Me Naiset julkaisi uusimmassa numerossaan kuvan ja uutisen: MAITO-älä juo sitä.
”Kuten muistakin sivun jutuista voi päätellä, tämäkin on kirjoitetu huumorimielessä”, ilmoitti lehden assistentti Tiina Kyllönen.
Hesari julkaisi ruotsalaistutkimuksen, jossa maitoa pidettiin vaarallisena. ”Tutkijat varoittavat tekemästä tutkimuksen pohjalta hätäisiä johtopäätöksiä, sillä tutkimus ei kykene osoittamaan syy-seuraussuhteita”, Hesari kirjoittaa.
Toisin sanoen tutkimus osoittaa, mutta se kykene osoittamaan lopputulosta.
Tiede-julkaisu kirjoitti samaan tapaan, mutta vesitti viestin: ”Asiaan saadaan selvyys vasta jatkotutkimusten jälkeen.”
”Näitä tulee ja menee. En jaksa juuri hätkähtää hyvästä enkä pahasta”, kuittaa Maitosuomen toimitusjohtaja Antti Tukeva.
”Trendit tulevat ja menevät, harva tekee kuitenkaan johtopäätöksiä.”
Paavolan tilalla Kaustisilla on investoitu uuteen tekniikkaan voimakkaasti. Iso karja tulee hoidettua paremmin, kun eläinten hoitoon jää enemmän aikaa. Lypsyrobotti on yleistynyt tiloilla. Investoinnit täytyy tehdä kuitenkin yläkuolokohdan alapuolella, lompsan mukaan.
Tilakohtainen kilpailukyky joutuu koetukselle
Alkuvuodesta poistuva eurooppalaisen kiintiöjärjestelmän poistuminen asettaa uusia haasteita. ”Irlannissa on jo suunnitelmat lisätä maidontuotantoa 50 %. Hollannissa ja Tanskassa 20 – 30%”, Antti tukeva kertoo.
Kun kiintiöt poistuvat suomi ei ole valmistautunut tilakohtaiseen kilpailuun. ”Kustannukset on ajettu liian ylös.”
Maidon hinta on ollut Suomessa korkea eurooppalaiseen verrattuna. Se on myös turvottanut maidontuotannon kustannuksia. Tilojen kasvuinvestoinnit ovat Suomessa olleet merkittävästi kalliimpia kuin vastaavat ammattiveljillä Keski-Euroopassa.
Toisaalta meillä on myös kalliit rehukustannukset. ”Maissi ei meillä kasva.”
Suomessa parsipaikka maksaa kaksi kertaa enemmän, kuin muualla Euroopassa. ”Tälle on vaikea löytää selitystä. Seinien osuus rakennuskustannuksista on kuitenkin vain 15%”, Tukeva tuumaa.
”Meillä on mennyt hyvin, kun Valio on pystynyt maksamaan tuottajille maitolitrasta Euroopan parasta hintaa, jopa 10 senttiä muita paremmin”.
Ainoastaan Italia pystyy samaan, mutta se johtuu Tukevan mukaan vahvoista juustobrändeistä.
Suomessa on paljon pieniä karjatiloja, joiden on ollut mahdollista toimia, koska maidon tilityshinta on ollut hyvä. Rauni Voitto Pölönen pitävät pientä karjaa Enossa, Pohjois-Karjalassa.
”Suomen hyvä tilanne on ollut Valion ansiota”
Maitomarkkinat ovat vaikeat tällä hetkellä, kiintiöiden poistuminen ei tilannetta helpota.”Ruotsalaiset ennustavat, että Arla maksaa siellä maidosta keväällä vain 25 senttiä.”
Sikapuoli on Tukevan mukaan Suomessa toisessa tilanteessa. Suomalainen sianliha on ollut Euroopan keskihinnan alapuolella.
Tukeva sanoo suoraan, että suomalaisen maidontuottajan hyvä asema on Valion ja Valion viennin ansiota. ”Valio on mahdollistanut pientenkin tilojen pärjäämisen.”
”Se on rauhoittanut kotimarkkinat ja antanut tilaa kaikille toimijoille kilpailla kannattavasti. Nyt vaaditaan myös malttia säilyttää tämä tilanne.”
Tukeva jatkaa: ”Pikavoittoja ei ole jaossa kenellekään, vaan kaikkien markkinoilla toimivien osapuolien on syytä käyttää malttia ja toimia kaikkien suomalaisten maidontuottajien elinkeinon turvaamiseksi myös jatkossa. Pienten ryhmien eduntavoittelu vaarantaa muiden pärjäämisen.”
Kysymykseen Arlan ja pienten meijereiden vaikutuksesta Tukevalla on valmis vastaus: ”Ne eivät kykene kokonaisvaltaisesti tarjoamaan suomalaiselle maidontuottajalle sitä selkänojaa, jota me olemme tarjonneet.”
Toimittajan kysymykseen Oltermanni-juuston kehittäjästä Tukeva vastaa:
”Se on kyllä tehty Isonkyrön meijerillä, jonka kuva on yhä juustopaketin kyljessä, mutta Valio on vastannut kehitystyöstä.”
Tukeva on vakuuttava markkinamies, jonka puhe vakuuttaa.
”Tanskalais-ruotsalaisen meijerijätti Arlan viimeisin tempaus vaatia Valiolta kymmeniä miljoonia käsittelyltään keskeneräisen kilpailuasian osalta, on osa nyt meneillään olevaa markkinapeliä.”
Päivitetty 8.11. 12:52
Ei kommentteja