Helen ja Peter Heddell eivät ole aivan tavallisia uusiseelantilaisia farmareita. He omistavat neljä erillistä tilaa eri puolilla eteläsaarta. Tiloja hoidetaan luonnollisesti palkkaväen turvin. Isäntäväki organisoi ja tekee kauppaa. Erityisesti Peter vaikuttaa olevan pesunkestävä bisnesmies. Apuna heillä on 25 vuotias tytär Sarah.
Eteläsaaren ylänköalueella sijaitseva tila on pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurin. Se käsittää 16 000 hehtaaria. Tilalla pystytään pitämään yli 10 000 merinolammasta ja noin 600 päätä pihvikarjaa. Tila sijaitsee korkealla, toista kilometriä korkeammalla kuin Canterburyn tasankoalue. Silti se ei ole läheskään kaikkein karuinta seutua. Ylängöllä sataa yleensä aika mukavasti. Tasangolla sademäärä jää usein vähäiseksi. Tilalle kuulemma pääsee mukavasti helikopterilla noin puolessa tunnissa, jos asiaa tulee.
Glen R – nimisellä tilalla pidetään Angusta ja hieman Herefordia. Tila koostuu 1 240 hehtaarista.
Sheffieldin tila sijaitsee kukkuloiden juurella ja käsittää noin 500 hehtaaria. Peter käyttää enimmän osan aikaansa tällä tilalla siitoseläimiä hoitaen. Suunnilleen samankokoinen tila sijaitsee Okains Bayssä. Siellä lihotetaan teuraaksi menevät Angukset ja Herefordit.
Heddellien hallussa on merinoita kaikkiaan ainakin 14 000 päätä ja pihvikarjaa noin 2 000.

Helen ja Peter Heddell ovat rautaisia agribisneksen harjoittajia Uudesta-Seelannista. Heillä on hoidettavanaan neljä erillistä tilaa eri puolilla eteläsaarta. Merinolampaita on yhteensä noin 14 000 ja Angusta noin 2 000 päätä. Sen verran kiireinen isäntä vaikutti olevan, että hänet oli kuvauksen ajaksi kytkettävä käsiraudoilla emännän tuoliin.
Merinovillaa ja jalostuseläinkauppaa
Huomattava osa Heddellien eläimistä myydään jalostuseläimiksi. Etenkin Angus on tehnyt hyvin kauppansa. Yleensä ne huutokaupataan 18 kuukauden ikäisinä. Ne, jotka eivät mene huutokaupassa, lähtevät teurastamoon.
Jalostuseläimiä myös ostetaan. Peter voivottelee, että eräskin sonni maksoi selvästi enemmän kuin talon paras auto. Toisaalta hän vakuuttaa, että sonni on ollut autoa tuottoisempi.
Heddellit harjoittavat menestyksekästä agribisnestä Uudessa-Seelannissa. Menestyksen takana täytyy olla raudanluja, monialainen ammattitaito. On osattava organisoida, hoitaa taloutta, kasvattaa ja jalostaa eläimiä, hyödyntää maan tuottokykyä ja korjata kaikki talteen mahdollisimman korkealaatuisena ja hyvällä hinnalla.
Myös turismia
Heddellit runnaavat myös turismin parissa. Heillä on tarjota perhokalastusta, ratsastusretkiä, metsästystä ja viimeisempänä tuotteena maratoneja. Helen sanoo huomanneensa, että ihmisillä on paloa luonnon pariin. Sitä siis piti ryhtyä tarjoamaan.
Ja mikäpä on turismia tarjotessa. Uusi Seelanti on pieni maa, johon on koottu melkein kaikki luonnon ihmeet nähtäväksi ja koettavaksi. On vuoristoa, jäätiköitä ja valtamerta, kuumia lähteitä ja geysirejä, tulivuorista puhumattakaan. Maanjäristykset pitävät turistin hereillä.
Syväkurkku kertoi, että Heddellit järjestävät turistimatkoja myös Venäjälle. Paha on kieltääkään, sillä Transsiperian junassa tapasin kaksikin uusiseelantilaispariskuntaa. Ei vain tullut kysyttyä, kuka oli heidän matkansa järjestänyt.
Rautainen maatilamatkailu -organisaattori
Helen Heddellin sileän pinnan alla majailee rautainen organisaattori. Hän järjesti Christchurhin maanjäristyksen jälkeen ruokaa tarvitseville. Muutamassa tunnissa jaettiin toista tuhatta ruoka-annosta. Lihaa kului viisi ja puoli tonnia jo ensimmäisenä päivänä. Helen värväsi sortuneiden ravintoloiden joutilaiksi jääneitä kokkeja keittopuuhiin tilapäiskeittiöihin.
2013 ylänköalueille iski kaksikin lumimyrskyä. Taas Helen oli ensimmäisten joukossa apua organisoimassa. Kymmenen, viidentoista ihmisen ryhmät työskentelivät kesäkuussa viiden päivän rutistuksia. He tappelivat lunta vastaan, pelastivat eläimiä ja korjasivat rakennusvaurioita.
Puskutraktoreita, lumiauroja ja helikoptereita tarvittiin. Eläimille järjestettiin lisäruokaa. Lunta oli sen verran, että eläimet eivät pystyneet ruohoa kaivamaan. Heddell oli taas johtamassa organisointia.
Ei kommentteja