Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Tekniikka
  • Karjatalous
  • Peltoviljely
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
Laguuni
Tekniikka, Yleinen 0

Maanvaraiset lietelaguunit toimivat hyvin

Jussi-Faari · 13.1.2015

Jussi Knuuttila, kuvat ja teksti

Amerikkalaisprofessori Larry Satter äimistelee eurooppalaista tapaa rakentaa lietelantavarastoja teräsbetonista. Ne ovat ensiksikin tavattoman paljon kalliimpia, kuin maanvaraiset lietelaguunit. Hän ihmettelee, kuinka ne pystytään rakentamaan siten, että ne säilyvät halkeilematta. Haastattelu tehtiin joku vuosi sitten Wisconsissa ja on edelleen ajankohtainen.

Perusongelma on se, että elementeistä rakennetun säiliön vaakateräksiä ei voi jännittää pystytyksen yhteydessä. Tästä seuraa, että jäätyneen lietteen aiheuttama sivuttaispaine murtaa valusaumat suurella todennäköisyydellä.

Jotta tämä voitaisiin torjua, olisi rakenteen ympärille pystytyksen jälkeen kiinnitettävä jännitetyt teräkset. Vain niiden avulla saadaan aikaan riittävä vastapaine, joka estää elementtisaumojen murtumisen. Muulla tavoin teräsbetonisten lietesäiliöiden kestävyyttä on vaikea taata.

Tällaisia rakenteita on ollut Suomessa tarjolla. Niiden valmistaminen ei ole kuitenkaan osoittautunut kannattavaksi, sillä korkean hinnan takia niiden menekki on ollut olematonta.

Satteria kummastuttaa myös perustuksiin ajettu sorakerros. Hänen käsityksensä mukaan sorakerros jos mikään edesauttaa mahdollisten vuotoliemien valumista pohjaveteen.

Wisconsinin Yliopiston eläkkeelle siirtynyt professori Larry Satter on kansainvälisesti arvostettu tutkija. Hänen mielestään maavaraiset laguunit ovat ympäristön kannalta teräsbetonisäiliöitä turvallisempia.

Wisconsinin Yliopiston eläkkeelle siirtynyt professori Larry Satter on kansainvälisesti arvostettu tutkija. Hänen mielestään maanvaraiset laguunit ovat ympäristön kannalta teräsbetonisäiliöitä turvallisempia.

Maanvaraiset lietelaguunit toimivat hyvin

Satterin mielestä savella vuoratut, maanvaraiset säiliöt ovat ympäristönsuojelun kannalta teräsbetonisäiliöitä parempia. Amerikkalaisilla on niistä vuosikymmenien kokemus. Asianmukaisesta käytöstä ei ole havaittu seuranneen minkäänlaisia ympäristöongelmia. Ne ovat palvelleet erinomaisesti.

Satter sanoo, että tietenkin tällaiset varastot on rakennettava tarkoin ohjeiden mukaan, ja niiden käytön on oltava huolellista. Savi on oltava hyvin tiivistyvää ja se on tiivistettävä huolellisesti rakennusvaiheessa.

Vajaissa säiliöissä saven kuivuminen ja siitä johtuva luontainen halkeilu on jonkinasteinen ongelma, joka voidaan kuitenkin torjua helposti. Muovikalvo estää saven kuivumista erinomaisesti, samoin bitumikerros. Jo halkeillut savi turpoaa kostuessaan nopeasti. Tuore savikerros ei mitenkään voi läpäistä lantavesiä.

Kattaminen on pääomien haaskausta

Säiliön kattamisessa Satter ei näe erityisiä etuja. Se haittaa säiliön kunnossapitoa ja tarkkailua, tehokkaasta käytöstä puhumattakaan. Lypsylehmien lannan kuitu muodostaa luonnostaan tehokkaan haihtumista estävän kuoren.

Satter kannattaa ammoniakin haihtumiseen tähtääviä toimia. Lietelannan ilmastaminen on edesvastuutonta. Paitsi että ilmastus kuluttaa energiaa, se on varmimpia keinoja ammoniakin haihduttamiseksi. Lietelannan typpi tulisi tarjota viljelykasveille.

Pyrkimyksen ammoniakin haihtumisen estämiseen Satter ymmärtää, mutta sanoo samaan tai parempaan tulokseen päästävän säiliön kattamisen asemasta kerroksella silputtua olkea tai muulla kelluvalla katteella.

Myös typen oksideihin vedotaan, kun lietesäiliöiden kattamista vaaditaan. Yhdysvaltojen ympäristönsuojeluviraston mukaan siellä tuotettiin 1,4 Tg typpioksiduulia eli ilokaasua 1999. Karjanlannan osuus tästä määrästä on 4 %. Koska luonnon ilokaasupäästöt ovat noin kaksinkertaiset, karjanlannan osuus kokonaispäästöistä on vain 0,75 %. Vaikka maahan rakennettaisiin kaasutiiviit varastot kaikelle karjanlannalle, vähenisivät päästöt vain tuolla prosenttiosuudella. Satter ei suotta ihmettele Suomen ympäristöviranomaisten lantaloiden kattamisintoa.

Fosforin käyttöön tarkkuutta

Satter on tutkinut vuosia fosforin käyttäytymistä kotieläinten ruokinnassa. Lypsylehmien ruokinnassa käytetään Amerikassa lähes viisi grammaa fosforia rehun kuiva-ainekiloa kohti. Tavoitteena pidetään alle neljä grammaa fosforia, jolloin fosforin määrä lannassa vähenisi 25 – 30 prosenttia. Liukoisen fosforin määrä lannassa vähenisi noin kymmenesosaan.

Onnistumisen seurauksena voitaisiin kirjata kaksi miellyttävää seikkaa. Fosforin vähentäminen ruokinnassa laskisi ruokintakustannuksia. Lisäksi lannan levitykseen tarvittavaa alaa voitaisiin vähentää 25 – 30 prosentilla.

Alumiinisulfaatti reagoi mielellään fosforin kanssa, sanoo Satter. Tuloksena on erittäin pysyvä sidos, joka pitää fosforin liukenematta pitkään. Tästä huolimatta hän ei suosittele alumiinisulfaatin käyttöä. Alumiinilla saattaa olla fosforiakin hankalampia pitkän ajan vaikutuksia.

Amerikassa ei pilata ympäristöä

Satterin ajatuksia kannattaisi pohtia myös meillä. Amerikkalaiset eivät taatusti ole pilaamassa asuinympäristöään. Siellä harkitaan huolellisesti, mitkä käytännöt ovat parhaita niin ihmisten kuin luonnonkin kannalta. Lähestymistapa on aina käytännöllinen. Ehdotetut toimenpiteet ovat perusteltuja ja viljelijöiden kannalta toteuttamiskelpoisia.

Satter muistuttaa, että elintarvikkeiden tuottaminen on peruselinkeino, tärkein kaikista. Hän arvelee, että Suomessa on kadehdittavan paljon väljyyttä niin maatalouden harjoittamiselle kuin kotieläintuotannollekin. Tämän voi todeta pelkästään tilastoja vilkaisemalla.

 

Fosforin määräIlokaasupäästötLietelaguunit

Jussi-Faari

Voisit tykätä myös näistä

  • 20150328-_DSC0611 Tekniikka

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

  • 20150306-_DSC8445 Tekniikka

    Itsekulkeva apevaunu Scariboldi Suomeen

  • Rehunteko Alavus Tekniikka

    Pöttingerin teroituslaite myy kuin häkä

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150128-_DSC4019

    Maidon hinta ratkaisee perheen toimeentulon

    29.1.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    29.1.2015
  • Päivi sytyttelee oven pielen kynttilöitä. Pihalla on toiset kynttilät. Kun ne alkavat hiipua, Päivi tietää haudalla olevien kynttilöiden olevan myös hiipumassa. Jukan haudalla kynttilät pidetään palamassa koko ajan. "Jutella en haudalla osaa, koska sieltä ei saa vastausta".

    Puolison kuolema yllätti

    30.12.2014
  • Veikko Tuominen

    Viljelytuet– Veikko vastaa

    30.12.2014
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • 20100429-_JPE4049

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Hytin boksit

    Lohkon pinta-alan mittaus, Osa 1

    13.12.2014
  • Ruokintakaukalo

    Uusi katastrofi: Pysyvä nurmi

    29.11.2014
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • 20100429-_JPE4049

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Veikko Tuominen

    Viljelytuet– Veikko vastaa

    30.12.2014
  • ahlman small

    TTIP tappaa eurooppalaisen maatalouden

    11.1.2015
  • Simo says: "Mielenkiintoinen" kevät, kuinka loppujen lopuksi tukihaku onnistuu. Ainakin m...
  • Ex-Pienviljelijä says: Itse olen jo muutama vuosi sitten viljelyn kannattamattomana lopettanut mutta ...
  • Huijauksenpaljastaja says: Lievästi sanottuna tuo oli vasta pintaraapaisu. Sairaudet ovat tilastojenkin v...
  • Hannu Koivisto says: Lievästi sanottuuna aika voimakas kannanotto....
  • Huijauksenpaljastaja says: Ruuan tuotanto suurissa yksiköissä on huijausta, kallista, tehotonta, ravinnek...
traktori Pysyvä nurmi luomu GMO geenimuuntelu peruna Puimuri maatalous Lypsyrobotti väderstad moto Sika pöttinger VasikkaPhone massey ferguson pikkuharmaa kasvinsuojelu Bioenergia

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

geenimuuntelu GMO luomu Lypsyrobotti maatalous moto peruna Puimuri Pysyvä nurmi pöttinger Sika traktori VasikkaPhone väderstad
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • T-Ford vie pohjoiseen
  • Yhteystiedot

© 2014 MAASEUTUMEDIA