Virkamiessäännöstely Suomessa näkee tavattomasti vaivaa tuottajien ahdistamisessa ja eläinsuojelujärjestöille pokkailussa.
Samalla saksalainen virkamieskunta on valjastettu tekemään parhaansa elinkeinon hyväksi. Saksalaiset sikatuet on uskomaton välistäveto, josta Suomen pitäisi tehdä selkeä nootti. Saksan saparotuki esimerkiksi on suurelta osin EU:n maksama, jota me suomalaisetkin kiltisti maksamme. Saksalainen saa 16,5 euroa jokaista lihasikaa kohti saparotukea, joka on direktiivin vaatimus, eikä tukiperuste.
Olisiko Suomen kannalta parempi, jos EU purkaisi vähitellen kilpailua vääristävät maataloustuet? Suomi on joka tapauksessa häviäjä epätasapuolisessa tukipallottelussa.
Meillä Suomessa on maailman tiukin eläinsuojelulainsäädäntö Ruotsin jälkeen, mutta paraskaan ei meidän virkamiehille eikä järjestöille riitä. Tuotantoa halutaan rajoittaa niin voimakkaasti, että elinkeino kuolee. Ruostissa ollan jo melkein onnistuttu.
Saksan sikatuet on virkamieskoneiston hedelmä
Toisin kuin Suomessa, saksalainen virkamieskunta on komennettu ideoimaan maataloudelle erilaisia vaikeasti seurattavia, puolipiilotettuja tukimuotoja.
Saksalainen sikatukihuijaus on siinä mielessä tavattoman härski, että osa suuri osa rahoista tulee EU:sta. Toisin sanoen Suomikin osallistuu saksalaisten sikafarmarien tukien maksuun.
Helpotettu verojärjestelmä on yksi esimerkki, miten kansakunnan ruokahuolto turvataan. Helpotettu verojärjestelmä tarkoittaa, että alle 1000 sian lihasikala saa 6 euroa per lihasika, 2-3 euroa per porsas ja 60 euroa per emakko verohyötyä. ( Lue tarkempaa tietoa, edellinen artikkeli tästä. )
Saparotuki on toinen kummallisuus: vaikka direktiivi määrää saparon leikattavaksi, Ala-Saksissa määräystä tottelemalla saa rahaa. Aivan kuin autoilija saisi rahaa, kun ajaa liikennesääntöjen mukaan.
Biokaasutuotanto on paikoin niin hyvin tuettua, että sianliha on sikatiloilla sivutuote. Aurinkopaneelien tuotolla sikalarakennus tulee Saksassa maksuun kymmenessä vuodessa.
”Pienenä maana häviämme aina”
Martin Yli-Kännö sanoo, että kun säännöt ovat epäreilut ja erilaiset, pienenä maana häviämme aina.
”Teurastamo pudotti juuri porsaan hintaa eurolla. Syksyn jälkeen tilalta on lähtenyt 200 000 euron edestä liikevaihtoa hinnan pudotuksien takia”, Yli-Kännö sanoo.
Kotieläintaloudesta on vuodessa lähtenyt hinnoista viidennes, kun maidon hintakin on laskenut 10 senttiä.
Suomalainen farmari ei ole pahemmin mekkalaa asiasta pitänyt, vaan tiloilla koetetaan vain hiljaisesti sopeutua.
Suomalainen saa saksalaiselta sikataloudelta turpiinsa. Sama tilanne on tanskalaisilla ja ruotsalaisillakin, ei heilläkään ole mahdollisuuksia tehdä omia salaisia poikkeuksiaan.
Saksa on vahva EU-maa. Jos komissio ei tee heidän mielen mukaan, komissio vaihdetaan.
Sääliksi käy suomalaispoliitikkoja, sellaista luupäätä ei ole vielä esiin tullut, joka kykenisi puoliamme pitämään. Torjuntavoitot ovat olleet vitsi jo 22 vuotta.
Suomalainen sika suomalaiseen ruokapöytään
Suomalainen sikafarmari on tiukassa paikassa, kun sitä vaaditaan enemmän kuin saksalaiselta. Kun julkiset tahot kilpailuttavat lihaa, usein se saksalainen sika, jolta on häntä typistetty ja antibiootteja varmuuden vuoksi ruhoon ladattu, voittaa kilpailun.
Suomalaisella julkisella kilpailutuksella kun olisi velvollisuus ruokkia suomalaisia suomalaisella. Puolalainen vanikka ei kuulu suomalaisen sotilaan suuhun. Helsingin sanomat uustisoi tänään ulkomaisesta antibioottien käytöstä. Suomi taitaa olla Ruotsin ohella ainoa maa maailmassa, jossa broilereihin ei tunketa lääkkeitä.
Suomalaisen kunnan pitää vaatia kilpailutuksella suomalaisen lihatuotannon kriteereitä. Pesty thaimaalainen broileri tai ulkomaalainen hormooniliha ei sovi koululaisen suuhun pantavaksi.
Virkamieskunta niiaa väärään suuntaan
Samalla kun suomalainen virkamieskunta pyrkii pokkuroimaan erilaisia järjestöjä, jotka ovat ilmoittaneet päämääräkseen lopettaa suomalainen ruokatuotatuotanto, puree se omaa ruokkivaa kättään.
Kansakunnan on muutettava tahtotilaansa tekeviä ihmisiä palvelevaksi.
MTK:n on syytä toimia raskaammalla kädellä ja jakaa muutakin kuin julkilausumia. Maatalousministerillä on mahdollisuus olla isäntä myös ympärisöministeriön jäykän, vanhoillisen ja ja byrokraattisen katon alla.
Miksi virkamieskunta antaa muka kaikkensa eläinten eteen, mutta ihmisistä ei piitata? Virkamiehet puhuvat kepistä ja porkkanoista. Termi on alun perin tarkoitettu aasien kouluttamista varten.
On tämä erikoista väkeä. Aasin sukua?
Lue artikkeli saksan sikatuista tästä.
5 Kommenttia
”… määrää sapatin leikattavaks …”?
Eikö direktiivi päinvastoin kiellä tuon tuon toimenpiteen?
Meillä saparon leikkamisesta saisi sanktion. Salsassa palkitaan jos sitä ei leikata.
Siis saparon! (Pahus tätä yliavuliasta konetta …)
Siis jutun mukaan saparo pitää typistää ja kun näin tekee saa 16,5e/sika. Onko näin ihan oikeasti että saparo määrätään leikattavaksi
Kirjoitinko epäselvästi? Kiitos kommentistasi, se antoi mahdollisuuden selventää. Direktiivi kieltää saparoiden systemaattisen katkaisun. Suomessa tätä noudatetaan. Saksassa se on käytäntö. Phil Hoganille, maatalouskomissaarille saksalaista tapaa katkoa saparoita ihmettelin. Hän sanoi, että se on kansallinen ratkaisu, vaikka direktiivi kieltää. Saksassa maksetaan tuki, jos vain osalta sioista puuttuu saparo, jos sioilla on 70-prosenttisesti saparo, tuki tulee ja se on merkittävä ja epäreilu. Suomalaiset siat pitävät saparonsa, koska olosuhteet ja hoito on hyvää. Tukea ei saa, vaan se velvoitetaan suomalaisilta sikatiloilta. Euroopasta käydään ihmettelemässä, miten täällä kyetään pitämään saparot, ihmetellään myös sitä, että broilereille ja muille eläimille ei anneta antibiootteja automaattisesti. Suomessa annetaan tuotantoeläimille antibiootteja ainoastaan todettuun tarpeeseen. Minulla oli perusantibioottipullo kaksi vuotta (ei laajakirjoista), käytin siitä puolet. Fakta on se, että sataprosenttisesti saparollista sikalaa ei voi olla. Minulla oli esimerkiksi joskus pienillä porsailla saparoiden katoamista, kun saparo vain kuoleentuu, se oli joku virus. Possu ei kärsi. Kun väittelin Kristo Muurimaan kanssa suorassa lähetyksessä 2015 joulukuussa Huomenta Suomi-lähetyksessä, muistaakseni, hän ei uskonut selitystäni. Mutta se johtuu siitä, että hän ei tunne asiaa. Saparon pureminen johtuu monesta asiasta. Eräs sikalanhoitaja perehtyi ongelmaan, ja huomasi että kesällä tulee liiallista auringonvaloa tiettyihin karsinoihin — hän peitti ikkunat kennoilla ja ongelma poistui. Olen sataprosenttisen vakuuttunut, että meillä Suomessa homma toimii. #eläinterveys