Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori antoi Maaseutumedialle haastattelun, jossa ruodittiin hallituksen lakiesitystä puuhakkeen sähköntuotannon alentamisesta vuoden 2012 päätöksestä.
Vapaavuori painottaa sitä, että puun polttoa tuetaan veronmaksajien rahoilla. Metsähake on matalimman jalostusarvon tuotantoa. ”Me emme tue sellun tekemistä, paperin valmistusta tai vaikka puurakennuksia.”
”Kukaan itseään kunnioittava elinkeinoministeri ei voi päästää sellaista tilannetta syntymään, että verovaroin tuettu puunpoltto vaarantaa korkeamman jalostusasteen teollisuutta.”
Metsäteollisuus voi hyvin
Lakiesitys on ministeri Jan Vapaavuoren mukaan hallituksen yksimielinen esitys, jossa turpeen veroa alennetaan ja metsähakkeen syöttötariffia pääosin korotetaan. Sillä turvataan korkeamman jalostusasteen teollisuuden raaka-aineen saanti ja investointihalukkuus tulevaisuudessakin.
Pidemmällä aikavälillä korkeamman jalostusasteen raaka-aineen saatavuus muussa tapauksessa vaarantuu.
”Metsäteollisuus voi hyvin, biotalous uudistuu, energiakäyttö on lisääntynyt ja tuonti on olennaisesti vähentynyt.”
Metsäteollisuus miljardeja, syöttötariffi miljoonia
”Asiat pitää suhteuttaa. Metsäteollisuudessa puhutaan miljardiluokan investoinneista, kun taas syöttötariffin menetykset ovat korkeintaan viiden miljoonan luokkaa”, Vapaavuori painottaa.
Olosuhteet ovat muuttuneet. Raaka-aineen käytön ei oletettu lisääntyvän.
Kyse merkittävistä asioista. Meidän on annettava oikea signaali, että metsäteollisuus uskaltaa investoida jatkossakin Suomeen.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on näkemyksessään järkähtämätön.
Ymmärtämättömyyttä ja vääristelyä
”Järeän puun osuus metsähakkeesta on vain kymmenen prosenttia kaikesta metsähakkeesta. Pitää muistaa, että kaikilta muilta osiltaan metsähakkeen syöttötariffi jopa nousee.”
Vapaavuoren mukaan metsähakkeeksi käytettävästä puusta tuki nousee 80 – 90 prosenttia puumäärästä.
”Lakiesitys tarkoittaa sitä, että metsähakkeen tuet tulevat lisääntymän valtion budjetissa. Tuemme puun energiakäyttöä enemmän kuin tähän saakka.”
”Kun kentillä viedään toisen tyyppistä viestiä eteenpäin, se on joko ymmärtämättömyyttä tai vääristelyä”, Vapaavuori lataa.
”Ainoa heikkous lakiesityksessä on, että se ei pysty ottamaan eri puolilla Suomea olevia eri tyyppisiä olosuhteita. Itä ja Kaakkois-Suomessa kilpailutilanne on eri, kuin esimerkiksi Pohjois-Suomessa.”
Byrokratia lisääntyy Vapaavuoren mukaan hiukan, mutta sen merkitystä on liioiteltu. Biolaitosten investoinnit eivät hänen mukaansa menetä merkitystään.
Metsäenergia ei aiheuta ongelmia
Toista äärikulmaa hallituksen lakiesitykseen antoi Maa- ja Metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Leppä. Kahden päättäjän näkemykset poikkeavat rajusti toisistaan. ”Myös MMM on eri linjoilla TEM:n kanssa”, huomauttaa Leppä.
”Luulimme hallituksen aluksi tarkottavan vuoden 2012 lain saattamista uudelleen voimaan.” ”Valiokunta tullee esittämään keskiviikkona lain jyrkkää vastustamista.” Talousvaliokunta käsittelee asiaa myöhemmin ennen eduskuntakäsittelyä.
Hakelaitoksia on jo Lepän mukaan muutettu takaisin kivihiilelle. ”Metsäteollisuus käy ylikierroksilla.” ”Tässä nähdään ongelma, vaikka koko ongelmaa ei ole edes olemassa. ”Lakia seurannut työryhmä ei ole havainnut puumarkkinoilla mitään häiriöitä.”
Talousvaliokunnassa kuultavan oli perjantaina 13.2. seitsemän bioenergia-alan toimijaa. Esa Koskiniemi Sevolta sanoo, että metsäteollisuuden näpeissä on jo nyt 2/3 puumarkkinoista. ”Miten bioenergia-alan kolmanneksella voisi olla metsäteollisuuden puun hankinnalle haittaa?”, Koskiniemi kiteyttää asian ytimen.
Koskiniemi on aivan varma, että jos lakiesitys menee jostain syystä läpi, se tuhoaa suomalaisen biotalouden.
Laki romuttaisi koko järjestelmän
Metsähakkeen sähköntuotannon tuen lakimuutos tarjoaa kankkua monee suuntaan. Edellisen lain pohjalta tehneet koneurakoijat ja energialaitokset ovat hämillään. ”Tällä tavalla poukkoilemalla bioenergialle ei saada buustia”, Leppä toteaa.
Lepän mukaan uusia investointeja alalle ei synny, jos lakiesitys menee läpi.
”Jos me muutamme lakia, joudumme notifioimaan sen komissiossa uudelleen.” ”Se tarkoittaisi vuosia eteenpäin. Samalla Kemeran notifiointi vaarantuisi.”
Nyt meillä olisi jo valmiiksi notifioitu laki valmiina vuodelta 2012″, Leppä toteaa lopuksi.
Lue aiheesta myös
http://www.maaseutumedia.fi/metsaenergia-hopopuheista-syntyy-kehnoa-lainsaadantoa/
http://www.maaseutumedia.fi/bioenergiaesitys-saa-vasarasta-paahan/
http://www.maaseutumedia.fi/bioenergian-tuki-kuuma-peruna/
http://www.maaseutumedia.fi/poliitikot-ottivat-aikalisan-bioenergiatuen-suhteen/
http://www.maaseutumedia.fi/pyorean-puun-energiatuki-olisi-lottovoitto/
1 Kommentti
Herra Vapaavuori painottaa sitä, että puun polttoa tuetaan veronmaksajien rahoilla. Ja myös toteaa ”Me emme tue sellun tekemistä, paperin valmistusta tai vaikka puurakennuksia”
Ja samaan hengenvetoon joko unohtaa kokonaan tai sitten se on ”ymmärtämättömyyttä”,
että veronmaksajien rahoilla tuetaan metsänhoitoa.
Rahoitusmallia kutsutaan KEMERAKSI.
Ilman Kemeraa ei metsäteollisuudella olisi kotimaasta saatavilla raaka-aineita käyttöönsä sitä
määrää mitä vuodessa käyttävät.
Sahateollisuus olisi pysynyt pienessä mittakaavassa ja kuituteollisuuteen olisi ollut apuna ”halpa” tuontipuu.
Suomen metsät olisivat riukuuntuneet ilman kemeraa.
Kun teollisuus ei ole maksanut 30 vuoteen harvennuspuusta edes työn kuluja kattavaa hintaa niin Veronmaksajien rahoista on näitä tärkeitä metsänhoidollisia tehtäviä tuettu.
Ja tällä tavoin turvattu teollisuuden käyttöön sopivien puutavaralajien saatavuus.
Metsäteollisuuden heput ovat saaneet elää kultalusikka suussa ja syvällä viimeiset 30 v.
Ei ole ollut huoli raaka-aineiden hinnan noususta kun ovat saaneet itse päättää mitä maksavat,
toiset tekevät työt ja VALTIO maksaa.