IPCC:n raportti on julkaistu ja sitä pidetään totuutena, vaikka monien tutkijoiden mukaan se perustuu raporttien laatijoiden, meteorogien teoreettisiin mallinnuksiin.
Ilmastonmuutos on tosiasia, mutta syistä ja aiheuttajista ollaan eri mieltä. Toisia uskotaan enemmän kuin toisia. Julkaisimme juuri professoreiden Sarkomaan (Lämpö- ja virtaustekniikan ja polttotekniikan professori) ja Ruottun (Teknillisen termodynamiikan emeritus professori) kriittisen tekstin IPCC:n raportista. Voit lukea tekstin tästä..
Meteorologit pitäytyvät dogmaattisessa inttämisessä. On lisäksi olemassa lukuisia tiedemiehiä eri puolilla maailmaa, jotka kyseenlaistavat nämä raportit. Professorit Riuttu ja Sarkomaa sanovat, että heidän IPCCkriittisistä laskelmistaan ainuttakaan virhettä ei ole osoitettu.
Mitä jos kriitikot ovat oikeassa, ja IPCC väärässä?
”IPCC:n harhaanjohtamien päättäjien hölmöily pitää saada kuriin”, sanoo eräs tutkija
IPCC: Suomalaiset energiat ja ruoka pannaan
”Lihansyöntiä pitää vähentää, kasveja pitää viljellä monipuolisemmin, suot ja turvemaat täytyy suojella, metsiä pitää istuttaa lisää ja bioenergian käyttöä rajoittaa globaalisti”, kirjoitti HS eilen hallitusten välisten IPCC:n tuoreesta raportista joka julkaistiin tänään.
Miten metsää voidaan istuttaa lisää, jos Suomen pinta-alasta on jo 78 prosenttia metsäpinta-alaa? Eikö olisi tarkoituksenmukaista tehostaa ja lisätä puustoa metsänhoidollisin toimenpitein?
Raportin mukaan myös fossiilisen energian käyttö pitää ajaa alas. Kaikki nämä päätelmät pystytään osoittamaan vääriksi, matemaattisesti ja tieteellisesti, ainakin Riuttun ja Sarkomaan analyysin perusteella.
Vaikuttaa siltä, että seurantaraporttien laatijoissa ei ole montaa, jotka ymmärtäisivät ilmaston lämpenemistä tieteelllisesti. Kyse on lähinnä meteorologien mallinnuksista, tietokonepeleistä.
Lue myös julkaisemamme artikkeli väitöskirjasta Itämeren rehevöityminen ei ole maatalouden syy.
Ilmastohysteria ei salli vastaväitteitä
IPCC:n raportti pohjautuu väitteeseen hiilidioksidin vahingollisuudesta. Tämä on juuri se väite, joka jakaa ihmisten kannat mielipiteisiin ja faktoihin, uskomuksiin ja vastaväitteisiin.
Jussi Knuuttila kirjoitti joulukuussa 2014: Hiilidioksidi on kaikkein kaveri, etenkin köyhän.
Hänen tekstinsä aiheutti kriittisiä kommentteja. Knuuttilan tekstillä on myös tukijansa.
Ilmastokeskustelussa on havaittavissa nykyajalle tyypillistä vastakkainasettelua, jossa vastaväitteille ei ole sijaa.
Vastaväitteet ja kritiikki ovat aina aiheellisia, yhtä totuutta ei ole, vaikka ilmastokeskustelussa näin väitetään. IPCC on taitava median ja poliitikkojen hyödyntäjä.
Yleisessä ilmastokeskustelussa sekoitetaan Suomi ja muu maailma — suomalaisen luonnon ja luontoarvojen erilaisuus ja brasilialaisten hakkaamat sademetsät. Meillä on esimerkiksi vesivarantoja enemmän kuin muissa Pohjoismaissa yhteensä.
Jos ilmastomuutostoimenpiteitä tehdään virheellisten raporttien pohjalta, ollaan fataalilla tiellä.
Artkkelikuvassa aurinkoa palvoo Santeri Koivisto, kurikkalaislähtöinen Pariisissa vaikuttava akkrobaatti.
1 Kommentti
Sivustonne tuntuu minulle sopivalta.
Juuri nyt yritän selvittää mitä lämpötilalukemia Suomesta käytetään ipcc-raportoinissa.
(poiju, satellitti, Ilmatieteen (=kaupunkilämpötilat) vai Luken.
Missä määrin pitää paikkansa se että kaikki eri mittaustavat näyttää suunnilleen samoja lukemia.
Lehtiartikkeleissa Ilmatieteen laitoksen edustaja väitti että maaseudun ja kaupunkien lämpötiloissa ei ole eroa.
Se ainakaan ei tunnu uskottavalta, koska lämpösaareke-lukema on helsingissä max +9 astetta ja Turussa max +8 astetta. Jos näitä lukemia käytetään esim Kaisaniemen osalta, niin aika metsässä ollaan.
Nettikeskusteluissa viitataan usein Personin (2003 ja 2005) tutkimuksiin amerikasta, jossa kaupunkien ja maaseudun välillä ei todettu olleeen lämpötilaeroja. Herää kysymys minkä asemien tuloksia on verrattu, sillä lämpösaarekke-lukemaan vaikuttaa ainakin tuuli, topologia, rakennukset, kadut, liikenne, lämmitystarve ja meri. Sopivilla valinnoilla saa sopivia tuloksia.
Aivan selvästi kaupungissa on 1-3 astetta lämpimämpää kuin täällä maalla.
Näen sen joka päivä auton lämpömittaista ja kasvillisuuden eri vaiheista.
kysymys kuuluukin: Mitä lämpötila-arvoja annamme ipcc-raportointiin ?