Kalajoen metsäpalossa sammutustöissä nähtiin loistosuoritus. Paikallisten pelastuslaitosten saumaton yhteistyö lähialueen yrittäjien kanssa pelasti palon suuremmalta katastrofilta. Kalajoen metsäpalo oli myös oppitunti, ”niin sanottu kansakoulun viimeinen aste”.
Palokuntakalustoa ja miehistöä saapui eri puolilta Suomea. Kone- ja maatalousyrittäjien taistelutahto ja auttamishalu osoitti miten maaseudulla yhtenäisyys toimii. Traktorimiehet ja säiliöautot mahdollistivat tehokkaan vedenjakelu. Tulipalo, johon kukaan ei osannut varautua, oli maaseudun yrittäjien ja pelastuslaitosten yhteistyön voimannäyte.
50 vuotta sitten vaatimattomalla kalustolla metsää paloi 1595 hehtaaria. Silloin kaikki työkykyiset miehet haettiin linja-autoilla kotoaan.
Paikallisten tehokkaalla lietekalustolla vettä siirtyi valtava kuutiomäärä. Lietteen siirtoon tarkoitettu kalusto sopii myös veden kuljetukseen, ja sitä on karjatalousvaltaisella alueella paljon. Kuva Kyösti Isohanni
Tämmöseen ei kukaan osannut varautua
Tapani Eskolan peukalon alla oli Kalajoen metsäpalossa 3. ja 4. jaoksen vesihuolto, traktorit ja säiliöautot. ”Minulla oli palolaitoksen virka siinä”, Eskola, lypsykarjatilallinen kertoo.
Päivät venyivät usein pidemmäksi kuin 12 tunnin lakisääteiset vuorot, koska miehiä ei riittänyt joka paikkaan.
Eskola korostaa, että Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitoksien saumaton yhteistyö toimi kuin junan vessa.
”Koneyrittäjät ja maanviljelijät ovat tottuneet tekemään töitä silloin kun niitä on. Pohjalaiset eivät pelkää edes pimeää. He ovat tottuneet yövuoroihin.”
Kun tuli saa vallan, se on kaikille uusi asia. Kaikilta tarvitaan täydet resurssit. ”Alkuvaihe oli kaaos.”
Eskolan mukaan tämä on niin sanottu kansakoulun viimeinen aste. ”Nyt hiotaan monta asiaa kohdalleen.”
Sadan miehen muonitus oli tärkeä urakka
Sadan miehen metsämuonitus toimi hyvin. Paula Leppälä Kannuksen palokuntanaisista sanoo, ettei iso muonitus hänelle ole mikään ihme asia, hän tekee sitä työkseen keskuskeittiössä.
”Mutta onhan metsämuonituksen tekeminen haasteellista”. Kannuksen lisäksi Vetelin, Perhon ja Kaarelan palokuntanaiset tekivät kaksi ateriaa päivässä. Lisäksi kahvit ja leivät.
Muonituksessa oli mukana seitsemän naista. ”Ilman ruokaa kukaan ei pärjää”, Leppälä kommentoi.
Savuava metsä ei ole enää sama kuin monimetriset liekit. Kuva Kyösti Isohanni
Monimetriset lieskat
Moni maansiirtourakoija laittaa koneet seisomaan ruutikuivana aikana. Vaara piilee koko ajan kuivassa ja kuumassa.
Uteliaat autokolonnat matkalla tulimereen metsäautoteillä haittasivat pelastustöitä.
”Tajusin mistä oli kysymys, kun tyhjensin vesilastia. Muutaman kymmenen metrin päässä oli monimetrisiä lieskoja”, Kyösti Isohanni kertoo.
Isohanni hälytettiin viikon kesälomalta sammutusapuun. Pisin päivä oli 25 tuntia. Hänellä on käytössään 25 kuution lietteensiirtoon valjastettu kuorma-auto.
Hän oli valmiudessa heti, kun käsky kävi. Hän ihmettelee, kun palokunta käski hänet välillä kotiin. Hän joutui kesken lauantaisaunakaljan lähtemään nopeasti uudelleen sammutustöihin kuin rusakko makuuksilta.
Palokunnalla on mahdollisuus myös ottaa lietteensiirtoauto liikennekäyttöön, vaikka se olisi poistettu liikennekäytöstä.
Isohanni on tehnyt sopimuksen palokunnan kanssa. Hän ei miettinyt metsäpalon sammutustöihin lähtiessään, onko maksusitoumusta tehty vai ei.
”Yhteisellä asialla ollaan.”
Hän teki sammutustöitä parhaana päivänä 25 tuntia putkeen. Yrittäjiä ei koske samanlainen työlainsäädäntö kuin ammattipalomiehiä. Kesälomaviikolla hän oli saunalaiturilta pois 52 tuntia.
KP Urakointia Oy valmistaa isoja säiliöautoja lietteensiirtoon. Kuvassa Nikupaavon koneurakointiyhtiön 25-kuutioinen lietteensiirtoauto. Säiliö täytyy 2,5 minuutissa. Palokunnan 13 kuution auto täyttyy 7-8 minuutissa. Myös vetoletkupumppu on äärimmäisen tehokas. Se pystyy siirtämään 1,5 kilometrin päähän 300 kuutiota tunnissa.
50 vuotta sitten latvapalo eteni jopa 50 kilometriä kilometriä tunnissa
Edellinen suuri metsäpalo sattui Keski-Pohjanmaalla 1970-luvulla. Silloin metsää paloi 1595 hehtaaria. metsää. https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/559384
”Aamupäivällä elettiin jo toivorikkaita hetkiä, mutta sitten tapahtui mitä oli koko ajan pelätty. Voimakas puuskittainen tuuli iski kokonaan päinvastaiselta suunnalta iltapäivällä kello viiden aikoihin saaden tulen syöksymään n. 50 km:n tuntinopeudella kohti Tyngän ja Kärkisen kyliä. Kaikki rajoitus- ja raivaustyöt oli pakko keskeyttää. Miehet juoksivat pakoon tulen alta.”
Tuli saatiin hallintaan viikossa, mutta viimeiset turvepalot sammuivat vasta seuraavan kevättulvan aikaan.
Toimittajalta
Maaseudulla auttaminen on itsestäänselvyys — ”yhteen hiileen”
Kalajoen metsäpalo oli lähellä katastrofia, mutta sananmukaisesti paikallisten yhteen hiileen puhaltaminen pelasti paljon. Tosin kukaan ei puhaltanut hiileen, vaan hiili sammutettiin.
Maaseutumedian isäntä, Hannu Koivisto
Siperiassa palaa metsää 14 miljoonaa hehtaaria. 40 prosenttia Suomen pinta-alasta. Päästöt vastaavat Suomen turvetuotantoalueiden 250 vuoden oletettuja päästöjä.
Kannuksessa oli tulipalo 1950-luvulla, joka tuhosi koko kylän. Palo ei lähtenyt tuolloin metsästä. Jos Kalajoen metsäpalon tuli olisi karannut kahden tien yli kiivaana latvapalona kuiviin kuusikkoihin, tuhot olisivat voineet olla mittavat.
Lisätty kappale muonituksesta 15:45.
Ei kommentteja