Sopimustuotantoon siirtyminen ei ole poikkeuksellista. Liha-alalla on sopimustuotanto ollut jo käytäntö pitkään. Valioryhmä ilmoitti sopimustuotantoon siirtymisestä 26.3.2020.
Tästä on syntynyt polemiikkia, osa tuottajista ei taputa uutisesta käsiään, osalle se on ok. Kaikki tuntuvat ymmärtävän kuitenkin muuttuneiden markkinoiden paineen.
Iso kuva on, että muutoksella aiheutetaan mahdollisimman vähän vahinkoa.
Suomessa on Valion 4700 maitotilaa.
Artikkelikuvassa Lola 16-vuotiaana. Lola saavutti 150 maitotonnin rajapyykin.
Valio maksaa kaikki tuotot maitotiloille
Valion strategia on maksaa maidosta mahdollisimman hyvää tuottajahintaa ja näin pitää maaseutu elinvoimaisena. Tästä on todisteena maidon tilityshinta, joka on Euroopan korkeimpia Italian ja Itävallan kanssa. Itävallan maidon hintaa nostaa ns. heinämaito, josta tilitetään enemmän, kuin tavallisesta maidosta.
Maitotilat omistavat Valion alueellisten 14 osuuskunnan kautta, joista Valion kanssa liikesuhteessa on viisi osuuskuntaa. Valio maksaa edelleen myös uudessa sopimustuotantomallissa kaikki voitot tuottajille. Osuuskunnat päättävät hinnoittelumaalista itsenäisesti.
Valio maksaa edelleen myös uudessa sopimustuotantomallissa kaikki voitot tuottajille
Haastattelimme osuuskunta Maitosuomea.
Valion tilityshinnan osuuskunnille päättää tuottajista muodostuvan hallitus. Hinta riippuu siitä, miten kannattavaa maitotuotteiden myynti on ollut.
Toimitusjohtaja Ilpo Lukkarinen osuuskunta Maitosuomi: ”Maksamme osuuskunnille ns. tilityshintaa vastaanotetusta maidosta. Valion maitotilayrittäjistä muodostuva hallitus arvioi, kuinka paljon Valiolla on kulloinkin varaa maksaa maidosta. Se riippuu siitä, kuinka hyvin eri tuotteet jogurtista ja juustosta maitojauheeseen ovat menneet kaupaksi, ja kuinka kannattavaa myynti on ollut. Osuuskunnat maksavat tuottajille tuottajahinnan ja tekevät päätöksen hinnoittelumallista itsenäisesti.”
Järjestelmä on ainutlaatuinen, samoin suomalainen teurastamojärjestelmä, joka perustuu tuotantosopimuksiin, eikä huutokauppamaisiin spottimarkkinoihin.
Maitomarkkinat mullistuksessa
Vaikka maito kuuluu edelleen lähes jokaisen kodin jääkaappiin, sen käyttö juomana on muuttunut.
Markkinoilla ja kuluttajatottumuksissa on iso muutos.
Juuston valmistukseen kuluu yleensä noin yhdeksän litraa maitoa. Maitotuotteita tulee koko ajan lisää.
Ylijäämämaidosta tehdään maitojauhetta, mikä ei ole sinällään kannattavaa. Valio kuitenkin jalostaa kannattavampia erikoisamaitojauheita.
Valion ja maito-osuuskuntien tasainen tarjonta lisää kysyntää, mikä lisää hyvää. Tämän takia maidon tuotannon määrien ennakoitavuus on ensiarvoisen tärkeää.
Sopimustuotanto on välttämätöntä, sen myös tuottajat tiedostavat.
Epävarmuus tulevasta raastaa kuitenkin monen tuottajan mieltä.
Maito on tärkein maataloustuote ja Suomen maatalouden tukijalka.
Uudella sopimusmallilla tarkoitus tukea tilityshintaa
2015 maitomarkkinat mullistuivat, kun Venäjän vienti loppui ja samalla loppui vanha kiintiöjärjestelmä.
”Maidon hinta laski liikaa”, Ilpo Lukkarinen sanoo.
”Mallin tarkoituksena on, että pystytään hallitsemaan jalostusketjua ja maitoketjua, jotta jalostuskapasiteetti riittää ja valmistetaan mahdollisimman hyväkatteisia tuotteita.”
Lukkarinen kertoo, että kun meijereillä on määränhallintamekanismeja, kapasiteetin hallinta, tuottajat hyötyvät.
Sopimustuotannon hinnoista päätetään vuoden 2020 lopulla
Ilpo Lukkarinen kirjoittaa sähköpostissa:
Tilojen kanssa sopimustuotannosta sopii hankintaosuuskunnat, kuten Maitosuomi. Kunkin osuuskunnan itsenäisesti rakentamat mallit sopimustuotannoksi poikkeavat toisistaan.
Sopimustuotannossa sovitaan käytännössä maidon hinnoittelusta. Asia kuuluu hallituksen päätösvaltaan.
Osuuskunta Maitosuomen hallitus muodostuu maitotilayrittäjistä.
Hallituksen valitsee osuuskunnan edustajisto, jonka puolestaan valitsee maidontuottajajäsenet edustajiston vaaleissa.
Maitosuomen edustajiston vaalit olivat vuoden 2019 lopulla. Vuoden 2021 alussa alkavan sopimustuotannon hinnoista päätetään vuoden 2020 lopulla.
Hintojen päättäminen ei ole mahdollista tässä vaiheessa vuotta koronasta ym. markkinoiden epävarmuustekijöistä johtuen.
Tavoitteenamme on tulevaisuudessakin jatkaa vakaan ja ennustettavan maidon tuottajahinnoittelun mallia.
Pyritään tekemään oikeudenmukainen ja läpinäkyvä
Lukkarinen tyrmää suorin sanoin, että tuottajia olisi hiljennetty tai heitä ei kuultaisi.
Lukkarinen tyrmää suorin sanoin, että tuottajia olisi hiljennetty tai heitä ei kuultaisi.
”Keskustelua somessa ei ole poistettu. Järjestämme syksyllä useita kymmeniä tuottajatilaisuuksia. Nyt on koronan takia ongelmia, kun ei ole pystytty olemaan yrittäjiin suorassa yhteydessä.”
Koronakeväällä osuuskunta on pyrkinyt olemaan sähköisessä yhteydessä tuottajiin. ”Lisäksi kevään aikana olemme keskustelleet sopimustuotannosta puhelimitse satojen maitotilayrittäjiemme kanssa. Saatua palautetta on hyödynnetty sopimustuotantomallin yksityiskohtien rakentamisessa.”
Toukokuun lopulla julkaistiin tuotantosopimusmäärän oikaisun hakuperusteet ja avattiin sähköinen hakulomake ohjeineen. Hakulomakkeesta haluttiin tehdä mahdollisimman yksinkertainen ja sähköinen.
Miksi rehuntekoaikaan? Lukkarinen sanoo, että tässä on kuitenkin ollut kuukausi aikaa. ”Meidän pitää saada mahdollisimman äkkiä tehtyä ja vahvistettua muutos. Vuoden lopussa kaikki pitää olla valmista.”
Uskotaan alaan
Lukkarinen vakuuttaa, että usko alaan on vahva. Menestymisen mahdollisuudet ovat edelleen olemassa. ”Investoinnit eivät lopu.”
Maitosuomen hallituksen puheenjohtaja Mikko Heikkinen sanoo, että uudessa tilanteessa maito-osuuskunnat ja Valio pyrkivät hakemaan parempaa ennustettavuutta.
”Ei ole sitä näkymää, että kulutus kasvaisi ja jalostuskapasiteettia joudutaan suunnittelemaan aivan eri tarkkuudella tulevaisuudessa”, Heikkinen sanoo.
Sopimusmäärien jakamisessa iso työ
”Kun järjestelmä otetaan käyttöön, pitää kokonaisuus saada pystyyn”, Ilpo Lukkarinen sanoo. ”Viime vuosina on tehty paljon investointeja.”
Lukkarisen mukaan navettainvestoinneille tullaan myöntämään Maitosuomessa sopimusmääriä myös tulevaisuudessa, mutta nyt pitää keskittyä siihen, että sopimustuotantojärjestelmä saadaan pystyyn ja jokaiselle tilalle liikkeellelähtötilanteen sopimusmäärä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Tiloilla on ollut mahdollisuus hakea sopimusmäärien oikaisua toukokuun lopusta kesäkuun loppuun.
Yksittäisten maitotilojen oikaisuhakemusten käsittelystä vastaavat Maitosuomessa toimihenkilöt.
Hakemusten yhdenvertaisen käsittelyn ja oikeellisuuden varmistamiseksi, toimihenkilöt tarkastavat toistensa käsittelemiä hakemuksia ristiin. Tilakohtaiset oikaisuhakemukset jaetaan ryhmiin hakuperusteiden mukaan.
Osuuskunnan maitotilayrittäjistä muodostuva hallitus vahvistaa sopimusmäärät hakuryhmittäin.
”Hallitus ei käsittele yksittäisten tilojen hakemuksia. Maitosuomen sopimustuotantoon liittyviä menettelyitä, prosesseja, päätöksentekoa, järjestelmiä, jääviyksiä ym. valvotaan sisäisellä tarkastuksella”, Lukkarinen kertoo lopuksi.
Toimittajalta
Nurmi on Suomen juttu
Valiolla on hieno brändi. Tulevaisuuden haasteet asettavat tuotteille haasteita.
Uusia ajatuksia tarvitaan maitomarkkinoiden ylläpitämiseksi.
Keski-Euroopassa, erityisesti Itävallassa on heinämaidosta tullut hitti, joka on kasvanut muutaman vuoden ajan.
Heinämaito tarkoittaa maitoa, joka on tuotettu kuivaheinäruokinnalla. Suomen kesässä kuivaheinä asettaa aika isoja vaatimuksia, mutta säilörehu on vähän sama asia.
Suomessa käytetään ruokinnassa valtaosa nurmea. Nurmi on lehmän ruokinnan kulmakivi. Tämä tieto on suurelta yleisöltä, jopa monelta päättäjältä hukassa. Monessa maassa lypsylehmiä ruokitaan maissipohjaisella rehulla.
Suomessa nurmipohjainen ruokinta on vahvuus, satotasot ovat maailmankin mittakaavassa suuria. Nurmi on Suomen juttu. Meillä riittää myös vesivaroja enemmän kuin muissa pohjoismaissa yhteensä.
Esimerkiksi Unicafen johtaja ja Hesemies Heikki Salmela luulevat, että lehmät syövät ”rehua”. He neuvovat tuottajia syöttämään naudoilleen nurmea.
Heidän luulemillaan resepteillään lehmät kuolisivat parin päivän sisällä.
Suomalaista maitoa voi siis kutsua heinämaidoksi, josta maksetaan Keski-Euroopassa kovaa hintaa.
http://www.maaseutumedia.fi/elainlaakarin-kommentti-voi-unicafe-hukassa-olet/
2 Kommenttia
Erona tuossa nimenomaan lihapuoleen on se, että Valion strategiassa on tuo mahdollisimman hyvän tuottajahinnan maksu. Lihasta sitä ei löydy ja se kans näkyy toiminnassa.
Käsittääkseni sopimiseen tarvitaan vähintään kaksi osapuolta. Missähän se toinen osapuoli tässä Maitosuomen tapauksessa on? Ei ainakaan tuottajalta kysytä mitään. Tässä on kyse pelkästään tuotannon kiintiöimisestä. Se on kyllä tarpeen, sillä maitoa tulvii investointien takia liikaa. Entisellään jatkavat tuottajat olisi voitu jättää rauhaan.