Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
_DSC8928-1
Arkistosta nostettua, Peltoviljely 0

Mansikanviljelijä on mansikkameklari

Hannu Koivisto · 20.7.2016

Tänä vuonna 2016 mansikanviljelyä ovat vaivanneet halla ja kosteus.

Anders Lång kertoo että heilläkin on jotain ongelmia ollut, mutta marjat eivät kesken lopu.

Julkaisemme vuosi sitten laaditun artikkelin.

 

Ennen kuin suomalainen maailman herkullisin mansikka sulaa suussa, sen eteen on tehty rutkasti töitä.

”Viljelijät vanhenevat, uusia ei tahdo alalle tulla”, mansikanviljelijä Anders Lång murehtii.

Maalahden Marjat Oy:n mansikkafarmilla on meininki kuin kauppatorilla. Mansikanviljelijä on kuin jonglööri, joka ottaa koppeja koko ajan eri suunnista. Välillä hän pitää pientä neuvonpitoa veljensä Niklaksen kanssa, antaa ohjeita isälleen ja lapsilleen. Mansikkafarmin hulabaloo ei energistä miestä tunnu häiritsevän. 

Kummallakin valjeksellä on omat osa-alueensa farmin pyörittämisessä. Maatilan lihasikalaa hoitaa työntekijä.

”Yksi mies ei ehdi hoitamaan millään kaikkea”, Anders sanoo.

Marjaa kerätäänsesongin aikana 5–15 tonnia joka päivä. Kerääjiä on 150, kaikki ulkomaalaisia. Andersin ja Niklaksen mukana hyörii veljesten isä Bo ja lapset Nico ja Janina.

”Kiirettä on, mutta yöt koetetaan nukkua, muuten ei pysy ajatukset kasassa”, Anders sanoo ja vastaa jälleen yhteen lukuisista puheluista.

Koko bisnes perustuu luottamukseen, joka pitää ansaita työntekijöiden ja ostajien keskuudessa.

Polka-lajikkeen mansikat on suuria kuin ison talon porsaat.

Polka-lajikkeen mansikat on suuria kuin ison talon porsaat.

Komeaa vanhempaa Malvina-mansikkakasvustoa. Märkänä kesänä kosteus on ongelma. Kun kasvustossa on potentiaalia, korjuukauden alussa poistetaan huonot marjat käsin pois pilaamasta satoa.

Komeaa vanhempaa Malwina-mansikkakasvustoa. Märkänä kesänä kosteus on ongelma. Kun kasvustossa on potentiaalia, korjuukauden alussa poistetaan huonot marjat käsin pois pilaamasta satoa.

22 vuotta mansikkabisnestä

Pirttikylän farmi Närpiössä aloitti mansikan viljelyn vuonna 1993. Tuolloin  oli 5 000 tainta. Nyt pinta-alaa on 26 hehtaaria. Lisäksi viljelyssä on vadelmaa hehtaarin verran. Vadelman korjuusta kirjoitamme myöhemmin.

Punaista herkkua kerätään pellosta parhaimmillaan 5–10 tonnia. Suomalainen keskisato on Andersin mukaan noin 4 500 kiloa. Långilla pyritään enempään.

26 hehtaarin sadon markkinoiminen vaatii melkoisia meklarin taitoja. Ne Anders on oppinut vuosien myötä pinta-alan lisääntyessä.

”Tässä pitää luottaa intuitioon ja itseensä.”

Mansikan markkinointi on sikäli oikeudenmukaista, että markkinat toimivat kysynnän ehdoilla.

”Kyllä ne siellä Helsingissä yrittävät hintoja polkea, mutta hinta elää joka päivä. Taulukkoa hinnalle ei pysty koskaan tekemään. Se elää koko ajan.”

Anders tekee kauppaa koko ajan.

Anders tekee kauppaa koko ajan.

Muilla ei lähiseudulla ole linja-autovuorot täynnä, Långilla on.

Muilla ei lähiseudulla ole linja-autovuorot täynnä, Långilla on. 150 poimijalle pitää löytyä palkka ja yösijat. Rekrytotointi on oma lukunsa, jossa toimitaan yhdessä välittäjien kanssa.

Mansikanviljelijä kokemuksen kautta

Anders Långin puhelin soi taajaan. Joku haluaa ostaa isomman määrän. Anders kysäisee puheimella tilanteen ja ilmoittaa ostajalle, että tavara järjestyy.

Puhekielenä on joskus englanti, joskus kotikieli ruotsi, mutta useimmiten suomi.

”Venäjää olisi hyödyllistä opetella. Jonkin verran ymmärrän sitä, mutta puhuminen ei suju.”

Puhelin soi minuutin parin välein. Puhelut ovat lyhyitä. Anders on meklari.

”Aamulla ostaja teki tarjouksen. Nyt saan ainakin 20 senttiä enemmän vähemmillä kuluilla.”

Suuressa määrässä pienetkin marginaalit ratkaisevat. 20 senttiä tarkoittaa 80 euroa 400 kilon lavalta. Suuri osa asiakkaita on torikauppiaita.

Kylmvarastoihin mahtuu helposti 500 lavaa. "Kun mansikat on oikein kerätty ja laitteet ovat hyviä, niin marjat säilyvät", Anders Lång kiteyttää.

Kylmävarastoihin mahtuu helposti 100 lavaa. ”Kun mansikat on oikein kerätty ja laitteet ovat hyviä, niin marjat säilyvät”, Anders Lång kiteyttää. Mutta marjoja ei kerätä varastoitavaksi vaan myyntiin.

Nuukuus on bisneksen perusedellytys

Kun liikevaihto on 500 000 ja miljoonan välissä, promillet on osattava ottaa pienistä asioista talteen. Perusinvestoinnit pitää osata minimoida, eikä koneisiin panna rahaa kuin välttämätön.

Penkintekokone on uusittu. Nykyinen möyhii maan homogeenisemmaksi ja tekee korkeamman penkin. Hiljattain tilalle hommattiin portaattomalla vaihteistolla varustettu käytetty traktori, joka soveltuu penkin tekemiseen.

Tilalla poimijat kulkivat ennen polkupyörillä pelloilla.  Silloin tilalla piti olla kokopäivätoiminen pyöräkorjaaja. Nyt poimijat kuljetetaan kahdella linja-autolla.

”Liikenteestä poistetut autot eivät maksa kuin tonneja, ja niissä on tankki täynnä ja hyvät renkaat.”

Anders itse kiertää peltoja entisellä taksi-Sprinterillä.

”Tämä oli vähän ruosteinen ja ruma, mutta se riisuttiin maalausta varten ja koottiin omassa pajassa.”

Muovii pitää penkin lämpimänä. Tänä keväänä istutetut mansikta tuottavat vielä jonkin verran satoa myöhemmin syksyllä.

Muovi pitää penkin lämpimänä. Tänä keväänä istutetut mansikat tuottavat vielä jonkin verran satoa myöhemmin syksyllä.

Tihkukastelujärjestelmää ruokitaan omatekoisella pmpppaamolla, jonka sydän on vanha kuorma-auton moottori.

Tihkukastelujärjestelmää ruokitaan omatekoisella pumpppaamolla, jonka sydän on vanha kuorma-auton moottori.

Mansikka työllistää huhtikuusta lokakuulle

Mansikan viljelyn sesonki on pitkä. Huhtikuulla aloitetaan harsopainojen poistaminen, jotta varsinainen harsojen riisuminen tapahtuisi nopeammin kesäkuulla.

Rikat kitketään käsin kesän alussa. Samalla kohennetaan edellisvuosien istutuksia, jos esimerkiksi taimet ovat nousseet talven aikana ylös. Tautiruiskutukset aloitetaan yleensä toukokuun aikana.

Sadonkorjuu jatkuu juhannukselta normaalisti elokuun alkupuolelle. Tänä vuonna sadonkorjuu jatkuu hiukan pidempään oudoista ja märistä olosuhteista johtuen.

Marjat kuljetetaan omilla kuorma-autoilla.

”Miksi käyttää pakettiautoja, kun kuorma-autojakin on?” Anders Lång kysyy. Hän pitää omaa kuljetuskalustoa välttämättömänä, rahtipalvelut eivät pysty toimimaan tarpeeksi joustavasti.

 Maalahden Marjat -kotisivuilta löydät kuvia viljelytöistä. Klikkaa tästä.

Artikkeli julkaistu 21.7.2015

Maalahden marjatMansikan markkinointiMansikanviljelijäMansikkaaMansikkameklariMeklari

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Tuli Arkistosta nostettua

    Turve-energia, menestystarina vai menetystarina?

  • 20150806-_DSC1966 Arkistosta nostettua

    Raparperin viljely on pienimuotoista

  • Siilo paakuva Arkistosta nostettua

    Säilö ja kuivaa vilja oikein

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

Valparts Farmit KHP KHP Finanssila Finanssila Humuspehtoori Avant Junkkari

MaaseutuMedia suosittelee

  • 20150420-_DSC3938

    Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • 20150411-_DSC2092

    Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Vuohen-paa

    Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 20151014-_DSC2411

    MaaseutuMedian uusi palvelu: Ilmoituslaatikko

    3.11.2015
  • HDR navetta small

    300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • 44 Vuotta palvellut puimuri on vanhuuttaan vähän kurttuinen. se toimii tämän päivän koneisiin verrattuna kovin pienellä kapasiteetilla. Työt tulevat kuitenkin joka syksy tehtyä.

    Fahr M 66 — sama puimuri töissä 44 vuotta

    1.8.2015
  • Yksityiskohtia täynnä oleva porstua toivottaa tulijan tervetulleeksi.

    Pohjalaistalo sai uuden elämän

    9.5.2015
  • Sopusointuinen mopo on mittasuhteiltaan liki täydellinen.

    Pappatunturi 312 km/h Hayabusan voimalla

    28.3.2015
  • Suosituimmat
  • Kun vasikka luottaa hoitajaansa, se äityy hyvinkin tuttavalliseksi.

    Valehteleeko eläinkuva?

    22.12.2014
  • Kuusivuotias Timo on Pontuksen kaveri.

    Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Emakko kiipeämässä makuualueelta ruokintapaikalle.

    Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 20141115-DSC_8555

    11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • IMG_2509-2

    Aktivistien eläinvalokuvanäyttely oli lapsellinen

    8.12.2015
  • Rane says: Luomutuotantohan ei toimi ilman karjanlantaa.Kannatatko vihannespuhe keinolann...
  • Bönde says: Kasvissyöjät: tehkääpä raskasta ruumiillista työtä muutama viikko ja koittakaa...
  • Matti says: Siinäpä juttuvinkki toimittajalle: Liisan mainitsema ikkunaverstas on nimeltää...
  • pertti says: samaa mieltä,olen kauppa alalla eikä myyjä maksa oikeastaan koskaan rahti vaan...
  • Heka says: Kiitos hannu tästäkin hyvästä ja asiallisesta jutusta! tästäkin päivästä tuli ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori GMO Veikko Tuominen Afrikkalainen sikarutto Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira maatalous Maataloustuet Sikala

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus Leena Tenhola luomu Maaseutumedia Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA