Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Yleinen 0

Maatalousyrittäjien ja urakoijien apu, osaaminen ja tekniikka Kalajoen metsäpalossa oli korvaamaton voimannäyte

Hannu Koivisto · 10.8.2021

Kalajoen metsäpalossa sammutustöissä nähtiin loistosuoritus. Paikallisten pelastuslaitosten saumaton yhteistyö lähialueen yrittäjien kanssa pelasti palon suuremmalta katastrofilta. Kalajoen metsäpalo oli myös oppitunti, ”niin sanottu kansakoulun viimeinen aste”.

Palokuntakalustoa ja miehistöä saapui eri puolilta Suomea. Kone- ja maatalousyrittäjien taistelutahto ja auttamishalu osoitti miten maaseudulla yhtenäisyys toimii. Traktorimiehet ja säiliöautot mahdollistivat tehokkaan vedenjakelu. Tulipalo, johon kukaan ei osannut varautua, oli maaseudun yrittäjien ja pelastuslaitosten yhteistyön voimannäyte.

50 vuotta sitten vaatimattomalla kalustolla metsää paloi 1595 hehtaaria. Silloin kaikki työkykyiset miehet haettiin linja-autoilla kotoaan.

Paikallisten tehokkaalla lietekalustolla vettä siirtyi valtava kuutiomäärä. Lietteen siirtoon tarkoitettu kalusto sopii myös veden kuljetukseen, ja sitä on karjatalousvaltaisella alueella paljon. Kuva Kyösti Isohanni

 

Tämmöseen ei kukaan osannut varautua

Tapani Eskolan peukalon alla oli Kalajoen metsäpalossa 3. ja 4. jaoksen vesihuolto, traktorit ja säiliöautot. ”Minulla oli palolaitoksen virka siinä”, Eskola, lypsykarjatilallinen kertoo.

Päivät venyivät usein pidemmäksi kuin 12 tunnin lakisääteiset vuorot, koska miehiä ei riittänyt joka paikkaan.

Eskola korostaa, että Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren aluepelastuslaitoksien saumaton yhteistyö toimi kuin junan vessa.

”Koneyrittäjät ja maanviljelijät ovat tottuneet tekemään töitä silloin kun niitä on. Pohjalaiset eivät pelkää edes pimeää. He ovat tottuneet yövuoroihin.”

Kun tuli saa vallan, se on kaikille uusi asia. Kaikilta tarvitaan täydet resurssit. ”Alkuvaihe oli kaaos.”

Eskolan mukaan tämä on niin sanottu kansakoulun viimeinen aste. ”Nyt hiotaan monta asiaa kohdalleen.”

Sadan miehen muonitus oli tärkeä urakka

Sadan miehen metsämuonitus toimi hyvin. Paula Leppälä Kannuksen palokuntanaisista sanoo, ettei iso muonitus hänelle ole mikään ihme asia, hän tekee sitä työkseen keskuskeittiössä.

”Mutta onhan metsämuonituksen tekeminen haasteellista”. Kannuksen lisäksi Vetelin, Perhon ja Kaarelan palokuntanaiset tekivät kaksi ateriaa päivässä. Lisäksi kahvit ja leivät.

Muonituksessa oli mukana seitsemän naista. ”Ilman ruokaa kukaan ei pärjää”, Leppälä kommentoi.

Savuava metsä ei ole enää sama kuin monimetriset liekit. Kuva Kyösti Isohanni

Monimetriset lieskat

Moni maansiirtourakoija laittaa koneet seisomaan ruutikuivana aikana. Vaara piilee koko ajan kuivassa ja kuumassa.

Uteliaat autokolonnat matkalla tulimereen metsäautoteillä haittasivat pelastustöitä.

”Tajusin mistä oli kysymys, kun tyhjensin vesilastia. Muutaman kymmenen metrin päässä oli monimetrisiä lieskoja”, Kyösti Isohanni kertoo.

Isohanni hälytettiin viikon kesälomalta sammutusapuun. Pisin päivä oli 25 tuntia. Hänellä on käytössään 25 kuution lietteensiirtoon valjastettu kuorma-auto.

Hän oli valmiudessa heti, kun käsky kävi. Hän ihmettelee, kun palokunta käski hänet välillä kotiin. Hän joutui kesken lauantaisaunakaljan lähtemään nopeasti uudelleen sammutustöihin kuin rusakko makuuksilta.

Palokunnalla on mahdollisuus myös ottaa lietteensiirtoauto liikennekäyttöön, vaikka se olisi poistettu liikennekäytöstä.

Isohanni on tehnyt sopimuksen palokunnan kanssa. Hän ei miettinyt metsäpalon sammutustöihin lähtiessään, onko maksusitoumusta tehty vai ei.

”Yhteisellä asialla ollaan.”

Hän teki sammutustöitä parhaana päivänä 25 tuntia putkeen. Yrittäjiä ei koske samanlainen työlainsäädäntö kuin ammattipalomiehiä. Kesälomaviikolla hän oli saunalaiturilta pois 52 tuntia.

KP Urakointia Oy valmistaa isoja säiliöautoja lietteensiirtoon. Kuvassa Nikupaavon koneurakointiyhtiön 25-kuutioinen lietteensiirtoauto. Säiliö täytyy 2,5 minuutissa. Palokunnan 13 kuution auto täyttyy 7-8 minuutissa. Myös vetoletkupumppu on äärimmäisen tehokas. Se pystyy siirtämään 1,5 kilometrin päähän 300 kuutiota tunnissa.

50 vuotta sitten latvapalo eteni jopa 50 kilometriä kilometriä tunnissa

Edellinen suuri metsäpalo sattui Keski-Pohjanmaalla 1970-luvulla. Silloin metsää paloi 1595 hehtaaria. metsää. https://www.kalajokiseutu.fi/uutinen/559384

”Aamupäivällä elettiin jo toivorikkaita hetkiä, mutta sitten tapahtui mitä oli koko ajan pelätty. Voimakas puuskittainen tuuli iski kokonaan päinvastaiselta suunnalta iltapäivällä kello viiden aikoihin saaden tulen syöksymään n. 50 km:n tuntinopeudella kohti Tyngän ja Kärkisen kyliä. Kaikki rajoitus- ja raivaustyöt oli pakko keskeyttää. Miehet juoksivat pakoon tulen alta.”

Tuli saatiin hallintaan viikossa, mutta viimeiset turvepalot sammuivat vasta seuraavan kevättulvan aikaan.


Toimittajalta

Maaseudulla auttaminen on itsestäänselvyys — ”yhteen hiileen”

Kalajoen metsäpalo oli lähellä katastrofia, mutta sananmukaisesti paikallisten yhteen hiileen puhaltaminen pelasti paljon. Tosin kukaan ei puhaltanut hiileen, vaan hiili sammutettiin.

Maaseutumedian isäntä, Hannu Koivisto

Siperiassa palaa metsää 14 miljoonaa hehtaaria. 40 prosenttia Suomen pinta-alasta. Päästöt vastaavat Suomen turvetuotantoalueiden 250 vuoden oletettuja päästöjä.

Kannuksessa oli tulipalo 1950-luvulla, joka tuhosi koko kylän. Palo ei lähtenyt tuolloin metsästä. Jos Kalajoen metsäpalon tuli olisi karannut kahden tien yli kiivaana latvapalona kuiviin kuusikkoihin, tuhot olisivat voineet olla mittavat.

Lisätty kappale muonituksesta 15:45.

 

Kalajoen metsäpaloLietteensiirtoautoTapani Eskola

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Yleinen

    Eläketurvakeskus vastaa Maaseutumedialle

  • Yleinen

    Op-ryhmä ja ETK hyvä veli -järjestelmässä 

  • Yleinen

    Pelastaako vegaanius maailman?

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Haha! says: Kulttuurimaisema?!?...
  • Jukka Lampinen says: Ilmasto ihmisten pääväittämä taitaa kuulua "ihmisen vaikutus hiilidioksidien l...
  • Niilo Isokoski says: Päätöksentekijöille tulisi liikaa päänvaivaa jos asiaa tutkittaisiin ja heidän...
  • Jamppis says: Vapaussodan häviö katkeroittaa, muuta ongelmaa ei ole....
  • raija kulla says: sama kenen lampaat oli mutta ei niitä olisi noin julmalla tavalla tarvinnut si...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika SRHarvesting Turve Seppo Ruottu

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA