Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Blogi, Metsä 0

Metsätilamarkkinoilta — Suomalainen metsä kiinnostaa

Hannu Koivisto · 12.2.2021

Suomalainen metsä kiinnostaa jatkuvasti erilaisia ostajia. Niin sijoitusvarallisuutta käyttävät kuin aivan tavalliset perheetkin ostavat mielellään metsää. Sijoittajille se on usein turvaavan ja tasapainottavan osan roolissa, mutta nykyisin tuottokin on houkutteleva.

Teksti: Jukka Pusa

Metsän monta roolia

Tavallisen suomalaisen perheen elämässä metsällä voi olla montakin roolia. Se tuo taloudellista turvallisuutta epävarmoina aikoina, antaa harrastusmahdollisuuden, energiaa sekä lämmityskäyttöön että omistajalle itselleen elämäänsä. Omalla maalla on hyvä olla!

Poikkeusolot eivät ole vähentäneet metsän kysyntää tai haluttavuutta – ehkäpä jopa päinvastoin. Tarjonnassa eli myyntiin tulevien metsätilojen määrässä on sen sijaan ollut hieman aaltoilua eli rauhallisempia jaksoja. Onhan se ymmärrettävää, kun maailma ympärillä näyttää epävarmalta ja metsän myyntiin laittamista muutenkin usein mietitään pitkään. On siis helppo ajatella syksyllä, että katsotaanpa keväällä miltä tilanne näyttää.

Metsäkauppa sujui normaalisti

Vuoden 2020 metsätilakauppa sujui kuitenkin varsin normaalisti. Toki kaupanteon käytännön toimissa poikkeusolot näkyivät. Tavallista enemmän käytettiin kirjallisia valtuutuksia, jotta usein iäkkäämpi myyjä ei joutunut matkustamaan eri paikkakunnalle allekirjoituksen vuoksi. Joustavilla maksujärjestelyillä ja valtakirjoilla kaupat sujuvat turvallisesti ja helposti. Samoin on otettu käyttöön sähköisen kaupanteon mahdollisuus, jolloin samanaikaista läsnäoloa ei enää vaadita.

Valtakunnan tasolla metsätilakauppojen määrä pysyi varsin tarkkaan edellisvuoden tasolla vajaassa 4300 kappaleessa pelkkää metsää sisältäviä kauppoja. Valtakunnallinen mediaanihinta eli kaikkien kauppojen keskimmäinen hehtaarihinta laski kaksi prosenttia, mikä saattaa kuulostaa yllättävältä. Luonnollinen selitys on hintaerot maan eri osien välillä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa tehtiin aiempaa suurempi osuus koko maan kaupoista ja siellä toteutuvat alhaisemmat hinnat painottuvat voimakkaammin.

Tosiasiassa metsämaan vertailukelpoiset hinnat olivat maltillisessa nousussa viime vuonnakin, myös pohjoisessa. Tässä hyvä esimerkki siitä miten tilastojen käyttökin vaatii tietoa ja osaamista. Pelkän hehtaarihinnan seuraaminenkin antaa puutteellisen kuvan hintakehityksestä. Vasta kun siihen liitetään myös puustotiedot, saadaan aitoa tietoa arvostuksesta. Tulevaisuudessa seurannan ja arvioinnin kehittyessä mukaan saadaan myös sijaintitieto, jolla kiistatta on merkitystä arvon muodostuksessa.

Hehtaarihinta nousi 2020

Sitten kovaa numerofaktaa. Vuoden 2020 metsämaan hinta kehittyi seuraavasti kaikissa Metsätilat.fi-ketjun tekemissä kaupoissa – siis koko maassa. Keskimääräinen hehtaarihinta nousi jopa 6,6 % 4136 euroon / hehtaari. Oleellinen tieto on, että myös hehtaaripuusto kasvoi, kuten on jatkuvasti tehnyt koko tilastointimme ajan. Vuonna -19 keskipuusto oli 100 m3 / hehtaari ja -20 103 m3 / ha, nousu siis 3 %. Myydyn puukuutiometrin arvo kasvoi 3,5 % ja oli 40,13 euroa / m3. Maltillisia, mutta selkeitä kasvulukuja ja hyvin linjassa edellisvuosiin.

Kotimaakuntaani Pirkanmaata olen toki tottunut seuraamaan erityisellä tarkkuudella. Vuonna -20 myytyjen metsähehtaareiden keskipuusto oli 129,7 m3 ja kuutiometrihinta 44,27 euroa. Edellisvuonna keskipuusto oli selvästi alhaisempi eli 119,0 m3 / ha ja kuutiohinta 43,31. Puuston määrä kasvoi 8,9 %, mutta kuutiohinta vain 2,2 %. Hehtaarihinnan voimakas 11 % nousu siis selittyy lähinnä suuremmalla puuston määrällä ja sen tuomalla suuremmalla vuosikasvulla.

Alkaneena vuonna ei myöskään ole näkyvissä suurta muutosta. Metsän myynnille on hyvä aika ja lumien sulaessa tarjontaa varmasti onkin vähintään kohtalaisesti. Sitä odotellessa on hyvä valmistella kohteita myyntiin ja tehdäänhän sitä kauppaa näin lumien aikanakin. Tätä kirjoittaessa metsatilat.fi -sivuilla on myynnissä 111 kpl metsäkohteita.

Jukka Pusa, Länsi-Suomen metsätilat Oy

Jukka PusaSuomalainen metsä

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Blogi

    Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

  • Blogi

    Elämäni farmarina — maajussin testamentti

  • Metsä

    Suomalainen metsänhoitomalli — metsät vähemmän tuhoalttiita

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Suomi maksaa koronatukea enemmän Espanjaan kuin omille kansalaisilleen — tukimiljardeja fiilistelyyn

    10.4.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Antti Raati says: Hienon hallin tekivät, pakko kommentoida :)...
  • Jouko Kivelä says: Omakohtaisena kokemuksena on olla ollut vihreän propagandan uhri, lähes sokea ...
  • Paul Metsälä says: Mutta kun suoluonnon monimuotoisuus. Öljyn poraus ei vaaranna sitä. Meidän 0,6...
  • Jaakko Veräväinen says: On se kumma kun naapurissa Norjassa porataan tyytyväisenä öljyä siis oikeata f...
  • Raksaäijä says: HS:n toiminta oli mielestäni erittäin tuomittavaa etenkin, kun mainoksen väitt...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maaseutumedia MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Eläinsuojelulaki Veikko Tuominen Sika Turve Seppo Ruottu Timo Äijö

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA