”Mä haluan kuulla konkretiaa, käytännön ongelmia”, Jaana Husu-Kallio, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö sanoo. ”Juhlapuheissa puhutaan liiasta byrokratiasta. Se ei johda mihinkään. Nyt keskustellaan käytännön tasolla”, ministeriön johtava viranhaltija jatkaa.
Husu-Kallion aloitteesta Petteri Mäkelä on kutsunut ryhmän naudanlihantuottajia, MTK:n toiminnanjohtajan ja paikallisen maaseutuasiamiehen kahvilan kabinettiin. Paikalla oli kansliapäällikön mukana myös ministeriön ihmisiä. Kabinetissa tittelit ja hieroglyyfit on unohdettu. Nyt mennään itse asiaan: farmarit kertovat ja viranomainen kuuntelee.
Byrokratia EU:n sanelemaa
Petteri Mäkelä kertoo, että hänen nautapihattonsa on ainoa maailmassa, jossa vitamiinien annostelu juomaveteen on kielletty. ”Sen isäksi juoma-automaatit, jotka maailmalla on hyväksytty 200 eläimelle, on meidän pihatossa hyväksytty ainoastaan 15 naudalle. Kireä lakikin sallisi 20 nautaa per automaatti”, Mäkelä sanoo. ”Petterin tarina on ikävää kuultavaa”, Husu-Kallio miettii.
Pöydän ympärillä on yhteinen näkemys, että valvontaeläinlääkärien toiminta vaihtelee liian paljon. Husu-Kallio yllättyy tiedosta, että viljelijän oikeusturvan vastaisesti vastineen antaminen on usein mahdotonta.
Kahteen kertaan perityt sanktiot kismittävät nekin farmareita.
Jukka Salin Virroilta kertoo, miten kahden Ely-keskuksen alueella toimitaan eri lailla. Hänellä on eläimiä kahdessa paikassa, Virroilla ja Keuruulla. Keuruun eläimet laiduntavat kesät Liperissä. ”Itä-Suomen Elyn toiminta on paljon hankaloittavampaa kuin Pirkanmaalla”, Salin sanoo. Hänelle tuli karanneista eläimistä kymmenien tuhansien sanktiot. Sanktioista ei ole vieläkään tullut päätöstä, mistä voisi valittaa. Aikaa on kulunut jo kaksi vuotta ja rahat on jo aikaa sitten viety. ”Mielenkiinnolla katson kauanko päätöksen saaminen kestää, kauanko asia on leijuavassa tilassa”, Salin sanoo. Luomuvirkamies on tehnyt tinkiä Salinille ennenkin. Toimittajalle herää kysymys, onko viranhaltija jopa toiminut väärin tahallaan.
Eläinten pitopaikoista ja korvamerkeistä syntyy keskustelua. Tulkinta on, että silloin ei tarvita kahta pitopaikkaa, jos pitopaikkojen välillä ei ole toisen omistajan samaa eläinlajia. Tämä ei myöskään käytännössä toteudu. Salinin pitää tehdä ilmoitus, vaikka eläimiä siirrettäisiin vain omalta pellolta vuokramaalle.
Useampi pitopaikka aiheuttaa paljon lisätyötä farmarille. Eläinten siirtely on pienempi työ, kuin papereitten siirtely.
Kansliapäällikkö Husu-Kallio: uudistumista tarvitaan
”Haluaisin räjäyttää koko täydentävät ehdot-paketin uusiin puihin. Sisältö ja kokonaisuus EU-tasolla pitää uudistaa”, Husu-Kallio kommentoi. ”Komissaari ei ole vielä kutsunut pakeilleen.”
”Vaikka meillä on vettä enemmän kuin missään muualla, suuria kysymyksiä ovat juoma-automaatit ja elintarvikehuoneiston lavuaarit”, kansliapäällikkö kummastelee.
Jukka Salin laiduntaa isoa karjaansa. Hänellä on erilaisia perinnebiotooppeja ja monimuoisia laitumia useamman sadan hehtaarin alueella. ”2013 syyskuussa sain kymmenien tuhansien takaisinperinnän laitumelta karanneiden nautojen takia. Ilkeintä on se, että en ole kahden vuoden kuluessa vielä saanut päätöstä. Rahat on toki viety hyvinvointituesta, mutta ilman päätöstä en voi edes tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta. Mielenkiinnolla odotan kauanko tämä kestää.” Salin sanoo, että Pirkanmaalla kaikki toimii, mutta Itä-Suomessa pannaan kapuloita rattaisiin koko ajan.
Tahattomien virheiden isot sanktiot puhuttavat. Miten määritellään 1 %:n tai 3 %:n takaisinperintä ?
Tilan hallinta kotieläintilalla on erittäin vaikeata, kun uusia muutoksia tulee koko ajan. ”Viime kevät oli uuden ohjelmakauden alku mikä aiheutti paljon sotkua”, Husu-Kallio sanoo. Säädösten hidas valmistuminen Brysselissä oli syy myöhäisiin muutoksiin. ”Ilman EU:ta ei voi tehdä päätöksiä.”
Antti Veräväisen mielipide on, että viimeistään hiihtolomien aikana pitäisi tukiasioiden olla selviä seuraavalle vuodelle.
”EU:ssa ajatellaan, että missä raha, siellä petos”, Jaana Husu-Kallio siteeraa.
Kansliapäällikkö unelmoi, että Suomessa arvostettaisiin omaa ruokaa niin kuin esimerkiksi Ranskassa. ”Mikä meitä suomalaisia vaivaa?”
Maa- metsätalousministeriön kansliapäällikkö aikoo jatkaa keskustelua ruohonjuuritasolla. Seuraavaksi pöydän ympärille istuutuu sikaväki kertomaan murheitaan.
Husu-Kallion agenda lisätä vuorovaikutusta on tervetullut asia. Keskustelu ja avoimuus on tervetullutta.
Ei kommentteja