssa päätöksissä ei järjestetty kuulemista, isännälle annettiin laittomasti eläintenpitokieltoa, eikä helmikuun tarkastuksessa isäntää ei edes päästetty omaan navetaansa seuraamaan tarkastusta.
Eläinlääkäri Sedrik kielsi meijeriä hakemasta maitoa. Millä perusteella maito piti kaataa viemäriin, jos se oli meijerille kelpaavaa?
Eläinten tappaminen on äärimmäinen keino, jota ei tulisi käyttää tarpeettomasti. Raportit kertovat omaa totuuttaan. Kaikesta voi päätellä, että tappaminen oli liioiteltua.
Herää kysymys, antaako eläinsuojelulain 44 pykälä liikaa valtaa. Se sallii äärimmäisenä toimenpiteenä eläimen tappamisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Onko esimerkiksi laihtunut tai vahingoittunut eläin tarpeen tappaa? Päätös on aina eläinlääkärin näkemys, jota ei kukaan valvo.
Viimeisenä tapettiin lehmiä ja vasikoita emiensä kohtuun ja yksi vastasyntynyt vasikka. Asialla oli praktikkoeläinlääkäri valvontaeläinlääkärien määräyksestä. Miksi eläimiä ei olisi voinut vaikka joku ulkopuolinen hoitaa? Nyt eläimet vietiin raatokeräilyyn, josta syntyi kallis lasku.
Törmikoskilla olisi mahdollista jatkaa maidon tuotantoa, koska eläinlääkärin eläintenpitokielto on todennäköisesti jopa laiton. Maitokiintiötä kysyttäessä uudelleen, Pohjolan Maidon hallitukselta oli tullut viesti, että Törmikoskia ei oteta enää tuottajaksi.
Sain artikkelia varten tietoa useilta tahoilta. Moni haluaa pysyä nimettömänä. Teurastuksen jälkeen Sedrik jäi pitkälle virkavapaalle. Emme ole tavoittaneet häntä, mutta virkaeläinlääkäri ei todennäköisesti vastaa yksittäistapaukseen.
Lue eläinsuojelurikosten rangaistuksista.
19 Kommenttia
Viranomaisen toiminta on kokonaisuutena ollut yksiselitteisesti törkeää virka-aseman väärinkäyttöä. Jos se mitä tässä artikkelissa kerrottu pitää paikkaansa, löytyy perustuslaista sekä viranhaltijoita ja virkamiehiä koskevasta laista kohtia, joita on rikottu sumeilematta. Esimerkiksi päätösten oikeellisuutta tai oikeusturvanäkökulmaa eivät tarkastajat kykenisi uskottavasti edes teeskentelemään ottaneensa huomioon. Eikö tätä ole kukaan asianajaja tms. tajunnut? Miksei mainita?
Ups, korjaan. Niinpä onkin.
Tietääkseni on otettu huomioon. Jää nähtäväksi tuleeko seuraamuksia. Viranhaltija tekee päätöksen, josta voi nostaa oikeusprosessin tai valittaa. Usein se menee niin, että kun elinkeino ja rahat on viety, asiaa on vaikea viedä eteenpäin. Prosessi maksaa.
Onko? Eikös varattomat saa ilmaisen oikeudenkäynnin asianajajineen? Enemmän on kyse siitä, riittääkö viljelijän jaksaminen prosessointiin. Luulen, että osaa valvontaeläinlääkärijoukkoa ohjataan esimerkiksi eläinsuojelyyhdistyksestä ja pitää muistaa, että itse valvontaeläinlääkärijärjestelmä kaipaa kehittämistä ja sekaan mahtuu ihan hyviäkin tyyppejä. Jatka samaa linjaa, kusipäät joutaa viralta.
Meillä on todellisiakin ongelmia, joihin ei sitten puututa.
Eläinlääkärit jotka tunnen henkilökohtaisesti, ovat olleet loistavia tyyppejä. Siinä olet aivan oikeassa. OIkeusavun ongelma on siinä, että tuomarit usein leikkaavat palkkioita radikaalisti, jolloin juristit eivät mielellään lähde mukaan. Monella farmarilla oon myös tuo mainitsemasi jaksamisen puute.
Lumimehtä on Pohjois-Pohjanmaalla, ei Keski-Pohjanmaalla.
Yritin MTK:lta saaha riittisellä hetkellä apua,mutta lämmintä kättä tuli vain..iso ompi valavonta elukkalääkärin valta ku nuivain pystyy lopettamaan elläinten pion..
Kerran yritin MTK:n lakimies M. Tweriniltä kysyä vain pintapuolista neuvoa miten ja mihin edetä jaksamisen äärirajoilla keikkuvan läheiseni ajojahdissa näiden eläinsuojelutarkastajien kanssa. Tämä hyvin töykeän ja hermostuneen oloinen lakimies tiukkasi kovaan sävyyn jäsennumeroa jota minulla ei tietysti ollut heti esittää ja paiskasi sitten luurin korvaan… Että sellainen järjestö se. Aina tuottajan puolella ja tuottajaa auttaen?
Kalle Salo: Tuo juttu pitää täysin paikkansa! Eläimet eivät myöskään olleet nälkäisiä eikä laihoja. Kävin itse paikan päällä toteamassa tilanteen heti näiden ”iskujen” jälkeen.
Mun mielestä tässä on menty ideologia edellä….
Kyseiset eläinlääkärit tuomittava korvaamaan kaikki aiheuttamansa vahingot täysimääräisesti ja korkojen kera (täysin epäpätevät puoskarit) vahingon kärsijälle myös ihmisten sairaanhoitokulut kaikkinensa.Mutta aluksi viraltapano eivät ole oikeassa ammatissa tuohon pystyy kuka tahansa apukoulun vältävästi läpäissyt henkilö jos osaa pyytää apua moiseen toimintaan joltain kateelliselta/inhottavalta vainoharhaiselta rentulta !!!
Kertokaapa te viisaammat että mikä näitä eläinlääkäreitä motivoi ajamaan elinkelpoiset tilat alas? Saavatko he jonkun provikan vai onko takana salaliitto jonka pyrkimyksenä on autioittaa maaseutu? Luulen että ell:lekin koituu melkoisen paljon enempi hommaa eläinten lopettamisesta ja paperitöistä kuin että antaisi tilan jatkaa toimintaa. Vai onko kyseessä vain pelkkä verenhimo ja pirullisuus?
Jos kyseessä ovatkin vegaanit eläinlääkärit, niinkuin tämän jutun kohdalla on, niin silloin voi jo epäillä jonkin ideologian ohjaavan elänlääkärin ratkaisuja. Yksi suuri syy eläinlääkäreiden kyseenalaiseen käyttäytymiseen on varmaan näiden nuorten tyttösten kokemattomuus ja tietämättömyys oikeasta navettaelämästä ja karjan kasvatuksesta.
Yksi perusvirhe, mikä näitä eläinten kanssa suurinta osaa ohjaa, on se, että he pitävät ihmistä apinasta kehittyneenä eläimenä. Joten kohtele siis eläintä, niinkuin kohtelisit lähimmäistäsi. He luulevat, ettei Jumalaa ole olemassa, siis Luoja Jumalaa.
Minä taas väittäisin että valvontaeläinlääkärit ovat käyneet huomattavasti paljon useammassa navetassa ja nähneet navettaelämää paljon laajemmalti kuin yksittäinen karjankasvattaja. Epäilen, että nämä toimenpiteisiin johtaneiden eläinsuojelutapausten todelliset ongelmat ovat ihmisten uupumuksessa,mikä aiheuttaa sokeutumisen omalle tilanteelle ja omille ongelmille.
Täytyy muistaa, että lainsäädäntö kehittyy myös eläinten pidon suhteen, ja jokainen tuottaja on vastuussa siitä että pysyy ajantasalla ja täyttää lain vaatimat edellytykset. Tietoa ja koulutusta on kyllä saatavilla.
Jutussahan mainittiin useampikin todiste ell sanomisia vastaan, esim vedenkulutuksesta, tyhjän kiimaisen hiehon seuraavana päivänä poikiminen, lomatoimiston ym kirjaama tavanomaisen tilan puitteet, ja tuo naudan käytöksen ja esim lypsyrobotin täysi tuntemattomuus. Tapauksen tietävänä tuossa ei ole missään muussa vikaa, kuin ell toiminnassa. Tilallisten väsymys ei ole mikään ihme, varsinkaan kun apua ei anneta vaikka sitä kuinka haettaisi. Sanoit että vell ovat käyneet useammassa navetassa ja nähneet navettaelämää enemmän. Kysymys onkin että minkä verran siitä ymmärtää. Onhan se hurjan näköistä jos eläin on itseään telonut, mutta jos eläin on hoidettu asianmukaisesti (eli juurikin eläinlääkärin toimesta) ei se ole lopettamisen syy. Esimerkiksi vedinhaava voi olla todella hurjan näköinen, mutta hoidettuna paranee. Tällaisia asioita kun ell työkseen tekee, luulisi että on realistinen kuva millaista elämää navetassa on. Eikä käytä lopetuksen perusteena perusteettomia normaalisuuksia.
Vastaavaa on hyvin paljon nuoren polven ”kaupunki”eläinlääkäreissä, kun alaa kohti vetää mielenkiinto lemmikkien ym pikkukivojen eläinten hoitamiseen, ja kun lisätään omaat aatteet ja etiikat mukaan, ei se paljoa tarvitse että ammattietiikka korvautuu omalla ja seuraukset ovat tällaisia…. Kyseisestä ell:stä uskon helposti näin käyneen sen mukaan mitä tiedän.
Tilalla siis oli tiedossa olevia ongelmia, mutta ei yhtään sellaista, joka olisi oikeuttanut tällaisen teurastuksen ja ratkaisuja olisi ollut muitakin, niin ihmisille kuin eläimillekin inhimillisempiä, kun vain olisi haluttu nähdä. Tuossahan ell on agendansa ilmaissut sanomisillaan. Ja luotettavuutensa pilannut vaihtamalla tarinaa oikeudessa.
Ei riitä, että käy monessa navetassa. Tärkeintä on oppia tuntemaan ja hoitamaan oma karja. Eikä eläinpelkokaan aina karkkoa monien käyntien kautta.
Olet kyllä oikeassa, että väsymys vaivaa monia karjankasvattajia, eikä vähiten siihen vaikuta näitten valvojien mielivaltaiset ja kylmänkiskoiset mahdolliset vierailut ja ratkaisut. Vai kuinka tässä Törmikoskien tilanteessa on otettu ison perheen elinkeino ja elinmahdollisuudet huomioon, kun tuollainen ratkaisu on tehty. Sydämen raakaa kylmyyttä se mielestäni oli.
Mutta se on hyvä asia, että tässä tapauksessa ei vielä loppulaulua ole laulettu.
Omat kokemukseni eläinlääkäreistä olivat erinomaisen myönteiset. Joka ammattikunnassa on osaamattomia, niin maajusseissa kuin eläinlääkäreissä. jos raportoisin kaikista hulluista valvontatapauksista, mitä on tullut vastaan, niitä olisi ainakin 15. Eläinsuojelain 44 pykälään turvautuminen on äärimmäistä. Pykälässä kehoitetaan löytämään erilaisia ratkaisuja ennen lopettamista.
https://youtu.be/gnlOVmrc4cA
Kuunnelkaapa ja katsokaa linkistä ”Lumimehtän eläinrääkkäjärouvan” laulua, keskimmäinen laulajista.
Entisenä maanviljeiänä olen tosi järkyttynyt.Onneksi meikäläisen työ sarka oli 1970-1990 luvuilla.Eläinlääkäreillä oli maalaisjärki päässä.Näillä kriteirellä katsottuna meidän kylällä ei olis ollu yhtään karjaa kaikkiolis ollu montun pohjalla.Toivon Jarille,Tiialle ja lapsille voimia jaksaa nämä koittelemukset.Myös että oikeus astuisi areenalle.Taivaan isän siunausta
On sitä aikoihin eletty. Seurakuntalainen.fi sivustolta lainaus. Näyttää asennevamma valloitaneen Julkisensananneuvoston vahvasti:
Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan päätöksen Kirkko ja kaupunki -lehdelle Kari Kuulan kirjoittaman kolumnin poistamisesta. Päätöksen kolumnin poistamisesta teki päätoimittaja Jaakko Heinimäki.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi kokouksessaan 7.4. langettavan päätöksen Kirkko ja kaupunki -lehdelle. JSN:n mukaan päätoimittaja Jaakko Heinimäen päätös poistaa Kari Kuulan kolumni oli vastoin journalistin ohjeita. Teologian tohtori ja kirjailija Kari Kuula on Kirkko ja kaupunki -lehden vakituinen kolumnisti. Tammikuussa hän kritisoi kolumnissaan ”Eläinten teollinen käyttö muistuttaa Saatanan tuhotekoja – Jeesuksen seuraaja ei voi osallistua nykyiseen kaltoinkohteluun” vahvoin sanakääntein eläinten tehotuotantoa. Julkisen kohun saattelemana päätoimittaja Heinimäki päätyi poistamaan kolumnin.