Maatalouskomissaari Phil Hogan oli esitelmöimässä Brysselissä viime joulukuussa.
Brysselissä järjestettiin joulukuun 6. 7. päivä 2018 AG-agri maatalouskonferenssi. Tästä linkistä voit seurata tilaisuudesta kuvattua lifestreamia tapahtumasta.
Kysyimme saksalaisista sikojen pitkähäntätuista, miten direktiivin osittaisesta noudattamisesta voi maksaa tukea. Vastaus oli yllättävä.
Lue tästä laaja artikkeli saksalaisista piilotuista.
Maatalouskomissaari Phil Hogan vastaa
Kysyn Hoganilta, miksi eurooppalainen maatalouspolitiikka ei ole samanlaista jokaisessa jäsenmaassa?
Suomessa ja Ruotsissa sioilla on saparot, eikä niitä leikata, ei ole koskaan leikattu. Jos saksalaisella sikatilalla leikataan 30 prosenttia sikojen saparoista, tilalle maksetaan silti tukea, vaikka direktiivi ei täyty.
”Maaseudun kehittämistoimia, kyllä”, Hogan vastaa.
”Tämä ei ole reilua”, vastaan.
Hogan: ”Tämä on kansallista harkintaa. Me haluamme minimivaatimusten olevan jäsenvaltioiden omassa harkinnassa olevia asioita, omissa eläinten hyvinvointiohjelmissaan. Mutta tästä maksetaan Saksassa, mutta ei Suomessa, onko näin?”
”Me Suomessa emme saa mitään tukia pitkähäntäisille sioille”, vastaan.
”Mutta te voitte maksaa, jos haluatte”, komissaari täräyttää. Kysymykseen, miksi saksalaisia ei rangaista direktiivin noudattamatta jättämisestä, Hgan vastaa että ei ole hänen asiansa rangaista. ”Se on heidän oma kansallinen päätös.”

Phil Hogan AG-Agrin lehdistötapaamisessa.
Alkutuotevähennys
Suomessa tällä hetkellä käytävä omaa maataloustuotantoa rajoittava keskustelu ja maataloustuotannon verojen lisäys on toisenlaista kuin muissa EU-maissa.
Saksassa maksetut saparotuet ja erilaiset verotuet lisäävät maan oman tuotannon kilpailukykyä. Saksalainen verojärjestelmä vastaa Suomessa aikanaan maksettua alkutuotevähennystä. Suomi ei saanut liittymissopimuksessa jatkaa alkutuotevähennystä, joka oli 1,35 -kertainen liikevaihtoverovähennys. Alkutuotevähennyksen sai tehdä yksi elintarvikeketjun osa, yleensä sen teki esimerkiksi teurastamo.
Vaikka EU kielsi kyseisen vähennyksen, Suomi voisi kiertää määräystä saksalaiseen tapaan.
Latvialaiset ja ruotsalaiset maatalouden vakuutustuet
Latviassa maksetaan 70 prosentin tukea eläin- ja kasvustovakuutuksiin. Muihin maatalouden vakuutuksiin maassa maksetaan 50 prosentin tuki.
Suomessa maksetaan 24 prosenttia vakuutusmaksuveroa, johon on nyt vihdoin tullut lievennyksiä. Vaikka Suomessa ei juuri tavata salmonellaa, on se tilalle tullessaan vakava taloudellinen ja ympäristöllinen haitta.
Ruotsissa valtio korvaa esimerkiksi salmonellan aiheuttamista vahingoista 60 – 70 prosenttia.

Toimittajille suunnatussa tapahtumassa kuulimme EU:n komission näkemyksiä tulevaisuudesta ja jäsenvaltioiden tilanteesta. Erityisesti tapetilla oli tulevaisuuden innovaatiot ja tekniikka.
EU:ssa menee maataloudella hyvin
Konferenssissa käsiteltiin paljon maatalouden uusia tekniikoita ja digitalisaatiota.
Yhteenvetona todettiin että eurooppalainen maatalous kehittyy ja voi paremmin.
Kysymyksiä esitettiin. Yksi oli miten uudet tekniikat voisivat tulla halvemmiksi. Eräs kommentoija kertoi, että ensimmäinen asia on saada kunnolliset tietoliikenne ja kännykkäyhteydet. Tähän komissaari vastasi, että se ei ole EU:n asia, vaan kansallinen ongelma.
Tanskalainen toimittaja oli eri mieltä kannattavuuden kehityksestä. Hän sanoi tanskalaisten maatilojen olevan erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa ja konkursseja tapahtuu runsaasti.
Hänelle vastattiin, että tanskalaisilla maatiloilla on liian paljon velkaa.
Nuoret viljelijät keskiöön
Hoganin mukaan Euroopassa on nuoria alle 35-vuotiaita viljelijöitä on vähän, 6,5 prosenttia. Puolet viljelijöistä on yli 50-vuotiaita.
”Toivomme että jäsenvaltiot ottavat tämän huomioon strategiassaan”, Hogan sanoi.
Nuorille viljelijöille Hogan kertoo suunnitellun lisää nuorten maanviljelijöiden tukia nykyisen 0,8 prosentin lisäksi.
Lisäksi hän kertoo muista tulevaisuuden helpotuksista, rahoitushelpotuksia, maan hankinnan helpottamista ja starttirahasta.
Lue saksalaisista maatalouden piilotuista tästä.
Ei kommentteja