Kahden viljelijän välinen maanvuokrakiista puitiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa.
Syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen. Tuomari langetti tuomion.
Syyttäjä sanoo, että vuokraaja (vuokramies) on syytön. Tuomioistuin antoi vuokranantajalle langettavan tuomion. Tuomion mukaan vuokranantaja toimi huolimattomasti. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Lue edellinen artikkeli aiheesta tästä.
Ravinneliete mansikan viljelyssä
Vuokranantaja Matti Vuorinen oli levittänyt Soilfoodin hygienisoidulla ravinnelietettä kaksi vuotta aiemmin viljellessään viljaa. Vuokramies Vesa Koivistoinen halusi vuokrata pellot mansikan viljelyyn.
Kiista syntyi, kun Ruokavirasto puuttui asiaan. Viraston mielestä mansikalla on viiden vuoden varoaika. Todistaja Salla Niemi-Konkari Ruokavirastosta todisti, että mansikalla on viiden vuoden varoaika, samaa todisti maataloussihteeri Saarinen.
LUKE, SYKE, ja Ruokavirasto ovat antaneet kolmivuotisen tutkimuksen jälkeen vihreää valoa puhdistamolietteen peltokäytölle (MT).
Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen sanoi, että varoaika ei koske mansikkaa. Hän kirjoittaa lausunnossaan myös, että vuokraajan, ei vuokraajan vastuulla olisi ollut selvittää mansikan viljelyyn liittyvä lainsäädäntö ja viranomaisohjeet.
Tuomioistuimessa Tolvasen lausunto oli aineistossa, mutta sitä ei kelpuutettu oikeuden todistusaineistoon.
Syyttäjien esimies Pasi Pälsi kirjoittaa päätöksessään, että mansikka ei ole mikään tuoteselosteessa mainituista kasveista. Syyttäjän mukaan Vuorisella oli täysi oikeus luottaa ravinnelietteen tuoteselosteeseen, missä mansikkaa ei mainita. Hän jätti syytteen nostamatta, koska ei ole todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi.
Oikeus perustelee päätöstään: Korvausvastuun perusteeksi riittää, että laiminlyönti johtuu huolimattomuudesta.
700 000 euron vahingonkorvaus
Koivistoisen 45 000 euron oikeudenkäyntikulujen lisäksi Vuorinen määrättiin korvaamaan Koivistoiselle liki 700 000 euron vahingonkorvaukset.
Oikeus katsoo näytetyksi, että Koivistoiselta on jäänyt saamatta 300 000 euron tulo, taimien 170 000 hankintahinta, istutustyö reilu 60 000 euroa ja muita kuluja.
Edit: 19:32 Vuokranantaja, joka maasta perii vuokraa. Vuokramies, joka maksaa maasta vuokraa.
Toimittajalta
On pelottavaa, jos viranomaisen rooli on tulkita lakia
Tämä mansikkakeissi on mielenkiintoinen sen vuoksi, että viranomaisten rooli lain tulkinnassa on merkittävä.
Oikeuden päätös nojasi 65-sivuisessa päätöksessään Ruokaviraston lausuntoihin. Maanvuokrasopimus voidaan purkaa ilman syytä, mutta syytetyn mukaan taimet kuuluivat maanomistajalle.
Laki MMMa 12/12 on tässä kohtaa monimutkainen tulkittava. Se vaatii maallikolta useamman lukukerran, että asia aukeaa.
Tuomioistuimen päätökseen en ota kantaa, mutta sitä en maallikkona ymmärrä, kuinka syyttäjällä ja tuomarilla voi olla päinvastainen tulkinta. Jompikumpi on siis väärässä. Miehet istuvat samassa talossa Lahden oikeustalolla.
Herää myös kysymys, eikö tuoteselosteeseen voi luottaa? Oikeuden mielestä vuokranantajan vastuulla olisi ollut selvittää mansikan viljelyyn liittyvä lainsäädäntö ja viranomaisohjeet.
Ruokaviraston lakimies Niemi-Konkari sanoo oikeudenkäynnin äänitteellä, että kaikkia kasveja tuoteselosteessa ei voi olla. Hän myös kertoi, että on turha lähteä hiuksia halkomaan kasvien luokittelun kanssa, onko kyseessä kasvis, juures vai hedelmä — Uskomaton väite.
Kumpiko on oikeassa, Ruokaviraston tutkimus, vai heidän lakimiehensä tulkinta?
Lannoitevalmistelaki lain 8 pykälän mukaan valmistajalla on ankara vastuu kertoa tuoteselosteessa kaikki tarpeellinen.
2 Kommenttia
Vaikuttaa että tässä on riidelty vähän asian vierestä.Vuokraajan olisi mansikanviljelyn ammattilaisena tietysti pitänyt selvittää soveltuuko pellot mansikan viljelyyn eli kysyä mitä pellolle on levitetty.Jos maanomistaja olisi antanut väärää tietoa hän olisi luonnollisesti vastuussa.
Nythän tämä kokenut mansikanviljelijä ei ilmeisesti ole edes tajunnut tiedustella viljelyhistoriaa mutta oikeus päätöksessään edellyttää että maanomistajan olisi pitänyt tämä älytä.
Eli vuokraaja/mansikanviljelijä on tyrinyt ja maksattaa sen maanomistajalla.
Selkeästi jatkettava hovioikeuteen.
Tässä tulee valistunut arvaus: on riidelty ihan asiasta, mutta juttu on kirjoitettu asian vierestä, sillä tapaukseen näyttäisi liittyvän sekä rikosasia että yksityisoikeudellinen riita-asia. Käräjäoikeudessa on ilmeisesti käsitelty vain kantajan ajamaa yksityisoikeudellista riita-asiaa, mutta ei rikosasiaa. Syyttäjä on tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, koska asiassa ei ole hänen arvionsa mukaan tapahtunut rikosta.
Kokonaan toinen asia on yksityisoikeudellinen vahingonkorvauskanne, josta käräjäoikeus on nyt antanut päätöksensä. Suurin osa jutun tekstistä näyttäisi käsittelevän tätä yksityisoikeudellista kiistaa ja siitä annettua tuomioistuinratkaisua. Syyttäjä ei osallistu yksityisoikeudellisten kiistojen käsittelyyn.