Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • Mikä MaaseutuMedia?
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
Eläinsuojelulaki, Pääkirjoitus 0

Eläinsuojelulain uudistus — Mikä on eläinten riittävä vedensaanti?

Hannu Koivisto · 20.6.2017

Eläinten riittävä vedensaanti on hyvä esimerkki siitä miten, vaikea eläinsuojelulain uudistus (247/1996) on toteuttaa. Kompromissit ovat välttämättömiä ja joskus riittämättömiä, mutta niihin on tyydyttävä mikäli elinkeino pysyy hengissä ja eläimille taataan lain suoja.

Tästä ovat pääsäntoisesti myös tuottajat yhtä mieltä. Lain valmistelu vaatii osaamista ja ymmärrystä, mutta valvojien ammattitaito pitää myös olla korkea.

Termistö on ensimmäinen vaikea asia. Otetaan esimerkiksi milloin eläin saa riitävästi vettä.

Eläinten riittävä vedensaanti on tärkeä asia

Jokainen pärjää hetken ilman ruokaa, mutta ilman vettä on kauhea olla. On vaikea määritellä milloin eläin juo tarpeeksi. Ainoa keino mitata on ottaa verinäyte.

Eri eläinlajit tarvitsevat vettä eri määriä. Lämpötila ja olosuhteet vaikuttavat asiaan paljon. Keskuumalla nauta saattaa tarvita juomavettä satoja litroja, talvella sisätiloissa paljon nirkoisemmin.

Eläinten riittävä veden saanti puhuttaa erityisesti turkistarhoilla. Tarhat ovat kaukana asutuksesta, eikä jatkuva vedentulo ole mahdollista toteuttaa ilman mittavaa investointia, monella tilalla puhutaan 100 000 – 200 000 eurosta.

Tarhaeläimet eivät tarvitse kovin paljon juomavettä, mutta riittävästi sitä pitää saada. Tarhaajat ovat sitä mieltä, että esimerkiksi luonnossa elävä naali ei saa käytännössä vettä jäätyneestä luonnosta mistään. Tarhoilla vettä annetaan pari kertaa päivässä. ”Paremmin sitä on saatavana kuin luonnossa”, sanovat tarhaajat.

Sioilla on sikalassa vesinipat joiden vedentuloa mitataan säännöllisesti, myös eläinvalvojien toimesta.

Vasikan vedensaantia laiminlyödään helposti, muutama litra ei riitä. Laitumella eläin saa usein vettä myös luonnosta, mutta esimerkiksi ojat ovat usein sateettomana aikana kuivia. Siksi on tärkeätä, että eläimillä on myös juoma-astiat janoa tyydyttämässä.

Eläinsuojelulain uudistus on mustavalkoista vain niille, jotka eivät ole asian monitahoisuudesta perillä.

Jos lypsylehmä ei saa vettä riittävästi, myös tuotos laskee — Lehmä tekee vedestä maitoa. Jos päivätuotos on 15 litraa, on syytä tarkistaa veden saanti. Toisaalta eri roduilla on eroja, alkuperärodut tuottavat vähemmän ja vaatimatomammilla eväillä.

Riittävästi vai jatkuvasti?

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnalla on eriäviä näkemyksiä — Pitääkö lakiin kirjata riittävästi vai jatkuvasti? Eläinjärjestöjen kanta on, että vettä pitää olla saatavilla jatkuvasti. Eläinlääkärikunta taas näkee eri tavoin, riippuen praktiikan alasta. Sikaeläinlääkärit näkevät eri tavallakuin nautapraktiikka tekevät, turkistarhoilla työtään tekevät eläinlääkärit ovat omalla kannallaan.

Valvontaeläinlääkäreillä on usein taas oma tiukka näkemys, koska he vierailevat harvoin niin sanotuilla hyvillä tiloilla.

Erityinen ongelma on jatkuva vedensaanti on tiloilla, joilla harjoitetaan vasikkojen iglukasvatusta — Siellä termin jatkuva kirjaaminen lopettaisi iglukasvatuksen tykkänään.

Termi riittävä on hankala, koska sitä ei voi määritellä riittävän tarkasti. Asian tulkinta vaatii osaamista ja ymmärrystä. On ehdotettu että eläinvalvontoja tekisi myös sellaiset joilla on ei ole asianmukaista eläinlääkräin koulutusta.

Termi jatkuvasti on myös vaikea toteuttaa ja tulkita. Eläinhän juo silloin kuin sen on jano. Esimerkiksi laitumella oleva nauta saattaa makoilla auringossa kaukana vesipisteestä. Tärkeintä on, että sillä on mahdollisuus kävellä juoma-astialle kun jano yllättää.

Tärkeintä on määritellä asia niin yksinkertaisesti että tulkintavaraa ei jää.

Sekä eläintenhoitajien keskuudessa, että valvontaviranomaisten kesken on myös osaamisen taso vaihteleva.

Eläinlääkäriliitto moittii lakiehdotusta

Valvontaeläinlääkäri Maria Wahlfors käytti eläinlääkäriliiton puheenvuoron maa- ja metsätalousministeriön tilaisuudessa 7.6.2017.

”Pettymyksen aiheuttaa, että nyt esitellyssä lakiluonnoksessa eläimelle ei taata vapautta juoda silloin, kun se haluaa ja niin paljon kun se haluaa.”

Myös käytännön valvontatyössä on Wahlforsin mukaan hankalaa, jos juomaveden jatkuvasta saannista ei ole laissa vaatmusta.”

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Uusia vaatimuksia on kirjaamassa tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta johon kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä ja heidän varajäsenensä. Neuvottelukunnassa ei ole yhtään eläinten hoitajaa eikä karjatilallista.

Eläinsuojelulaki 247/1996.

Eläinten riittävä vedensaantiTuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Eläinsuojelulaki

    Eläinsuojeluoikeudenkäynti — Eläinlääkärin valta on ylittämätön

  • Pääkirjoitus

    Maataloustuki ei ole tuki maanviljelijälle

  • Pääkirjoitus

    Tuontiruoka vähentää hyvinvointia

Ei kommentteja

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Viljelijät tapasivat Mavin ylijohtajan — Veroehdotuksen kaltainen maataloustukiehdotus olisi iso helpotus

    29.9.2017
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • Maaseutumedian juristipalvelu: Valmistaudu valvontoihin huolella

    27.4.2017
  • Kansalaisaloite: Suomessa tulee sallia myyntiin ainoastaan direktiivin mukainen sianliha

    27.3.2017
  • Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • OK says: Tämä linkki koertää nyt somessa, eli suusta suuhun leviävä kansanperinne elää ...
  • Peter says: to Joonas P.- I think that your disc mower PDK210 has been made in 2010 or eve...
  • Epis says: Onko Mörkö vielä hengissä? Vai puhuitko yleisesti möröistä? Täällä on hänen si...
  • Epis says: Kaukkis on juuri tällainen, ihana. Sarplaninac ei myöskään jää varjoon kooss...
  • Epis says: Näinpä juuri. Luonnossa elävälle sudelle vammautuminen merkitsee kuolemaa, j...
Mavi Pysyvä nurmi luomu MTK traktori Afrikkalainen sikarutto GMO Maataloustuet Veikko Tuominen Maajussit Traktorimarssi Halpuutus Sanktiot peruna Maaseutumedia Leena Tenhola evira Emakko

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto GMO Halpuutus luomu Maajussit Maataloustuet Mavi MTK peruna Pysyvä nurmi Sanktiot traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA