Maitoa, juustoa ja voita. Eläinrasvoja kiitos!

Silmään sattui Tiede-lehdessä professori Kari Salmisen kritiikkikirjoitus palauteosastolla. Häntä oli alkanut vistottamaan lehden artikkeli Lundin yliopiston väestötutkimuksesta. Tiede-lehti tyytyi kirjoittamaan, että tutkimus vain vihjaa rasvaisten maitotuotteiden suojaavan kakkostyypin diabetekselta.

Salmisen mielestä olisi pitänyt sanoa selvemmin, eli: ”Lundin yliopiston tutkimus osoittaa selkeästi, että runsasrasvaiset maitovalmisteet suojaavat kakkostyypin diabetekselta.” Kanadassa on kuulemma tultu samaan tulokseen. Salminen vielä viimeistelee: ”Vakavasti otettavia tutkimuksia, jotka osoittaisivat päinvastaista, ei ole.”

Kuten olettaa sopii, niin vastaan on pantu. Kolesteroliteoriaan, Pohjois-Karjala-projektiin ja statiinihoitoihin hirttäytyneet lääkärit ovat nousseet takajaloilleen. Muutamat lääkärit tohtori Tolosen ja Antti Heikkilän johdolla ovat Salmisen kannalla.

Mitä tuo sitten Maaseutumedialle paistaa? Kyllä se paistaa. Keskustelu ensiksikin todistaa, että ravinnon ihmisen terveyteen vaikuttavista seikoista ei paljon tiedetä, ei varsinkaan varmuudella.

Toiseksi se todistaa, että kansalaisten ravintotottumuksia ohjataan paljolti median ehdoilla. Hyvä esimerkki on 1900-luvun puolivälissä alkanut rasvasota, jossa tyydyttyneet rasvat (enimmäkseen eläinperäisiä) saivat huutia. Sen seurauksena maitoa ja eläinrasvoja hyljeksittiin rajusti.

Eläinrasvoja tarvitaan

Luullakseni maataloustuottajan kannattaa vetää päänsä hartioidensa väliin ja puskea päin uusia pettymyksiä. Teitä tarvitaan vielä. Lääkärikunta tulee lopulta pääsemään ikäihmisten kanssa yksimielisyyteen terveellisestä ravinnosta. Aikaa se ottaa, koska ravitsemusala on hieman suppea ihmiselon kokonaisuuden rinnalla.

Väkisinkin putkahtelevat mieleen haastattelut, joita suhteellisen terveiltä vanhuksilta on saatu. Jotkut kehuvat voita, toiset silavaa, monet maitoa ja kermaa, kun eväistä kysellään. Karjalanpaisti kelpaa, samoin perunat ja ruskea kastike. Kasviöljyjä ja margariineja harva vanhus mainostaa, saati vissyä.

Taisto on kesken

Taisto on edelleen kesken. Moni uskoo virallisiin suosituksiin vaikka ne muuttuvat jatkuvasti, milloin mihinkin suuntaan. Media tarttuu hanakasti uusiin väitteisiin. Niiden takana ei tarvitse olla järin luotettavia tahoja. Riittää, kun ilmassa on uutisen tuntua.

Pitää taas muistuttaa Göbbelsistä. Hänen mukaansa mistä tahansa asiasta tulee totuus, kunhan sitä riittävän monta kertaa toistetaan. Hän todisti itse tuon todeksi, henkilökohtaisesti.

On siis todellakin syytä säilyttää terve järki ja uskoa sen lopulta voittavan. Maataloustuottajaa tarvitaan vielä. Kunnia lypsäjälle, kunnia teuraseläinten kasvattajalle.

Rasvasodasta vähäsen

Rasvasota polkaistiin käyntiin Amerikassa. Siellä haluttiin löytää syy kansalaisten sydän- ja verisuonisairauksien sekä sokeritaudin yleistymiseen. Syylliseksi leimattiin korkea kolesteroli, joka puolestaan oli seurausta eläinrasvoilla mässäilystä.

Rasvasotaa eläinrasvoja vastaan on käyty siitä lähtien, ja se on levinnyt kaikkialle. Sodasta huolimatta amerikkalaiset ovat pulskempia kuin koskaan. He ovat myös sairaampia kuin koskaan mainittujen sairauksien osalta.

Rasvasota eläinrasvoja vastaan on siis hävitty. Aikanaan selviävät syyt. Niitä odotellessa syökäämme hyvin, mutta mielellään kohtuudella. Ruumiillisen rasituksen aiheuttama hikoilu on hyväksi, se on selvä.

Jussi Knuuttila