Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Kulttuuri 1

Maailmankuulu urkurimaestro maaseudun puolesta: lampaita on liikaa

Hannu Koivisto · 8.3.2016

Mykkäelokuva Pohjalaiset vuodelta 1925 muodostui piskuisessa Jalasjärven Kinossa spektaakkeliksi, kun maailmankuulu urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi loi elokuvaan äänimaailman.

Kiviniemi näkee vanhassa elokuvassa ja nykyajassa paljon yhtenäisyyttä.

”Virkavallan edustaja, pitäjän uusi vallesmanni, joka piti velvollisuutenaan nöyryyttää jäykät talonpojat”, lukee Suomi-filmin alkuteksteissä.

Elokuva on tänä päivänäkin usein totta. Ilman syytä ruoskivia vallesmanneja on edelleen olemassa, mutta virkavaltaa vastaan puolustautuvia Harrin Jusseja löytyy enää harvoin.

”Maaseutu tarvitsee puolustajia. Kohtelias pitää olla, mutta ei sinisilmäinen”, Kiviniemi sanoo.

Puheen jyrinän jälkeen pohjalaisen syränveren omaava Kiviniemi kääntyy urkulavittalla kohti koskettimia, uhmaa ja säkenöivää Harrin Jussia puhisten. Hän soittaa maaseudun puolesta.

Kiviniemi oli vaikuttav o ilmestyksenä urkujensa takana. Harvalla urkusrilla on puukko lanteilla.

Kiviniemi oli vaikuttava ilmestys urkujensa takana. Harvalla urkurilla on puukko vyöllä ja julmetusti yhteiskunnallista sanottavaa äänen ja musiikin voimalla.

Valkokangas soi!

Elokuva alkaa. Kuvat ja tekstit vuorottelevat. Urkujen huumaava sointi uppoaa elokuvaan. Ilman äänimaailmaa mykkäfilmi olisi jopa koomista katseltavaa.

Nyt valkokangas alkaa soida värikylläistä, monivivahteista sinfoniaa, joka tekee loistavan elokuvan huumaavaksi taideteokseksi.

Ihokarvat puskevat paidan läpi, sielu värisee. Vuoret ja laaksot vuorottelevat. Väki penkeissä lamaantuu. Musiikissa on elementtejä pohjalaisista mollivoittoisista lauluista.

”Niitä ei passaa esittää hivelemällä. Ne pitää esittää niin jotta kattokruunut putoilevat”, Jalasjärveltä maailmalle lähtenyt Kiviniemi jylisee.

Laulujen äänimaailma on luotu pohjalaisen Friikoolin hengessä. ”Pohjalaislaulut ovat kansainvälisen tason melodiikkaa, jossa on kontrastia, vuorien ja laaksojen eroa – herkkyttä ja rajuutta.”

Kiviniemi on taiteilija, joka tuntuu syttyvän kuin aivan uuden asian edessä. Soiton rajuutta kuvastaa se, että soittimesta lähti osa irti kesken soiton. Hellyyttä kuvaa puolestaan se, että sulkakynän kopautukset suihkaistiin soittimesta täsmälleen ajoittettuina. Miehen musiikki on aina yllätyksiä täynnä.

Äänimaailma oli improvisaatio, joka pohjautui valtavan taustatyön ja suunnittelun tuottamaan perusmusiikkiin. Jokainen kolmesta esityksestä oli erilainen.

Satojen tuntien valmistelutyö kuului varmuutena. Maestron suunnaton taito ilmeni musiikin ja kuvan täydellisenä sulautumisena.

Kiviniemi on taiteen työmies: lähes kaksituntinen täyspitkä elokuva kesti kahden konsertin verran, se oli yhden oopperan pituinen proseduuri.

Kiviniemi on harvinasen kyvyn omaava urkuri. Milemmat kädet ja jalat ovat käytössä koko ajana, silti häne ei tarvitse nuotinkääntäjää, eikä ulkopuolista apua satojen äänien sämpläämisessä samaan aikaan.

Kiviniemi on harvinaisen kyvyn omaava urkuri. Molemmat kädet ja jalat ovat käytössä koko ajan, silti hän ei tarvitse sivunkääntäjää eikä monen urkurin tavoin assistenttia urkujen rekisteröimiseen.

Soittaja täsmäsi äänimaailmaa valkokankaalta ja pieneltä näytöltä urkujen päällä.

Maestro täsmäsi äänimaailmaa elokuvaan valkokankaalta ja pieneltä näytöltä urkujen päältä. Harmonin ääreen hän vaihtoi välillä kuin lennosta.

Jalasjärven Kinolle valtava ponnistus

”Tämä oli hanke, jonka budjetti ei tule koskaan takaisin, vaikka penkit olisivat jokaisessa kolmessa esityksessä täynnä”, Kiviniemi sanoo.

Kulttuuriteko oli pienen elokuvateatterin voimannäyte. Kantaesitys on tehty toisessa pohjalaisessa pikkuteatterissa, Matin-Tuvan Filmiä ja Valoa -elokuvafestivaaleilla Ylistarossa. Matin-Tuvan Anssi Luoma on koko idean alkuunapaneva moottori.

Tapaus oli täysin poikkeva kulttuuritapahtuma Suomessa. Se tekee myös kunniaa suurenmoiselle mykkäelokuvalle, jossa näyttelijätyö on vahvaa mimiikkaa ilman sanoja. Näyttelijöiden taito perustuu sanattomaan viestintään ilman koulun oppeja ilmeikkäästi liioitellen sekä huumoria että synkkyyttä kuvastaen.

Mykkäelokuvan mimiikka oli aikoinaan taitolaji. Pohjalaiset-elokuvan yksi suuri elämys on myös vanhan ajan kuva, entisajan elämisen puitteet, ympäristö ja raaka fyysinen työnteko. Nykyihminen ei edes tiedä, että ihmiset ovat kävelleet riuskan hevosen perässä kyntöauraa kannattaen viikkotolkulla ilman askelmittareita ja työsuojelua.

Rajaukset ja elokuvakieli olivat loistavaa, silmiä hivelevää. Musiikilla vanha kuvakerronta nousi uudelle tasolle.

Aika ei tee elokuvasta koskaan vanhaa, jos se on hyvin tehty.

Mikael Siirtola sai näytöksissä Kinon liki täyteen kolme kertaa.

Idean järkkäri, moottori ja isä oli Mikko Jokipii (kuvassa). Hän sai näytöksissä Kinon liki täyteen kolme kertaa. Koko spektaakkelin olemassaolo on pitkälti Elokuvateatteri Matin-Tuvan Anssi Luoman ansiota. Ainutlaatuista paikallista kulttuuritekoa JAlasjärven Kinossa ei kuitenkaan noteerattu isossa maakuntamediassa, mikä suututti Kiviniemeä.

Kalevi Kiviniemi haluaa korostaa, että kokonaisuuden onnistumisessa keskeinen rooli oli hänen luottoäänittäjällään, espoolaisella Mika Koivusalolla. Hän on äänittänyt Kiviniemen 160 teoksesta 70.

Kalevi Kiviniemi haluaa korostaa, että äänimaailman onnistumisessa keskeinen rooli oli hänen luottoäänittäjällään, espoolaisella Mika Koivusalolla. Koivusalo on äänittänyt Kiviniemen 160 levystä yli 80, ja hoitanut lukuisten esitysten upean äänentoiston.

Taitelija maaseudun puolesta

Kalevi Kiviniemi on taitelija, joka luottaa taiteen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. ”Ilman musiikkia olisin hullujenhuoneella”.

Räväkässä miehessä on aimo annos pohjalaista Harrin Jussia. Hän uskoo taiteen avulla vaikuttavansa maailman menoon. Pohjalaiset-elokuva kuvastaa hyvin nykyaikaisia ongelmia.

”Elokuvassa ja nykyajassa on paljon yhteistä”, Kiviniemi sanoo. Hän on vihainen siitä, että hänen ”ittellinen” synnyinkuntansa Jalasjärvi teki valtion määräämänä kuntaliitoksen.

”Vallesmanni” nöyryytti talonpojat samalla tavalla kuin 89 vuotta vanhassa elokuvassa, joka on kuvattu Alahärmässä, Lapualla sekä Suomi-Filmin studiossa Helsingissä.

”Valtiovalta pakkoliitti ja teki vääryyttä.”

Miehen uho on syytä ottaa vakavasti. Urkutaiteilija on maailmalla erittäin tunnettu. Hänellä on vielä kintaat ”ottavas lais”, ja vaikutusvalta globaali.

Taide on erilainen tapa vaikuttaa. Spektaakkelin nähneet ihmiset poistuivat vaikuttuneina väkevän sanoman saaneina elokuvateatterista.

Taide jättää ikuisen jäljen takaraivoon. Pienet kunnat ja kansakunnat tulevat toimeen vain omillaan. ”Suomessa asuu vain puolet suurkaupungin väkimäärästä.”

Suomalaisten täytyy pitää puolensa. Maaseudun täytyy pitää puolensa. ”EU:ssa pieni ja syrjäinen Suomi ei pärjää kuin itsepäisyyden, tiedon, älykkyyden ja erityisesti luovuuden avulla oikeudenmukaisuutta puolustamalla”, Kiviniemi röykyttää.

”Siihen tarvitaan Harrin Jussia, mutta lampaita piisaa liiaksi asti.”

Kiviniemen soitto oli täynnä kiihdytyksiä, höyhenkynien napsautuksia, toccaattaa, ranskalaisaromanttista virtulaaisuutta. Erityisesti äänimaailma oli eri maailmojen toisiinsa nivoutunutta koivunlarvaa ja körrtivisrsiä.

Kiviniemen soitto oli täynnä kiihdytyksiä, höyhenkynien napsautuksia, goottimaista renesanssin toccattaa, ranskalaisaromanttista virtuoottisuutta. Erityisesti äänimaailma oli toisiinsa nivoutunutta koivunlarvaa, körttivirsiä, häämarssia ja kymmeniä makupaloja Kiviniemen tuotannosta kuupölystä junan jyskeeseen.

Katso tästä YouTube-video Kiviniemen säestyksestä.

Kalevi Kiviniemen CV

Kiviniemen käyttämän soittimen (amerikkaiset Allen-urut) kotisivut aukeavat tästä.


Toimittajalta

Taide on ihmisen valo

”Taide on ihmisen valo”, sanoi Jean Sibelius.

Taide on sana, joka ei tarkoita vain korkeakulttuuria. Taide vaikuttaa ihmisen tunteisiin. Taide on käsite, josta jokaisella on oma käsitys. Taide on estetiikkaa, tunteita, ja kokemuksia.

Taide on ollut  kautta maailmanhistorian suurin mahdollisuus vaikuttaa. Elämyksillä vaikuttaminen on ollut huomaamatonta ja tehokasta.

Kiviniemi ei saa enää kuntaliitosta muutettua, mutta mieliä ja asennetta hän muokkaa. Maaseudun puolesta kannattaa taistella, niin kauan kuin maaseutua on.”Pohjalainen oikeudenmukaisuus on itselleni pyhä”, maestro painottaa.

Harrin Jussin tarina on tosi edelleen, liki 100 vuoden jälkeen.

Allen-urutHarrin JussiJalasjärviKalevi KiviniemiMaaseudun puolestaOikeudenmukaisuuden puolesta.PohjalaisetPohjalalaiset-elokuvaUrkurimaestro

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Kulttuuri

    10-vuotiaan pojan tietoa lehmästä

1 Kommentti

  • Helka Koivisto kommentoi: 11.3.2016 klo 22:40

    Erinomaisen osuva kirjoitus pohojalaaselta Maaseutu mediaa ylläpitämältä Hannu Koivistolta. Kyllä siinä kylmät väreet meni ja kyyneleetkään ei kaukana ollut kun spektaakkelia olin katsomssa . Mielestäni se oli kunnianosoitus vanhempien sukupolvien työlle ja uurastukselle . Harvoin tällaisen kokemuksen voi saada oman kotikunnan elokuvateatterissa. SUUR KIITOS KAIKILLE JÄRJESTÄJILLE JA KALEVI KIVINIEMELLE.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Akih says: Valkoposkiganhi on ihan yhtä maukas kuin muutkin hanhet , Virossa olen tätä kä...
  • Jussi says: 100.000 euron hintaerolla saakin puida aika paljon peltoon....
  • Nuhnu says: Olisi kiva jos pystyisit perustelemaan. Ei voi hyötysuhde olla 100 prosenttia....
  • Kari Kinnunen says: Luontainen ulkoinen fosforikuormitus on nykyään jo suurempi kuin pelloilta tul...
  • Hemuli says: Jaa että pilvisyys lisääntyy kun ilmasto lämpenee?...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri Turve GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA