Viljelytarkastukset maksavat Euroopan Unionille neljä miljardia euroa vuodessa. Järjestelmä on monimutkainen ja epäoikeudenmukainen tunnollisia viljelijöitä kohtaan.
”Tähän on tulossa muutos”, MEP Petri Sarvamaa (kok.) sanoo. ”Tein oma-aloitemietinnön, joka meni täysi-istunnossa jo läpi 8.9. Valiokunnassa se meni läpi jo heinäkuussa. Seuraavaksi Euroopan parlamentin valiokuntien puheenjohtajat ja komissaarit käsittelevät asiaa 6.10.”
Sarvamaan mietinnössä on keskeistä se, että komission on luotava järjestelmä, jossa hyvin suoritujia maita palkitaan vähentämällä tarkastuksia. Huonosti suoriutujia maita, joissa tarkastuksissa on puutteita, rangaistaan lisäämällä tarkastuksia.
”Tavoite on, että viljelytarkastukset tehdään tilalla vain kerran vuodessa, eikä 22 kertaa, niin kuin jossain on tapahtunut.”
Lue artikkeli tarkastuksista tästä.
Petri Sarvamaa uskoo mietintönsä johtavan syynäämisen vähenemiseen.
Viljelytarkastukset sinne missä on epäselvyyksiä
Haaste on iso. Kiistanalainen kysymys Sarvamaan mukaan on, voidaanko hyvin ja huonosti suorituneet jäsenmaat erotella.
Toinen yksinkertaistamisen kohde on sähköisten toimintojen lisääminen.
”Komission pitää voida luottaa dataan. Suomen dataan se voi luottaa”, Sarvamaa sanoo.
Konkretiaa jo ensi vuonna
Knehtilän tilan isäntä Markus Eerola oli kertomassa parlamentissa oman tilansa tarinan, kun Sarvamaan mietinnöstä järjestettiin kuulemistilaisuus. Hänellä on tarkastuksia tehty 10 vuoden ajan joka vuosi. Huolimatta siitä, että yhtään huomautettavaa asia ei ole ollut, 11. tarkastuskin tehtiin peräkkäin. Paikalla oli komission puolesta itse maatalouskomissaari Phil Hogan.
Uudistuksia olisi jo ensi vuonna nähtävissä. 2017 on välitarkastusvuosi ja CAP uudistetaan.
”Odotan konkretiaa jo ensi vuonna ja 2017 sitä on odotettavissa lisää”, Sarvamaa sanoo innostuneesti.
Toimittajalta
Merkittävä askel
Sarvamaan raportti on saanut komission herroiltakin yksipuolisesti kehuja. Sitä on sanottu merkittäväksi askeleeksi. Aloite on hyvä uutinen.
Kysymykseksi nousee, miten asioita tulkitaan.
Joissain maissa tarkastajan taskuun laitettu seteli vaikuttaa viljelytarkastuksen pöytäkirjamerkintöihin. Suomessa tilanne on toisinpäin: sanktioita tulee liian kanssa ja Suomi saa huonomman maineen kuin se ansaitsee.
Vaikka hallinto-oikeudessa vääryydet oiotaankin, kestää pari vuotta sanktiosta, kun virheellisten sanktioiden dataa korjataan komissiossa.
Suomalaiseen tarkastuskäytäntöön pitää istuttaa sallivampaa maalaisjärjen käyttöä. Muuten mallioppilas Suomi nähdään huonona suoriutujana ja saamme vain lisää syynäystä osaksemme.
Sarvamaan aie on erinomainen, mutta EU-aika on opettanut pieneen skeptisyyteen. Toivottavasti siihen ei ole aihetta, vaan uutinen tarkastuksien vähenemisestä toteutuisi.
Se olisi oikeudenmukaista.
Toimittajalta -osiota muutettu 17:03
17:24 täsmennetty: Kyse on eri maiden suoriutumisista, ei viljelijöiden.
Ei kommentteja