Maanviljelijä Pentti Orhanen teki EU-littymisen jälkeen omat johtopäätöksensä ja siirtyi metsätalouteen. ”Hyvä moottorisaha maksaa 700 euroa, raivaussaha vähän enemmän.” Metsätalouteen keskittyminen tarkoitti pieniä investointeja.
Maatalouteen satsaaminen olisi tuonut kuivuri- ja koneinvestointeineen massiiviset menoerät. ”Metsätalouskaan ei yksin riittäisi Orhasen tilalla perheen elantoon, ellei vaimo kävisi ulkopuolella töissä, kun metsäala ei ole todella iso”, Orhanen jatkaa.
”Metsä on tuotantoväline, jossa tili tulee usein seuraavalle sukupolvelle”, filosofoi akteemisesti koulutettu maalaismies.
”Eihän ole hassumpi pino hankintahakkuukasaksi?”
Metsä ei ole pankki vaan sijoitus
Monelle metsäomistajalle metsä on pankki, josta revitään rahaa. ”Siat syövät tukkimetsää” kuuluu sanonta.
”Mulle metsänhoito ei ole varsinaisesti kannattavaa, mutta tässä on mahdollisuus ajatella seuraavaa sukupolvea. He saavat tästä hyödyn.”
Metsätalous on Orhasen mielestä yritys, kun toiminta on ammattimaista. ”Metsätalousyrityksen sukupolvenvaihdos kaipaisi samanlaista huojennusta, kuin muukin yrityselämä.”
”Sukupolvenvaihdos pitäisi kyetä järjestämään järjellä ilman verotuksen rankaisua”, mies tuumaa. Metsätila siirtyy seuraavalle sukupolvelle perintönä, joka ei saa huojennusta. Orhasen jälkipolvikin on kiinnostunut myös kehittämään pihkan tuoksuista pääomaa.
Pentti Orhanen puhuu jäsennellysti pitkään metsätaloudesta. Metsänhoito rakentuu tuuminkien ja filsofisen järkeilyn kautta pitkäjänteiseksi päämääräksi. Työn ilo on suuri osa kokonaisuutta.
Metsä tuo tyydytystä ja mielihyvää
Hyvinvoiva metsä ja metsätyöt tuovat Orhaselle tyydytystä. ”Samaa mielihyvää ei muualta saa”, sanoo Orhanen. Vuosikymmeniä maratonia systemaattisesti harrastanut metsäammattilainen näkee asiat yhtä pitkäjänteisesti kuin pitkänmatkan juoksemisen.
Orhanen käynnistää Husqvarnansa päivittäin. Keli on syy, ei tekosyy olla menemättä metsätöihin.
Pentti Orhasen intohimo metsänhoitoon jäljittyy jo isän ajoilta. ”Häneltä olen saanut oppini.” Mies on aina tykännyt metsätöistä. Mies on myös kurssittanut itseään. ”Kantapään kautta oppiminen onnistuu myös, mutta siihen menee tuhottomasti aikaa.”
Pentti Orhaselle metsä on työ, harrastus ja intohimo. Ne päihittävät jopa kirjallisuuden, maantiepyöräilyn seurannan, maratonin ja klassisen musiikin nautinnot.
Maataloustraktoriksi ostettu Natikka haisee nyt pihkalle. Lattialla on moottorisaha, bensakannu ja muuta metästyörekvisiittaa. Äestä ei ole vedetty enää vuosiin.
Kantorahatulo on sivutuote
Harvennus metsää myydään Orhasella joka vuosi. ”Euron kahden kyttääminen on tärkeätä vasta päätehakkuuvaiheessa. Hoitohakkuut ja metsän kunto ajavat edelle pitkällä tähtäimellä.”
”Samalla kun metsätilat pienenevät, ammattimaisuus katoaa.” Pentti Orhanen näkee, että metsätilan hoitoon panostavat tajuavat, että metsänhoitoon kannattaa panostaa.
”Aktiiviset metsätilalliset parantavat puumarkkinatilannetta ja teollisuus saa koko ajan riittävästi puuta.”
Monella puuttuu intressi hoitaa metsäomaisuutta.
Vesta-koira on hakkuumiehen työkaveri. Se odottaa uskollisesti traktorin hytissä. Metsuri ei ehd seurata sen kaahailuja kaatuvien puiden välissä.
Metsän hedelmät oman työn kautta
Kun kuvaushetki päättyy, Orhanen hinaa pitkän köykäisen olemuksensa vanhan Natikan hyttiin ja katoaa Vesta-koira seuranaan sahaamaan puita. Takatarakalla tuodaan polttopuuannos oman ladon kautta talon tulisijoihin.
Orhaselle on tärkeätä tehdä tietyt työt itse. Taitavinkaan motokuski ei kiertele joka harvennuspuuta samalla tavalla kuin mies ja saha. Motolle pitää tarjota työmaata jossa tehokkuus menee toteen. Mies ja saha sopivat metsän hoitamiseen.
Palstalla on 60-luvulla istutettua mäntyä liian hyvälle pohjalle. Mies käy harventamassa räkäpuut pois, jotta hyvä tukkimetsä saisi rauhassa järeytyä päätehakkuuta varten. Seuraava sukupolvi saa nauttia motolla tehdyn tehokkaan päätehakkuun hedelmistä.
Ei kommentteja