Suomalainen metsä kiinnostaa jatkuvasti erilaisia ostajia. Niin sijoitusvarallisuutta käyttävät kuin aivan tavalliset perheetkin ostavat mielellään metsää. Sijoittajille se on usein turvaavan ja tasapainottavan osan roolissa, mutta nykyisin tuottokin on houkutteleva.
Teksti: Jukka Pusa
Metsän monta roolia
Tavallisen suomalaisen perheen elämässä metsällä voi olla montakin roolia. Se tuo taloudellista turvallisuutta epävarmoina aikoina, antaa harrastusmahdollisuuden, energiaa sekä lämmityskäyttöön että omistajalle itselleen elämäänsä. Omalla maalla on hyvä olla!
Poikkeusolot eivät ole vähentäneet metsän kysyntää tai haluttavuutta – ehkäpä jopa päinvastoin. Tarjonnassa eli myyntiin tulevien metsätilojen määrässä on sen sijaan ollut hieman aaltoilua eli rauhallisempia jaksoja. Onhan se ymmärrettävää, kun maailma ympärillä näyttää epävarmalta ja metsän myyntiin laittamista muutenkin usein mietitään pitkään. On siis helppo ajatella syksyllä, että katsotaanpa keväällä miltä tilanne näyttää.
Metsäkauppa sujui normaalisti
Vuoden 2020 metsätilakauppa sujui kuitenkin varsin normaalisti. Toki kaupanteon käytännön toimissa poikkeusolot näkyivät. Tavallista enemmän käytettiin kirjallisia valtuutuksia, jotta usein iäkkäämpi myyjä ei joutunut matkustamaan eri paikkakunnalle allekirjoituksen vuoksi. Joustavilla maksujärjestelyillä ja valtakirjoilla kaupat sujuvat turvallisesti ja helposti. Samoin on otettu käyttöön sähköisen kaupanteon mahdollisuus, jolloin samanaikaista läsnäoloa ei enää vaadita.
Valtakunnan tasolla metsätilakauppojen määrä pysyi varsin tarkkaan edellisvuoden tasolla vajaassa 4300 kappaleessa pelkkää metsää sisältäviä kauppoja. Valtakunnallinen mediaanihinta eli kaikkien kauppojen keskimmäinen hehtaarihinta laski kaksi prosenttia, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä. Luonnollinen selitys on hintaerot maan eri osien välillä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tehtiin aiempaa suurempi osuus koko maan kaupoista ja siellä toteutuvat alhaisemmat hinnat painottuvat voimakkaammin.
Tosiasiassa metsämaan vertailukelpoiset hinnat olivat maltillisessa nousussa viime vuonnakin, myös pohjoisessa. Tässä hyvä esimerkki siitä miten tilastojen käyttökin vaatii tietoa ja osaamista. Pelkän hehtaarihinnan seuraaminenkin antaa puutteellisen kuvan hintakehityksestä. Vasta kun siihen liitetään myös puustotiedot, saadaan aitoa tietoa arvostuksesta. Tulevaisuudessa seurannan ja arvioinnin kehittyessä mukaan saadaan myös sijaintitieto, jolla kiistatta on merkitystä arvon muodostuksessa.
Hehtaarihinta nousi 2020
Sitten kovaa numerofaktaa. Vuoden 2020 metsämaan hinta kehittyi seuraavasti kaikissa Metsätilat.fi-ketjun tekemissä kaupoissa – siis koko maassa. Keskimääräinen hehtaarihinta nousi jopa 6,6 % 4136 euroon / hehtaari. Oleellinen tieto on, että myös hehtaaripuusto kasvoi, kuten on jatkuvasti tehnyt koko tilastointimme ajan. Vuonna -19 keskipuusto oli 100 m3 / hehtaari ja -20 103 m3 / ha, nousu siis 3 %. Myydyn puukuutiometrin arvo kasvoi 3,5 % ja oli 40,13 euroa / m3. Maltillisia, mutta selkeitä kasvulukuja ja hyvin linjassa edellisvuosiin.
Kotimaakuntaani Pirkanmaata olen toki tottunut seuraamaan erityisellä tarkkuudella. Vuonna -20 myytyjen metsähehtaareiden keskipuusto oli 129,7 m3 ja kuutiometrihinta 44,27 euroa. Edellisvuonna keskipuusto oli selvästi alhaisempi eli 119,0 m3 / ha ja kuutiohinta 43,31. Puuston määrä kasvoi 8,9 %, mutta kuutiohinta vain 2,2 %. Hehtaarihinnan voimakas 11 % nousu siis selittyy lähinnä suuremmalla puuston määrällä ja sen tuomalla suuremmalla vuosikasvulla.
Alkaneena vuonna ei myöskään ole näkyvissä suurta muutosta. Metsän myynnille on hyvä aika ja lumien sulaessa tarjontaa varmasti onkin vähintään kohtalaisesti. Sitä odotellessa on hyvä valmistella kohteita myyntiin ja tehdäänhän sitä kauppaa näin lumien aikanakin. Tätä kirjoittaessa metsatilat.fi -sivuilla on myynnissä 111 kpl metsäkohteita.
Jukka Pusa, Länsi-Suomen metsätilat Oy
Ei kommentteja