Sallalainen keskikaljapullobaari on rento kuin olohuone.
Martilla on baarissa yksi asiakas. Puhe on hiukan horjuvaa muttei örinää. Karjala valuu pullon suusta kitusiin. Toinen tarjolla olevan kaljalaatu on Lapin Kulta. Kuski odottaa pakkasen huurtamassa autossa.
On lauantaiehtoo ja luultavasti tupa täyttyy 23 jälkeen. Tai sitten ei.
”Mikura” antaa näyte keskikaljapullosta juomisesta. ”Pitäisikö ottaa Lapin Kultaa?”
Keskikaljapullobaari on melkein aina auki
Martti Jokelainen on aina valmina avaamaan baarinsa, jos vain joku tulla haluaa. ”Mutta ei yöllä.”
Hän kömpii alas baariin yläkerran asunnostaan aina kun kun moottorikelkkojen rummutus kuuluu. Moottorikelkat kantavat janoisia ja hikisiä pakkasukkoja.
”Lähikylät joita on parikymmentä, sieltä tulee porukkaa.”
Asiakasreviiri ulottuu Kuusamoon, liki tunnin matkan päähän. Siitä kun piirtää ympyrää niin asiakaskunnan reviirin laajuuden ymmärtää. Poronkusemien päässä ei ole summalti ihmisiä mutta sen verran janoisia että ”näkkileivässä on pysytty”.
Sallan ehkä kuuluisin baari, Äteritsiputeritsipuolilautatsi-baari on kiinni. Martin baarin virallinen nimi on Baari Karhunkierros.
Musiikki on tärkeä viihdetekijä Martin keskikaljapullobaarissa. Myös karaokelaitteet löytyy.
Lappilainen rentous korostuu Martin baarissa
Keskikaljapullobaari on rento paikka. Joskus porukka vetää räsymatot lattialta rullalle ja rupeaa tanssimaan. ”Vähän kahvinporoja lattialle niin jalka luistaa.”
Martin puheenpoljento on lappilaista, hiukan mumisevaa. Etelän miehen on oltava hiukan korvat höröllä jotta puheenparret menevät jakeluun. Useimmiten lausahduksia seuraa naurahduksia, remakalla tai kevyempinä hörähdyksinä.
Martin kasvonjuonteista voi päätellä että nauru on aina valmiina odottamassa kitapurjeissa.
Martti on entinen metsuri, jässikkä. Hänellä on ollut tapana pitää metsurin saappaita tiskin takana. Niillä saa tukevan asennon jos asiakas pitää kantaa niskaperseotteella ovesta ulos hankeen.
Paikallinen piipunmuuraaja muurasi tarinan mukaan aina piiput Martin baariin päin kallelleen.
Martti on leppoisa ja säyseä mies. Tarvitessa entisestä metsurista särmäistä vipuvarttakin toki löytyy.
Keskikaljapullobaari on ollut auki 42 vuotta
Martti avasi kaljahanat veljensä kanssa. Kymmenen vuoden kuluttua Martti otti hanat omiin kouriinsa, tovin tyttärien avustuksella. ”He ovat nyt perustaneet perheensä muualle.”
Asiamiespostin aikaan joskus tarvittiin ulkopuolisisia kaljapulloja auki tusauttelemaan, mutta nyt Martti työskentelee yksin.
”Pienellä henkilökunnalla kun pyörittää niin ei ole menojakaan.”
Joskus Martin on poikettava asioilla, silloin keskikaljapullobaari on kiinni.
”Valomainos on yliampuva, mutta Lapin Kultahan sen teki.”
”Onnellisuus tulee pienistä asioista — Siihen tämä minun systeemi on perustunut. Täytyy olla tyytyväinen. Nyt ei enää voi korttia väärin sekoitella.”
Vanhat asiakkaat ovat baarin perusta
”Nyt jos alkais niin vaikeampaa olisi — Vanhat asiakkaat ovat perusta.”
Martti kertoo että paljon on asiakkaita jo poistunut seurakunnasta.
Toimittaja kulauttaa keskikaljapullonpohjat huiviin ja jatkaa päättymätöntä elämäntaivaltaan taas yhtä kokemusta rikkaampana.
Ja kahta ja puolta euroa köyhempänä. Sen verran kaljapullon juominen maksaa Martin keskikaljapullobaarissa.
Ei kommentteja