Tänä vuonna 2016 mansikanviljelyä ovat vaivanneet halla ja kosteus.
Anders Lång kertoo että heilläkin on jotain ongelmia ollut, mutta marjat eivät kesken lopu.
Julkaisemme vuosi sitten laaditun artikkelin.
Ennen kuin suomalainen maailman herkullisin mansikka sulaa suussa, sen eteen on tehty rutkasti töitä.
”Viljelijät vanhenevat, uusia ei tahdo alalle tulla”, mansikanviljelijä Anders Lång murehtii.
Maalahden Marjat Oy:n mansikkafarmilla on meininki kuin kauppatorilla. Mansikanviljelijä on kuin jonglööri, joka ottaa koppeja koko ajan eri suunnista. Välillä hän pitää pientä neuvonpitoa veljensä Niklaksen kanssa, antaa ohjeita isälleen ja lapsilleen. Mansikkafarmin hulabaloo ei energistä miestä tunnu häiritsevän.
Kummallakin valjeksellä on omat osa-alueensa farmin pyörittämisessä. Maatilan lihasikalaa hoitaa työntekijä.
”Yksi mies ei ehdi hoitamaan millään kaikkea”, Anders sanoo.
Marjaa kerätäänsesongin aikana 5–15 tonnia joka päivä. Kerääjiä on 150, kaikki ulkomaalaisia. Andersin ja Niklaksen mukana hyörii veljesten isä Bo ja lapset Nico ja Janina.
”Kiirettä on, mutta yöt koetetaan nukkua, muuten ei pysy ajatukset kasassa”, Anders sanoo ja vastaa jälleen yhteen lukuisista puheluista.
Koko bisnes perustuu luottamukseen, joka pitää ansaita työntekijöiden ja ostajien keskuudessa.
Polka-lajikkeen mansikat on suuria kuin ison talon porsaat.
Komeaa vanhempaa Malwina-mansikkakasvustoa. Märkänä kesänä kosteus on ongelma. Kun kasvustossa on potentiaalia, korjuukauden alussa poistetaan huonot marjat käsin pois pilaamasta satoa.
22 vuotta mansikkabisnestä
Pirttikylän farmi Närpiössä aloitti mansikan viljelyn vuonna 1993. Tuolloin oli 5 000 tainta. Nyt pinta-alaa on 26 hehtaaria. Lisäksi viljelyssä on vadelmaa hehtaarin verran. Vadelman korjuusta kirjoitamme myöhemmin.
Punaista herkkua kerätään pellosta parhaimmillaan 5–10 tonnia. Suomalainen keskisato on Andersin mukaan noin 4 500 kiloa. Långilla pyritään enempään.
26 hehtaarin sadon markkinoiminen vaatii melkoisia meklarin taitoja. Ne Anders on oppinut vuosien myötä pinta-alan lisääntyessä.
”Tässä pitää luottaa intuitioon ja itseensä.”
Mansikan markkinointi on sikäli oikeudenmukaista, että markkinat toimivat kysynnän ehdoilla.
”Kyllä ne siellä Helsingissä yrittävät hintoja polkea, mutta hinta elää joka päivä. Taulukkoa hinnalle ei pysty koskaan tekemään. Se elää koko ajan.”
Anders tekee kauppaa koko ajan.
Muilla ei lähiseudulla ole linja-autovuorot täynnä, Långilla on. 150 poimijalle pitää löytyä palkka ja yösijat. Rekrytotointi on oma lukunsa, jossa toimitaan yhdessä välittäjien kanssa.
Mansikanviljelijä kokemuksen kautta
Anders Långin puhelin soi taajaan. Joku haluaa ostaa isomman määrän. Anders kysäisee puheimella tilanteen ja ilmoittaa ostajalle, että tavara järjestyy.
Puhekielenä on joskus englanti, joskus kotikieli ruotsi, mutta useimmiten suomi.
”Venäjää olisi hyödyllistä opetella. Jonkin verran ymmärrän sitä, mutta puhuminen ei suju.”
Puhelin soi minuutin parin välein. Puhelut ovat lyhyitä. Anders on meklari.
”Aamulla ostaja teki tarjouksen. Nyt saan ainakin 20 senttiä enemmän vähemmillä kuluilla.”
Suuressa määrässä pienetkin marginaalit ratkaisevat. 20 senttiä tarkoittaa 80 euroa 400 kilon lavalta. Suuri osa asiakkaita on torikauppiaita.
Kylmävarastoihin mahtuu helposti 100 lavaa. ”Kun mansikat on oikein kerätty ja laitteet ovat hyviä, niin marjat säilyvät”, Anders Lång kiteyttää. Mutta marjoja ei kerätä varastoitavaksi vaan myyntiin.
Nuukuus on bisneksen perusedellytys
Kun liikevaihto on 500 000 ja miljoonan välissä, promillet on osattava ottaa pienistä asioista talteen. Perusinvestoinnit pitää osata minimoida, eikä koneisiin panna rahaa kuin välttämätön.
Penkintekokone on uusittu. Nykyinen möyhii maan homogeenisemmaksi ja tekee korkeamman penkin. Hiljattain tilalle hommattiin portaattomalla vaihteistolla varustettu käytetty traktori, joka soveltuu penkin tekemiseen.
Tilalla poimijat kulkivat ennen polkupyörillä pelloilla. Silloin tilalla piti olla kokopäivätoiminen pyöräkorjaaja. Nyt poimijat kuljetetaan kahdella linja-autolla.
”Liikenteestä poistetut autot eivät maksa kuin tonneja, ja niissä on tankki täynnä ja hyvät renkaat.”
Anders itse kiertää peltoja entisellä taksi-Sprinterillä.
”Tämä oli vähän ruosteinen ja ruma, mutta se riisuttiin maalausta varten ja koottiin omassa pajassa.”
Muovi pitää penkin lämpimänä. Tänä keväänä istutetut mansikat tuottavat vielä jonkin verran satoa myöhemmin syksyllä.
Tihkukastelujärjestelmää ruokitaan omatekoisella pumpppaamolla, jonka sydän on vanha kuorma-auton moottori.
Mansikka työllistää huhtikuusta lokakuulle
Mansikan viljelyn sesonki on pitkä. Huhtikuulla aloitetaan harsopainojen poistaminen, jotta varsinainen harsojen riisuminen tapahtuisi nopeammin kesäkuulla.
Rikat kitketään käsin kesän alussa. Samalla kohennetaan edellisvuosien istutuksia, jos esimerkiksi taimet ovat nousseet talven aikana ylös. Tautiruiskutukset aloitetaan yleensä toukokuun aikana.
Sadonkorjuu jatkuu juhannukselta normaalisti elokuun alkupuolelle. Tänä vuonna sadonkorjuu jatkuu hiukan pidempään oudoista ja märistä olosuhteista johtuen.
Marjat kuljetetaan omilla kuorma-autoilla.
”Miksi käyttää pakettiautoja, kun kuorma-autojakin on?” Anders Lång kysyy. Hän pitää omaa kuljetuskalustoa välttämättömänä, rahtipalvelut eivät pysty toimimaan tarpeeksi joustavasti.
Maalahden Marjat -kotisivuilta löydät kuvia viljelytöistä. Klikkaa tästä.
Artikkeli julkaistu 21.7.2015
Ei kommentteja