Pohjoinen kotieläntuki on esimerkki siitä miten äärimmäisen monimutkainen tukisotku saadaan näyttämään vielä monimutkaisemmalta, kun siihen uoptetaan virkamiesslangia.

Alussa on viljelijän näkemys asiaan. Lopussa kysymys-vastaus -viestiketju. Jos jaksatte, lukekaa, jos ette jaksa, silmäilkää.

Olkoon tämä esimerkki siitä miten maailmasta on tullut outo ja kummallinen farmareiden ja virkamieskunnan keskinäinen vääntö.

Kannustamme lukijoita lähettämään tekstejä. Vastavuoroisuus ja helposti lähestyttävyys on MaaseutuMedian tärkeä arvo.

Jarkko Kääriälä:

Hei Hannu!

Olen lukenut klubilaisena Maaseutumedian julkaisuja pohjoinen kotieläintuki -asiassa. Viljelijät kokevat menettäneensä ja hallinto vastaa kertoen kaiken olevan kunnossa.

Selitykset vaikuttavat hyvinkin tarkoitushakuisilta. Niissä ei tarkastella esimerkiksi tukivuosia 2014 ja 2015 yhtenä kokonaisuutena vaan tarkoitushakuisesti erillisinä tukivuosina. Erillisiähän vuodet ovatkin, sitä en kiistä. Tuolla tavoin esitettynä vain peitellään asian todellista laitaa.

Ministeriön vastaus oli hämmentävä

Vastaus oli aivan naurettava. Tuollaisiin kysymyksiin pystyy vastaamaan pelkillä numeroilla ilman, että tueksi tarvitaan mittavaa selvitystä. Kyllä joo, kysymyksiin oli vastattu, mutta miten?

Syytä tuollaiseen vastaukseen voi vain arvailla. Itse epäilen syynä olevan pelko. Pelko siitä, että totuus suuresta puhalluksesta, josta olet kirjoittanut, valkenee jokaiselle.

Viljelijät arvostavat Ministeri Tiilikaista ja hänen toimiaan viljelijöiden hyväksi muun muassa esimerkiksi EU-nautapalkkiosanktioiden kohtuullistamisen vuoksi. Mitähän mahtaisi ministeri ajatella vastauksista jotka sain?

Avointa toimintaa siellä maa- ja metsätalousministeriössä tuntuu olevan. Ministeriön virkamiehen vastauksessa hän selkein sanoin kertoo kaikkien virkamiesten vastausten olevan automaattisesti julkisia asiakirjoja, ja ne kirjataan ja arkistoidaan sellaisenaan ministeriössä määräysten mukaisesti.

Kertovat myös, että mitään osaa vastauksesta ei pitäisi mennä irrottamaan, jotta vastauksen kokonaiskuva ei vääristyisi. Kyllä he asiansa osaavat.

Nuo kaksi esimerkkilaskelmaa olivat niputettu osaksi isompaa vastauskokonaisuutta. Minkähän vuoksi?

Näppäriä kavereita meillä asioita valmistelemassa ja päättämässä.

Terveisin

Jarkko Kääriälä

Ministeriö vastaa Jarkko Kääriälälle

Laskenta-ajan muutoksen syynä pohjoisessa kotieläintuessa ei ole ollut varojen siirto sektorilta tai vuodelta toisella, vaan hallinnollista taakkaa karsiva tukiehtojen yhtenäistäminen esimerkiksi EU-nautapalkkioiden laskenta-ajan kanssa. Huhut tai tulkinnat määrärahojen siirroista tai säästöistä muutoksen syynä eivät pidä paikkaansa. Nautoja ei ole laskettu jaksolta 1.7.-31.12.2014 vuoden 2015 pohjoiseen kotieläintukeen, koska vuoden 2015 pohjoinen kotieläintuki perustuu kalenterivuoden 2015 eläinmäärään. Vuoden 2014 tuen osalta laskenta päättyi joka tapauksessa 30.6.2014, riippumatta vuotuisen laskentajakson säilyttämisestä ennallaan tai muuttamisesta vuoden 2015 tuessa. Alla olevat vastaukset laskentaesimerkkeihin toivottavasti kuvaavat tilannetta ja vaikutuksia riittävän yksiselitteisesti.

Esimerkiksi sonnien pohjoista tukea maksettiin tukivuoden 2014 osalta vuoden 2014 budjetista yhteensä 40 milj. euroa jakson 30.6.2013-1.7.2014 eläinmäärän perusteella ja saman verran tukea maksetaan vuoden 2015 sonnien tukea vuoden 2015 budjetista kalenterivuoden 2015 eläinmäärän perusteella. Vuoden 2014 sonnien pohjoisesta tuesta maksettiin ennakkona 60 % eli 24 milj. euroa huhtikuussa 2014 ja loput 40 % eli 16 milj. euroa loppuvuodesta 2014. Vuoden 2015 tuesta taas maksettiin ennakkona 75 % eli 30 milj. euroa huhtikuussa 2015 ja loput 25 % eli 10 milj. euroa maksetaan keväällä 2016, kun lopulliset kalenterivuoden 2015 eläinmäärät on vahvistettu. Tuottajajärjestöjen kanssa käydyissä tukineuvotteluissa 17.12.2014 tehdyt pöytäkirjaukset vuoden 2015 kansallisen tuen ratkaisusta ovat oheisessa neuvottelumuistiossa, ja tarkemmat laskelmat vuoden 2014 ja 2015 kansallisista tuista ovat myös viestin liitteinä.

Keskustelut pohjoisen kotieläintuen laskentajaksosta tukivuodelle 2015 käytiin tuottajajärjestöjen kanssa vuoden 2014 aikana, ja syksyllä 2014 toteutettiin normaaliin valmisteluun kuuluva lausuntokierros sidosryhmille eläinyksiköiden määräytymisasetuksen luonnoksesta. Luonnosasetukset eläintukien määräytymisestä ja pohjoisesta tuesta vuonna 2015 ja niihin saadut lausunnot ovat ohessa liitteinä. Eduskunta vahvisti vuoden 2015 budjetin normaaliin tapaan joulukuussa 2014, ja vasta tämän jälkeen voitiin antaa asetuksia budjetin käytöstä vuoden 2015 pohjoiseen tukeen ja muihin budjetin käyttökohteisiin. Valtioneuvosto päätti 22.1.2015 vuoden 2015 pohjoisesta tuesta ja eri eläintukien eläinyksiköiden määräytymisestä, ja MMM tiedotti hyväksytyistä asetuksista normaaliin tapaan samana päivänä: http://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-paatti-vuoden-2015-pohjoisesta-tuesta. Asetuksista ja lopullisista tukiehdoista voidaan tiedottaa ministeriöstä vasta, kun ne on virallisesti päätetty valtioneuvostossa.

Esittämistäsi laskentaesimerkeistä vastaukset alla:

Vuonna 2014 aloittanut tila: Tarkastelujakso 2 tukivuotta eli siis 2014 ja 2015. Tuotanto jatkuu 2015 jälkeenkin mutta siltä osin ei ole näillä tiedossa olevilla päätöksillä mitään epäselvää.

Tuotanto aloitettu 1.1.2014. Ensimmäisestä päivästä lähtien tuottajalla on ollut pohjoista kotieläintukea kerryttäviä eläimiä siten, että niitä on kertynyt kalenterivuodelle keskimäärin 100ey. Näin on siis ollut 1.1.2014-31.12.2014 ja 1.1.2015-31.12.2015, 5, keskimäärin 100ey/vuosi.

Kysymys: Montako eläinyksikköä tuottajalla on ollut keskimäärin 1.1.-31.12.2014 ja keskimäärin 1.1.-31.12.2015? sekä paljonko niitä on ollut yhteensä 2014 + 2015?

Vastaus: Kalenterivuosina 2014 ja 2015 eläinmäärät tietysti sata plus sata eli yhteensä kaksi sataa. Näillä määrillä ei kuitenkaan ole laskettu vuoden 2014 tukea, mikä ei riipu millään tavalla tukivuoden 2015 uudesta laskentajaksosta.

Kysymys: Monestako eläinyksiköstä tuottajalle on maksettu pohjoista kotieläintukea tukivuonna 2014 ja monestako tukivuonna 2015? sekä monestako on maksettu yhteensä 2014+2015?

Vastaus : Kertymä vuoden 2014 tukeen oli tilalla joka tapauksessa puoli vuotta (1.1.-30.6.2014) eli 100/2 = 50 ey koko 12 kuukauden laskentajaksolta 1.7.2013-30.6.2014. Vanhalla laskentajaksolla vuoden 2015 tukieläimiä olisi ollut jaksolta 1.7.2014-30.6.2015 laskettuna 100 eläinyksikköä, kun eläimiä kertyy tukeen uudessa mallissa kalenterivuodelta 2015 samat 100 eläinyksikköä. Tukitaso /ey on molempina tukivuosina 2014 ja 2015 ollut sama ja eläinyksikköjä tuen perusteeksi yhtä paljon eri malleilla laskien. Sekä vanhalla ja uudella laskentajaksolla tämä tila saa täsmälleen yhtä paljon euroja vuosilta 2014 ja 2015.

Toinen esimerkki. Tarkastelujakso 5 tukivuotta, vuodet 2011-2015

Tilalla ollut vakiintunut tuotanto jo ajalta ennen eu-jäsenyyttä 100ey/vuosi. Tila on laajentanut tuotantoaan 1.7.2013 siten, että siitä päivästä lähtien on ollut keskimäärin 200 eläinyksikköä 31.12.2015 asti ja tuotanto jatkuu edelleen. 2015 jälkeen ei edelleenkään mitään epäselvää tuen laskennassa.

Kysymys: Montako eläinyksikköä tuottajalla on ollut keskimäärin 1.1.-31.12.2011, 1.1.-31.12.2012, 2, 1.1.-31.12.2013, 1.1.-31.12.2014, 4, 1.1.-31.12.2015? ja montako niitä on yhteensä 2011-2015

Vastaus: Esimerkin määrät kalenterivuosina 2011-2015 eivät ole suoraan samat kuin tuen perusteena olevat ey-määrät sen enempää aiemmalla kuin uudella laskentajaksolla, ks. seuraava vastaus.

Kysymys: Monestako eläinyksiköstä tuottajalle on maksettu pohjoista kotieläintukea tukivuonna 2011, 2012, 2013, 2014 ja 2015? sekä monestako yhteensä?

Vastaus: Laskenta-ajan muutoksella ei ole mitään vaikutusta tilan tukimääriin vuosina 2011-2015, tarkemmat luvut alla.

Pohjoisen tuen eläinyksiköt laskenta-ajan muutoksella eli uudella laskentajaksolla vuonna 2015:

1. vuoden 2011 tukeen 100 ey (1.7.2010-30.6.2011)

2. vuoden 2012 tukeen 100 ey (1.7.2011-30.6.2012)

3. vuoden 2013 tukeen 100 ey (1.7.2012-30.6.2013)

4. vuoden 2014 tukeen 200 ey (1.7.2013-30.6.2014)

5. vuoden 2015 tukeen 200 ey (1.1.-31.12.2015)

= yhteensä 700 ey vuosien 2011-2015 tukeen

Pohjoisen tuen eläinyksiköt ilman muutosta eli jos vanha laskentajakso olisi ollut käytössä myös vuoden 2015 tuessa:

1. vuoden 2011 tukeen 100 ey (1.7.2010-30.6.2011)

2. vuoden 2012 tukeen 100 ey (1.7.2011-30.6.2012)

3. vuoden 2013 tukeen 100 ey (1.7.2012-30.6.2013)

4. vuoden 2014 tukeen 200 ey (1.7.2013-30.6.2014)

5. vuoden 2015 tukeen 200 ey (1.7.2014-30.6.2015)

= yhteensä 700 ey vuosien 2011-2015 tukeen

Kuten aiemmin on todettu, vuotuiset tukimäärät ja -ehdot ovat aina muista vuosista riippumattomia, ja eduskunta ja valtioneuvosto päättävät vuosittain budjettivarojen käytöstä eri kohteisiin. Aiemmat tukiehdot ja -määrät esimerkiksi pohjoisessa kotieläintuessa eivät sido näitä vuotuisia päätöksiä.

Nykyinen pohjoinen eläinyksikkötuki on tehokas ja ollut jo vuosia käytössä, mutta tuskin se ikuinen järjestelmä kuitenkaan on.

Parhaimmillaan tilalle tulee joskus tulevaisuudessa ehkä vielä parempi tukimuoto, ja eläinyksiköiden laskenta nykyisellä tavalla nautarekisteristä päättyy. Turha spekuloida tällaisilla muutoksilla sen enempää, mutta jossain vaiheessa toteutuvan muutoskohdan vaikutusta on silti syytä tarkastella osana kokonaisuutta.

Jos eläinten laskenta päättyisi syystä tai toisesta vaikkapa tukivuoteen 2030, nyt muutetulla laskentamallilla kaikki kalenterivuoden 2030 eläimet laskettaisiin vielä tuen perusteeksi.

Jos tukivuoteen 2030 asti oltaisiinkin jatkamassa aiemmalla laskentamallilla eli tukivuotta 2030 varten eläimillä 1.7.2029-30.6.2030, ei vuoden 2030 tukea tai minkään muunkaan vuoden tukea maksettaisi eläimille 1.7.-31.12.2030.

Silti kaikki tukirahat joka tukivuodelta vuoteen 2030 asti olisi maksettu täytenä viljelijöille, jokaisen tukivuoden 12 kuukauden laskentajakson perusteella.

Valmistelumme ministeriössä on säädösten mukaista ja avointa, ja päätehtävänä tässä työssä on kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen tarkoituksenmukaisilla ja tasapuolisilla tukivälineillä niiden reunaehtojen mukaan, jotka eduskunta ja valtioneuvosto meille virkamiehille asettavat.

Kuten aiemmin mainitsin, tuenhakija voi aina valittaa saamistaan yksityiskohtaisia tukiperusteita ja tukimääriä koskevista kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksistä. Jos taas kokee viranomaisten ja virkamiesten toimineen tehtävissään väärin, on ilman muuta oikeus pyytää oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään toiminnan ja päätösten laillisuus.

http://www.okv.fi/fi/kantelu/ohjeet/

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/kantelu/index.htx

Ystävällisin terveisin

Martti Patjas