Meppivaalit on jopa tärkeämpi asia suomalaiselle maataloudelle, elintarvikeketjulle ja huoltovarmuudelle, kuin eduskuntavaalit.
Kaikilla kansalaisilla ei ole selvää käsitystä siitä, kuinka suuri rooli EU:lla on. EU:ssa käsitellään suuntaviivat, joka ohjaa kansallista päätöksentekoa.
CAP:illa, yhteisellä maatalouspolitiikalla on suuri merkitys. Siksi on tärkeätä herätä äänestämään ihmisiä, jotka tukevat suomalaista maataloutta.
EU on jossain asioissa jopa Suomen perustuslain yläpuolella.
Tähän kirjoitukseen voivat myös meppiehdokkaat ottaa kantaa ja ilmaista näkemyksiään, kuka vaalikiireiltään kerkiää Maaseutumedian palautelomakkeella.
Tukipoliittiset keinot
Parlamenttivaalien teemat ovat supistuneet. Maahanmuutto on noussut keskeiseksi teemaksi, keskusteluja vaivaavat myös sisäpoliittiset kysymykset, joihin mepit eivät voi suoraan vaikuttaa. Ilmastopolitiikka on myös keskeisessä roolissa.
Yhteinen maatalouspolitiikka on tärkeä aihe, jota on käsitelty monissa maissa suppeasti, myös Suomessa.
Onko Suomella mahdollisuus höllentää tiukkaa tottelevaa asennettaan EU:n ohjeiden noudattamiseen esimerkiksi Saksan tapaan käyttämällä piilotukia ja verohuojennuksia?
Tukitasot vaihtelevat Euroopan eri alueilla. Eteläisen Euroopan hedelmätuotannon tuet ovat suurempia kuin pohjoisen perunatuotannon, vaikka molemmilla on yhtä tärkeä rooli tuottaa kansalaisten lautasille ravinteita ja elämäniloa.
Onko maatalouden tukitasoon koetettava tehdä muutoksia, ja miten niitä tulisi painottaa, jotta koko Suomi säilyy elinkelpoisena tuotantoalueena?
Ilmastopolitiikka tärkeämpää kuin ruoka?
Ruuantuotantoa käsitellään runsaasti yksipuolisesti ilmastopolitiikan näkökulmasta unohtaen ruokatuotannon perusasia, tuottaa hyviä elintarvikkeita ja torjua nälkää.
Ilmastopolitiikkaa ja ympäristönsuojelua säätelevät jo nyt erilaiset lait ja asetukset.
Onko mahdollista käsitellä maataloutta ruuantuotannon ja myös työllisyyden näkökulmasta?
Mitä parannuksia suomalaiseen ja eurooppalaiseen ruokatuotantoon voidaan tehdä EU-tasolla?
Jos maataloutta käsitellään pelkästään ilmastopoliittisista lähtökohdista, heikennämme ruokatuotantoamme. Heikko ruokatuotanto aiheuttaa taas ilmasto-ongelmia. Vahva tuottava ja kannattava maataloustuotanto on kykenevä vastaamaan myös ilmastotavoitteisiin.
Sama koskee eläinsuojelukysymyksiä, jos etenemme lyhyin määrätietoisin askelin, kykenemme toteuttamaan voimakkaitakin vaatimuksia. Radikaalit, nopeat muutokset ilman riittävän siirtymäaikoja aiheuttavat raskasta taloudellista painetta.
Jos suomalaiselle maataloudelle ei anneta mahdollisuuksia toimia alan ehdoilla, tuotanto siirtyy sellaisiin maihin, missä se ei ole kestävää, eikä valvottua.
Nuoret viljelijät ovat pieni vähemmistö
Yksi suuri huoli unionin alueella on viljelijäväestön ikääntyminen. Paul Hogan sanoi Brysselissä meille maataloustoimittajille suunnatussa tilaisuudessa, että nuorten viljelijöiden osuus on vain kuusi prosenttia.
Mitkä ovat keinot, että nuorten viljelijöiden osuus saadaan nousemaan Suomessa?
Nuoret ovat usein juuri se ryhmä, joilla on eniten kapasiteettia käyttää uutta tekniikkaa ja luoda uusia mahdollisuuksia elintarviketuotantoon.
CAP, yhteinen maatalouspolitiikka on laadittu sodan jälkeen, että eurooppalaisten ei tarvitsisi nähdä nälkää. Sanoma on hyvin selkeä: joka puolella Eurooppaa pitää olla mahdollisuus omaan maatalouteen.
Voisiko EU:n tiedottamista parantaa?
Unionissa on valtavia rahamääriä käyttävä tiedotuskoneisto.
Kun Brysselissä järjestetään tiedotusseminaari, rahaa palaa, tai kun jossain päin Eurooppaa on työpaja, liikkeellä on iso leegio virkamiehiä.
Silti kansalaisilla tuntuu olevan vajavainen käsitys Euroopan Unionin toiminnasta.
Miten tiedottamista voisi parantaa tehokkaammaksi? Tiedottamista pitäisi myös kansantajuistaa, nyt se vaikuttaa virkamiesslangilta, joka ymmärtää vain toinen virkamies.
Brysselin englanti, eri maiden edustajien murteilla sävytettynä, on suomalaiseen rallienglantiin verrattavaa erikoista tankeroenglantia.
Artikkelikuvassa kiuruveteläinen Hannu Kämäräinen, joka kasvattaa Tapelin luomusikoja.
1 Kommentti
Meppivaalit ovat oikeasti tärkeät maataloudelle ja maaseudulle. EU:n budjettiin kohdistuu kovia paineita, sillä tarpeita tuntuu riittävän joka sektorilla. Vielä jos Britannia pystyisi päättämään ollako jäsen vai ei. Poliittinen paine ottaa ilmastonmuutos mukaan myös maatalouden tukijärjestelmiin on kova. Realismia on , että se jollain tavalla tuissa tai niiden vaatimissa toimenpiteissä mukana on. Mutta toimenpiteiden pitää olla järkeviä ja toteuttamiskelpoisia viljelijän kannalta sekä antaa riittävän korvauksen tehdystä työstä ja panostuksesta. Peltojen ja metsien käyttöä rajoittamalla ei hyvää saada aikaan.
Kuten olemme havainneet kaupalta ja markkinoilta on euroja erittäin vaikea saada. Maatalouden kannattavuus ja sen jatkuvuuden turvaaminen riippuu paljolti tulevista tukiratkaisuista.