Suomi on täynnä Mikko Niemelän kaltaisia puurtajia. He auraavat pihoja ja auttavat ihmisiä hädässä. Kun autoni juuttui aamulla lumeen, Mikko soitti neljältä aamulla: ”Tie on auki, vedetäänkö auto lumesta.”
Monella kylällä on vielä näitä huomaamattomia vaatimattomia puurtajia, mutta löytyykö heitä enää seuraavasta sukupolvesta? Ovatko nämä mikkoniemelät katoava luonnonvara?
Pienet koneet lähellä sydäntä
”Näistä pienistä koneista mä tykkään. Mua ei oo koskaan isot koneet kiinnostaneet”, Mikko Niemelä kertoo.
Mikolla on pari Zetoria ja veljen juuri hankkima pientraktori, John Deere 855 kaivinkone-yhdistelmä vuodelta -89.
Taitavana peltiseppänä tunnettu mies tunnetaan tienoolla ahkerana kyläläisten apuna. Konehommilla ei tienaa, mutta pienten koneiden mies saa työn iloa koneilla tekemisestä.
Traktori on joskus toinen koti. Aamulla kahden aikaan herättyään, Mikko jatkaa päivää myöhän iltaan.
Omavaraisuus on oma vapaus
”Ostin traktorin, jolla sen jälkeen olen koettanut autella ihmisiä”. Se oli 27 vuotta sitten.
Mikko on tehnyt sanojensa mukaan itsensä omavaraiseksi. ”Siitä asti olemme tehneet aina kaiken pikkuveljen, Velin kanssa itse”.
Edellisenä keväänä perunannostokone hajosi kesken oman perunannoston. Hän oli ensin nostanut muille perunat. ”Omat perunat piti kaivaa kuokalla. Siinä oli kova homma.” Uusi kulmavaihde maksoi 300 euroa, laakerit muutaman euron lisää. Monitoimimies teki rempan itse.

Toinen Zetoreista odottaa keväthommia. Maschion kelajyrsin vetovarsiin kiinnitettynä kyttää saunakamarin vierustalla.
Lumihommia pienissä pihoissa
Talvella Zetor 7745:n perässä on linko. Talojen pihoja ja niihin kuuluvia tienpätkiä on hoidettavana 45. Tunteja traktoriin tulee vuodessa 200. ”Hommat ovat pikkuhiljaa vähentyneet.”
”Lassi, serkun poika tuossa naapurissa saa jatkaa. Hänelle olen asioita opettanut pienestä pitäen.” Lassikin päköttää Zetorilla.
Mikko laskee lykkineensä Zetorillaan lumia nyt 27 vuotta. Takatuuppari-Zetori on yli 20 vuotias. ”Se ei ole ollut maanantaikappale”. Siihen remonttia ei ole tarvinnut tehdä, mutta nelivetoon piti moottori remontoida.
Naapurin Harri lainasi traktoria ja sai kylvönsä tehtyä juuri koneremontista toipuneella Mikon Zetorilla, kun oma Leyland hajosi. Mikko raaski antaa koneen lainaan, vaikka sisäänajoa ei oltu vielä tehty.
”Harri on yksi niistä, joka aina maksaa heti”.

Mikko viihtyy traktorin hytissä, vaikka joskus sanookin kysynnän olevan suuremman, kuin auttamishalun.
Puutarhahommat tulevat joka kevät
Kun kevät koittaa, Zetorit lähtevät matkaan kumpikin vuorollaan. Kelajyrsin möyhii maata ja perunanistutuskoneella seurataan perässä. Kotitarveperuna on monelle maaseudun asukille itsestäänselvyys. Oman maan peruna on suomalaisen perusjuttu. Toinen vaihtoehto maan kuohkeuttamiselle on kyntää kaksisiipisillä Fiskarseilla maa nurin. Äestyksen jälkeen peruna sopii muhevan mullan sekaan.
”Olen tuumannut hankkia muovisiivet, kun monella on tarttuvia maita”, Mikko sanoo.
Klapisirkkelilläkin on keväisin vientiä. ”Kaikkea tarvitaan keväällä yhtä aikaa.”
Vaikka mies joskus vähän moittii kovaa kysyntää, hän ei kuitenkaan tekisi, jos ei huvittaisi.
Mies nauttii konehommista, vaikka ei niillä tienaakkaan kuin vaatimattomia euroja, jotka nekin valuvat polttoainetankkiin.

John Deere 855 vuodelta -89. Takana on kaivuulaitteet ja edessä pystyvä etukuormain. ”Tässä on 20 litran tankki, joka riittää koko päiväksi”, Mikko sanoo. Kolmisylinterinen Yanmar on vähään juomaan tyytyväinen.
Koneet tallissa
Veli hankki joulukuussa kolmisylinterisellä Yanmarilla varustetun lusikka-haarukka kaivinkoneen kolmanneksi. John Deere on pieni, Mikon makuun sopiva.
Neljäskin traktori Mikolla oli, 30-luvun John Deere, piikkipyöräinen. Ostaja oli ruinannut ja anellut sitä pitkän aikaa tippa linssissä. ”Itku siltä tuli, kun se sai.” Mikko oli aikoinaan vaihtanut sen mopolla ja pannut vähän rahaa väliin. Nyt ei hennonnut olla myymättä, vaikka ei olisi pitänyt.
Minikokoista kaivuritraktoria viedään Pajeron perään hankitulla perävaunulla. Traktorin matkavauhti kun on vaivaiset 20 km/h. Kaivinkone painaa vaakan mukaan 2000 kiloa. Pajero vetää yhdistelmän kevyesti vähän kauemmaksikin.
Niemelä panee innokkaasti John Deeren käyntiin ja näyttää, kuinka kätevä se on. Kädet vivuissa ei tarvitse edes penkkiä kääntää – Jalat ulottuvat sivuttain istuessa polkimille. ”Veli teki siihen tuo kauhan. Toinen pienempi tuli koneen mukana.”

Mikko puhuu ja puhuu, vaikka traktorin käynti vie miehen kevyen äänen lumisateen sekaan. Ylävalot ovat vanhat. Alavalojen modernit halogeenit valaisevat pimeyden kirkkaasti paremmin.
Sosiaalisuus sopii kylän kiertäjälle
Mikko puhuu ja porisee kuin perunakattila. Kaikki tietävät, että Mikko jää helposti suustaan kiinni.
Taukoamaton puhe käsittelee yleensä koneita. Mikko on Zetorien ja pienten koneiden ystävä.
Ihmiset ovat tottuneet, että Mikko tulee kuitenkin kutakuinkin ajallaan. Kerran asiakas kysyi, että kerkiätkö heti aamusta. Mikko lähti heti aamusta matkaan. Kuudelta hän oli jo takaisin kotona.
Päivitetty artikkeli julkaistu 1.4.2015.
1 Kommentti
Hei! Hienoa, Mikko! Terveisiä äidiltä ja tervetuloa meille puutarhatöihin! Anna-Liisa ja Leena.