Lypsyrobotin huolto on tärkeä osa lypsyrobotin kokonaiskustannuksista.
Hankintahinta ei ole ainoa lypsyrobotin kustannus. Vuosihuoltosopimuksilla on isoja eroja.
Viiden kameran ruudulta näkee paremmin ja enemmän navetan tapahtumia, kuin saapastelemalla. Eläinten seurannassa ruudulta kuluu aika hyvin vaikka iltaan asti, ellei ymmärrä tupaan lähteä.
Eläinten tarkkailuun pitää olla aikaa
Uusi pihatonavetta Honkajoella on miellyttävä elämys. Eläintilan umpirauhallinen tunnelma on seesteistä, liki äänetöntä. Lehmät tekevät tehtäviään tunnnollisesti, syövät, lypsävät ja tuottavat lantaa tilan kiertotalouteen.
Janne Paloviita kertoo eläinten elämän olevan seesteistä, mikä on pitkälti omistajasta kiinni. ”Moni on sanonut, että meillä tosikesyjä ja yltiöystävällisiä eläimiä. Meillä käsitellään eläimiä hellästi. Usein eläintä vain tuupataan kevyesti takaa eteenpäin, jolloin eläin menee automaattisesti eteenpäin. — Nähdään pian.”
Janne tuntee jokaisen lehmänsä. Yksi lehmä, Pätkelmä saapuu lypsylle. Pätkelmä on hyvä esimerkkiyksilö poikkeuksellisesta persoonasta. ”Se ei hyväksy ihmisen paijailua tai koskettelua, mutta käy robotilla lypsyllä kuin kello neljä kertaa päivässä. Hoitaa hommansa hyvin”.
Pätkelmä käy lypsyllä kuin kello.
Tarkkailua ruudulta
Janne katsoo ruutua uuden robottinavetan lämpiössä. ”Täällä aika kuluu eläimiä tarkkaillessa iltaa myöden, jos ei hoksaa tupaan mennä.”
Viiden kameran ruudut näytöllä ovat kiinnostavaa katsottavaa. Jalat eivät kerkiä sinne, minne kamerat näyttävät. Yksi kamera on zoomaava ja ympäripyörivä. Sillä saadaan tarkka näkymä mistä päin navettaa tahansa.
Kameraruutujen tarkkailu on tärkeä ja mielenkiintoinen osa nykypäivän karjanhoitoa.
Jannella oli aluksi 40 lehmää parsinavetassa, riittävä peltopinta-ala ja hyvä konekanta. Oli helppo aloittaa ja investoida uuteen navettaan, kun oma ammattitaito oli myös riittävä. Nuorella farmarilla oli halu seuraavat 30 vuotta tehdä tätä.
”Jos et 100-prosenttisesti ole varma, tähän ei kannata lähteä”, Janne tuumaa.
Janne Paloviita tyytyväinen lypsykarjatilallinen Honkajoelta. Hän on ammattilainen, joka tietää mihin on sitoutunut ainakin 30 vuotta eteenpäin.
Mitä lypsyrobotin huoltokustannus kattaa?
Robottilypsy oli Jannelle selkeä valinta. Automatiikka helpottaa perhetiimin arkea. Robottimerkin valinta oli loppujen lopuksi myös helppo.
”Robottimerkkejä kilpailutettaessa kiinnitin paljon huomiota huoltojen hintaan. Mitä ne kattaa ja mitä ne maksaa. Robotin hankintahinta on hiukan toissijainen, koska siihen saa Ely-avustusta. Huoltohinnat juoksee joka vuosi. Kaikki huoltokustannukset menee omasta taskusta. Niihin ei saa tietenkään Ely-avustusta.”
GEA-lypsyrobotti oli Jannen valinta, koska kauppaan sisältyi vuosittainen huoltosopimus. Huoltosopimus pitää sisällään vedinkumit ja kaikki muut tarvikkeet. Lisäkustannuksia ovat ainoastaan ylläpitoon liittyvät pesuaineet ja vedinkastot. Huoltokulut ovat tarkkaan etukäteen tiedossa.
Huoltosopimus on useamman vuoden mittainen. Huolto menee sykleissä. Ekana vuonna vaihdetaan vähän vähemmän osaa kuin toisena. Kolmantena taas hiukan enemmän kuin toisena. Kun päästään kiertoa ympäri neljänteen vuoteen, vaihdetaan taas vähän vähemmän osaa.
Muilla merkeillä kilpailutettaessa huollosta oli vain summittaisia arvioita huollon kustannuksista ja mitä huollot pitävät sisällään. ”Siihen olisin kaivannut terävöittämistä — olisi edes tuhannen euron tarkkuudella tiedetty, eikä vain noinarvioita.”
Lypsyrobotin tiedot ovat käden ulottuvilla. Ilman kännykkää ei tulisi toimeen navettatyössäkään.
Napakka rakenne ja vähän liikkuvia osia
Janne mieltyi myös GEA:n napakkaan rakenteeseen. GEA:ssa on vähän huollettavia liikkuvia osia ja letkuja. ”Sitä kautta huolto tulee myös edulliseksi.” Lähinnä vaihdetaan venttiilien kalvoja, maitoletkut ovat lyhyet.
Kahden robotin huoltosopimus maksaa tänä päivänä 12 000 – 14 000 euroa vuosittain. Summa on kohtuullinen, kun ottaa huomioon, mikä maitomäärä Paloviidan navetassa vuodessa menee läpi — vähintään miljoona litraa.
Kahden robotin huoltosopimus maksaa 12 000 – 14 000 euroa vuosittain.
Robotin määräaikaishuollot tehdään noin kolmen kuukauden välein. Huollon puolelta tulee soitto, koska robotin määräaikaishuolto passaisi. Huollon aikana robotti on pysähdyksissä muutaman tunnin.
Kun huoltoon valmistautuu hyvin, ja katsoo ettei millään lehmällä ole kovin suuria viiveitä, huolto menee kivuttomasti. Parin tunnin viive lypsyyn ei haittaa.
Vikakeikat pyritään ratkomaan etänä. Todella harvoin on tarvinnut tulla paikan päälle mitään tekemään.
Janne tuumaa, että tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin, ettei lypsyrobotteja tartte huoltaa harva se päivä.
Robotin näyttö antaa reaaliaikaista tietoa. Ruudulla vedinten kuvat ovat siniset, kun pesu on menossa. Tumman vihreä väri kertoo milloin maito lähtee tankkia kohden.
Kaksi maitolinjaa säästää paljon meijerimaitoa
Maitohygienialaki vaatii automaattisen värierottelun roboteille Suomessa. Värierottelu huomaa tarkasti verimaidon ja soluttavan maidon neljänneskohtaisesti. GEA:ssa on myös herkempi sähkönjohtavuuteen perustuva erottelu, jolloin robotin ruudulta näkee neljänneskohtaisesti sähkönjohtavuuden.
Maidon värin ohella sähkönjohtavuus hyvä maidon laadun indikaattori. Sähkönjohtavuus lähtee nousuun, jos utareterveyden kanssa on ongelmia. Asioihin on helppo puuttua kun kaiken tiedon saa neljänneskohtaisesti.
Varsinaiset päätökset tekee hoitaja, lääkitäänkö vai johdetaanko osa maidosta viemäriin vai vasikoille. Kone ei voi hoitaa päätöksentekoa.
GEA-robotissa on kaksi maitolinjaa. Toinen maitolinja menee maitotankkiin, toisen kautta voidaan verimaito tai solumaito johtaa viemäriin tai vasikoille.
”Toisella maitolinjalla säästetään paljon meijerimaitoa”, Janne sanoo.
”Toisella maitolinjalla säästetään paljon meijerimaitoa”, Janne sanoo.
Robotin tehokas solulaskuri ei tarvitse mitään reagennssiaineita. Solulaskurissa ei ole huolto- tai ainekuluja.
Jannen navetassa ruokinta kohdillaan, kun kaikilla eläimillä on kiiltävä. ”Turkki on hyvä indikaattori, miten eläin voi.”
Kun eläinten karva kiiltää, ruokinta on kohdillaan.
Varavoima ja akustot kuuluvat tilakeskukseen
Tilakeskuksessa on kattava varavoimala. Lisäksi roboteille on omat akustot, jotta pienen katkoksen ajan robotit pysyvät päällä. Janne tuumaa jos roboteilta katoaa virta, on aina jonkinmoinen prosessi ajaa takaisin ylös.
”Nämä on helpot käynnistää, mutta kummastakin robotista täytyy fyysinen reset-nappula käydä painamassa alas. Akustojen aikana ei ole ollut sähkökatkoksia”.
Navetassa tarvitaan alipainetta ja paineilmaa. Alipainepumppu on lypsyä varten ja paineilma käyttää robottien portteja.
Robotin taakse tehty huoltomonttu keventää työtä. Montusta helppo naputella kosketusnäyttöä tai seurata lypsimiä.
Ne päästöt!
Maitohuoneessa Janne Paloviita ottaa kantaa asiaan, joka kuuluu jokaiseen keskustelun ja agendaan: Päästöt.
”Lehmien päästöt ovat pienentyneet: Lehmien päästöt ovat olleet samat vuosisadat. Viimeisen 50 vuoden aikana lehmien jalostus on mennyt tosi paljon eteenpäin. Maitomäärät ovat nousseet paljon ja tämän takia lehmien päästöt maitolitraa kohden ovat tulleet alas noin 60 prosenttia. Google ilmoittaa että päästöt maitolitraa kohden ovat noin kaksi kiloa hiiltä. Todellisuus mitä suomalainen lehmä tuottaa, on noin kilon pintaan ja allekin.”
Artikkeli tehty yhteistyössä Mestarifarmi kanssa. Tästä pääset Mestarifarmin GEA-robotin sivuille.
Ei kommentteja