Gardurin tilalla pohjoisessa Islannissa tuotetaan 550 000 litraa maitoa vuodessa. Navetassa on kaksi robottia lypsämässä 95:tä lehmää. Pääosin nurmella olevaa peltoa tilalla on pari sataa hehtaaria.
Tila siirtyi vuonna 2007 robottilypsyyn. Isäntä Einar Örn Aðalsteinssonin mukaan investointi on paras tilalla koskaan tehty päätös.
”Keskituotos nousi varsin ripeästi reilun neljänneksen ja eläinlääkärikulut tipahtivat alle puoleen aikaisemmasta”, hän kertoo.
Maalämpö käsitetään Islannissa hieman toisella tavalla kuin meillä. Mitään lämpöpumppuja ei tarvita!
Maitokiintiö rajoittaa tuotantoa
Tilalla voitaisiin tuottaa enemmänkin maitoa, mutta kiintiöt rajoittavat tuotantoa. Aðalsteinssonin mukaan kiintiömaidosta maksetaan kohtuullisen mukavaa noin 120 kruunun litrahintaa, mutta kiintiön ylittävästä maidosta saa vain 35–40 kruunua litralta.
Kiintiöitä olisi jonkun verran myynnissä, mutta rahoitusta niiden ostoon ei pankista saa eikä kassavirta mahdollista kiintiöiden ostamista.
Einarin mukaan maitotilallisten keskuudessa on parhaillaan käynnissä kova keskustelu siitä, olisiko mahdollistettava todellisten maitorotuisten lehmien maahantuonti. Toistaiseksi se on tautivaaran takia kielletty.
”Paine esimerkiksi Ay- ja Hol-rotujen maahantuontiin kasvaa koko ajan.”
Rehustus timoteillä ja raiheinällä
Gardurin karjan rehustus perustuu paaliin ja aumaan korjattavaan timoteihin ja raiheinään. Ohraakin viljellään jonkin verran.
Nurmisatoja saadaan kesän mittaan kaksi. Ensimmäinen pyritään paalaamaan kuivana joko kantti- tai pyöröpaaliin. Toinen sato tehdään biologisella säilöntäaineella aumaan.
Muoviin käärityt paalit ovat jäämässä pois, sillä ne tulevat isännän mukaan liian kalliiksi.
Nurmia pidetään tuotannossa täydennyskylvöllä 6–7 vuotta ennen uusintaa. Aiemmin uusintaväli oli 10 vuotta, mutta lyhyempi uusintaväli on osoittautunut taloudellisemmaksi.
”Starttilannoitus keväällä tehdään väkilannoitteilla, mutta toinen sato saa kasvusoimansa pintaan levitetystä lietteestä”, Aðalsteinsson sanoo.
Kaupungissa oleva olutpanimon mäski on tärkeä lenkki karjan rehustuksessa. Einar myös urakoi mäskin kuljetusta muille jokilaakson karjatiloille.
Urakointi, kuten niitto, paalaus ja teiden kunnossapito on lisääntynyt viime vuosina. Urakoinnin kehittämistä jarrutta koneinvestointien vaikea rahoitustilanne.
Gardurin tila on mukana Islannin ”Open Farm” -järjestelmässä, missä kuka tahansa voi käydä katsomassa modernia maataloutta. Einarin on rakentanut robotin yläpuolelle anniskeluoikeuksilla olevan baarin, jonka ikkunoista on helppo ja turvallinen katsella navetan meno. Baarissa on iso kuvaruutu onlineyhteydellä robotille,
Anniskelulupa toi maatilalle uusia asiakkaita
Akureyrin läheisyydellä on tilalle toinenkin myönteinen seikka. Lihan suoramyynti houkuttelee tilalle lähilihan ostajia ja antaa tilalle lihasta teurastamoa paremman hinnan.
Pari vuotta sitten Einar avasi navetan vintille anniskeluoikeuksilla olevan ravintolan, missä lihan ostajat voivat katsella lehmien liikehdintää navetassa, samalla kun nauttivat välipalaa.
Myös alueen maanviljelijät ovat löytäneet tiensä Einarin ravintolaan pitämään palaverejaan.
”Anniskeluluvan saaminen baariin oli lähinnä ilmoitusluontoinen asia”, isäntä muistelee.
Läpinäkyvä maatalous
Gardurin tila on mukana Islannin Open Farm -järjestelmässä, jossa kuka tahansa voi käydä katsomassa modernia maataloutta. Näin ihmisten kosketuspinta maatalouteen pysyy hyvänä.
Kolmisen vuotta pyörinyt Islannin tuottajajärjestön kehittämä systeemi on otettu ilolla ja kiitoksella vastaan niin kaupunkilaisten kuin viljelijöidenkin keskuudessa.
Ei kommentteja