Maaseutumedian vuosi 2021

Hannu Koivisto · 1.1.2022

Maaseutumedia on ollut maaseudun äänenkannattaja kesäkuusta 2014.

Vuosi 2021 jäi historiaan turvekeskustelusta ja turvealoitteesta.

Maaseutumedia julkaisi useita videoita. MTK:n säätiö myönsi Maaseutumedialle apurahan #ypoungfinnishvillagefolk videoproducyon tuotantoon. Videot nuorista tuottajista löytyvät maaseutumedian Youtube-kanavalta.

Julkaisemme nyt vuoden 2021 tärkeimpiä artikkeleita. Hyviä lukuhetkiä lukijoillemme. Hyvää uutta vuotta!

Artikkelikuvassa eläinvalvontatilanne Raahessa.

Jari Törmikoski liikuttuu katsellessan nautojensa puukolla katkaistuja pantoja.

Lumimehtän eläinrääkkääjä nosti eläinsuojelutapauksien valvontojen epäkohtia esiin

”Minnoon se Lumimehtän elläinrääkkääjä”, esittelee Jari Törmikoski itsensä.

Jari ja Tiia Törmikosken, heidän kahdeksan lapsensa moderni kotieläintila ajettiin alas kun valvontaeläinlääkärit tappoivat eläimet.

Isäntä kuvailee kuulustelua KGB:n toiminnaksi. ”Saat itse päättää tapatko karjan itse, vai tapammeko me. Jos sinä itse tapat, siitä ei seuraa mitään”, eläinlääkärit sanoivat.

Valvontaeläinlääkäri Laura Sedrik määräsi Törmikoskille myöhemmin laittomasti eläintenpitokieltoa.

Tästä pääset artikkeliin.

http://www.maaseutumedia.fi/lumimehtan-elainraakkaajat-oliko-elainten-tappaminen-elainsuojelua/

Artikkelista löytyy linkki videoon, jota on katsottu reilusti yli 300 000 kertaa.

Hitaasti kuoleva ”pian poikiva pässi”. Artikkeli ja video lampaiden julmasta tappamisesta Raahessa nousi isoksi uutiseksi. Samoin video, jota on katsottu noin 60 000 kertaa.

Guy Bosas kärsi tuomion seurauksena yli 300 000 tuhannen tukimenetykset. Yleisesti puhutaan, että tuomiot ovat pieniä. Maatiloilla on käytössä tuplarangaistukset, sakot ja tukimenetykset.

Eläinsuojeluvalvonta — miten varautua

Vuonna 2021 eläinsuojeluvalvonnat nousivat voimakkaasti esiin.

Juristi Timo Äijö kertoo vinkkejä, miten mahdolliseen valvontaan kannattaa varautua.

Tästä pääset artikkeliin.

Monella kotieläintilallisella on naiivi käsitys oikeuksistaan.

Jos eläinsuojeluvalvonnasta tulee syyte, useimmiten farmari on syyllinen kunnes syyttömyytensä todistaa.

Energiatuotantoon liittyviä artikkeleita

Suomen sekavat energiamarkkinat nousivat esiin usealla teemalla.

Artikkelissa vertasimme turpeen tehoa tuulivoimaan tammikuussa 2021.

Tässä artikkelissa vertasimme Suomen suoaloja eri maiden pinta-aloihin. Suomen suojeltujen soiden pinta-ala on yhtä suuri kuin Tanskan koko pinta-ala.

Teimme selvityksen Eija-Riitta Korholan myötävaikutuksella, miten Suomi kaatoi komission jo hyväksymän esityksen turpeen uusiutuvuudesta.

Komission energiaosaston johtaja oli maininnut, ”on rikollista jos Suomi esitystä hyväksy”.

Artikkeli Suomen hiilinegatiivisuudesta. Onko Suomi jo nyt hiilinegatiivinen?

Markus Mantelan nostamattoman turpeen arvo on 25 miljoonaa euroa.

”Ei me kaikki eläköityviä olla”, 42-vuotias turveyrittäjä Markus Mantela kertoo.

Mantela on turveyrittäjä toisessa polvessa. Hänen 22-vuotias poikansa on kolmas sukupolvi tulevaisuudessa.

Turveyrittäjä avaa, mitä turpeennoston loppuminen tarkoittaa käytännössä talouden ja oman tulevaisuuden kannalta.

Velkaa hänellä on miljoona euroa.

”Miksi kouluttautuisin uudelleen, jotta voisin maksaa vanhan yritystoiminnan miljoonavelat ja kymmenien tuhansien eurojen vuosittaiset velvoitteet?”

Koskenojan tilan navetassa on valoa ja vapautta.

Vastine Kirkko & Kaupunki-lehdelle lehmien helvetistä

Kirkko&Kaupunki -lehden kolumnistipappi vertasi eläinparkojen olosuhteita keskitysleireihin. ”Viaton maitokin on kauhea tuote, kun tarkemmin ajatellaan”, kolumnisti kirjoitti.

Maaseutumedia toi esiin faktoja kolumnistin väitteiden tilalle.

Turvealoite sai näkyvyyttä.

Kansalaisaloite turpeen uusiutuvuudesta meni maaliin

Turvealoite oli yksi merkittävimmistä tapahtumista, jossa Maaseutumedia oli mukana.

Turvealoitteeseen tuli merkittävää tukea turveyrittäjiltä. He järjestivät 100 rekan rauhallisen kulkueen eduskuntatalon eteen.

Ilmastokriisi perustuu IPCC:n vuotavaan raporttiin

IPCC:n raportti hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta ilmakehään. Professorit Seppo Ruottu ja Pertti Sarkomaa kyseenalaistavat järjestön mallin, joka perustuu erikoiseen väitteeseen pilvilpalautteesta.

Artikkeli sisältää useita linkkejä aiempiin teksteihin, joissa professorit suhtautuvat kriittisesti hiilidioksidin vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen. He ovat koettaneet väitellä Ilmatieteenlaitoksen väen kanssa, tuloksetta. Heidät on vaiettu.

Valparts. Oikealla printterillä tulostettu osa, vasemmalla työstetty.

Maaseutumedian natiivimainonta tuo tulosta

Maaseutumedia tekee yrityksille natiivimainontaa. Natiivimainonta tarkoittaa artikkelimuotoon tehtyä näkyvyyttä.

Konemiesten äijäkauppa-artikkeli laittoi EPK-markkinoinnin saranat koville. Valparts ja SRHarvesting ovat esimerkkejä vakioasiakkaista. Artikkeli Valpartsin kierrätysvaraosista.

Nattivimainonta-asiakkaissamme on yrityksiä laidasta laitaa, suurista pieniin. Tässä Hankkijalle tekemämme natiiviartikkeli Claas Tucanosta.

Artikkeli neulattomasta IDAL-rokottimesta, jolla voidaan rokottaa porsaita kivuttomasti ja nopeasti.

Valtavia lintuparvia saapui jatkuvana jonoina pelloille. Valkoposkihanhet eivät osaa tehdä kurkiauroja.

Merimetsot ja valkoposkihanhet iso ongelma

Valkoposkihanhien ja merimetsojen suojelu tulkitaan muualla EU:ssa eri tavalla kuin Suomessa. Onko merimetsojen ja valkoposkihanhien suojelu ymmärretty Suomessa väärin?

Luontokappaleita pitää suojella, mutta jos puhutaan valtavista populaatioista, onko suojelu tarpeen, jos siitä on kohtuutonta haittaa elinkeinoille ja muulle luonnolle?

Esimerkiksi mittava Rauman sataman 18,5 miljoonan laajennushanke oli jäissä lintujen takia.

Paitsi nurmille myös syysviljoille velkoposkihanhista on valtava haitta.

Kalajoen metsäpalon sammutustöissä paikalisten yrittäjien kalusto oli iso apu.

Huumoria ja ajankohtaista

Maaseutumediassa on myös artikkeleita taiteesta ja huumorista.

Tarina Rehupiiklesistä, pohjalaisesta huumoribändistä. Poikabändistä brändiksi.

Kalajoen metsäpalo oli lähellä suurta katastrofia.

Salmonella on usein kuolinisku sikalalle.

Salmonella on tuottajan vastuulla

Salmonellalainsäädäntö tarvitsee pikaista muutosta, mutta maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä siirtää vastuun valtiolta muille toimijoille: ”Finanssialan on kehitettävä tuotteita (vakuutuksia) toimintavarmoiksi.”

Salmonellan vastustus lihantuotannossa on ensisijaisesti kansanterveystyötä, jolla säästetään ihmisten sairaanhoidon kustannuksia. Silti lainsäädäntö sysää vastuun salmonellan vastustuksen kustannuksista suomalaiselle maatalousyrittäjälle.

Maatalous ja ympäristö

Maataloutta syyllistetään monista sioista. Yksi väite on, ettei maatalous ole tehnyt riittävästi ympäristön eteen. Tosiasia on kuitenkin, että maatalous on tehnyt ja tekee paljon.