Suomalainen ruuantuotanto on joutunut vuonna 2015 poikkeukselliseen ahdinkoon. Se kilpailee globaalin agribisneksen kanssa samalla ruokakupilla. Syyllisiä on yritetty löytää muun muassa Venäjän kaupasta, maailmanlaajuisista ruokamarkkinoista, EU:sta sekä oman virkamieskunnan jähmeydestä.
Aika usein sormi viisaa myös etujärjestö MTK:n suuntaan. Pitäisikö MTK:n uudistua?
MTK neuvottelee valtiovallan kanssa maatalouspolitiikasta. Siltä tulee pohjaesitys, jota ministeriö muokkaa oman halunsa mukaisesti ja joskus valitettavan yksipuolisesti.
Paska jää usein MTK:n käteen.
MTK:n rooli etujärjestönä ja asiantuntijavaikuttajana yhteiskunnassa on huomattava, jos sitä mitataan jäsenmäärällä. MTK:lla on arviolta 400 000 jäsentä, joista aktiiviviljelijöitä on 150 000.
Järjestön pitäisi edustaa koko maaseutua ja maaseudun elinkeinoja, mutta kuten tunnettua, kaikkia ei voi miellyttää. Maaseudun elinkeinoista saa puhtaan elannon aina vain pienempi porukka. Ikärakenne vinoutuu, kun tuottajat ikääntyvät, tiloja lopettaa eikä nuoria yrittäjiä tule alalle tarpeeksi.
Eläkeläisellä ja aktiivisella ruuantuottajalla on eri intressit.

Rapautuva tieverkko aiheuttaa suuria kansantaloudellisia ongelmia. Kumpiko on Suomelle tärkeämpää, miljardin euron pisararata vai toimiva maantieverkosto?
Maaseudun elinkeinot pelkkää selviytymistaistelua
Maaseudun elinkeinot eivät ole viime aikoina juuri kyenneet kehittymään, koska huono taloudellinen tilanne on tehnyt yrittäjien arjesta pelkkää selviytymistaistelua. Jos alalle ei investoida, ruuan tuotanto näivettyy.
Pelkästään sikatilojen määrän ennustetaan puolittuvan viidessä vuodessa.
Mitä poliitikot voivat tehdä?
Poliittisella päätöksenteolla ei voida vaikuttaa tuotteiden hintoihin, mutta valtiovallalla on velvollisuus ja mahdollisuus käyttää maalaisjärkeä.
Ministeriöstä on mahdollisuus vaikuttaa virkamieskuntaan siten, että se toimii oman hallinnonalan puolesta eikä sitä vastaan. Esimerkiksi nitraattiasetus pitäisi purkaa, koska meillä ei ole eurooppalaisen käsityksen mukaista nitraattiongelmaa.
MTK voisi uudistua ruuan viennin edistäjänä
Suomalainen ruoka olisi helppo nostaa kansainväliseksi menestystarinaksi, sillä maine meillä jo on. Sveitsiläinen myslivalmistaja esimerkiksi kosii paketissaan ostajaa suomalaisella kauralla. Me viemme kauran, ja sveitsiläinen jalostaa sen muroihin.
Kaura on terveystuote, joka kasvaa Suomen kylmissä olosuhteissa luontaisesti hyvin. Meidän on turha etsiä maissista potentiaalia.
Suomalaiset voisivat kehittää yhdessä Suomen ruokavientiä ja rakentaa suomalaista ruokabrändiä. Tällöin maaseutu vahvistuisi omin voimin.
Suomi lienee ainoita maita, joka ei osallistunut Milanon maailmannäyttelyyn eikä Berliinin Grüne Wocheen. Milanossa järjestetyn maailmannäyttelyn teemana oli ”Planeetalle ravintoa, elämälle energiaa”.
Vuosittain Berliinissä järjestettäville ruokaviikoille puolestaan osallistuu noin 80 maata. Esimerkiksi virolaiset ovat säännöllisesti mukana ”vihreällä viikolla” suurella osastollaan.
MTK pallo hukassa
Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö on vakavan kysymyksen edessä. Se ei voi toimia samalla tavalla kuin SAK: lakkoilemalla. Lisäksi maanviljelijät ovat niin heterogeeninen porukka, että harvat lähtisivät mielenosoitukseen, vaikka kyytikin järjestettäisiin.
Ei ole maaseudun edun mukaista laittaa maata kumoon. Eikä ole minkään etujärjestön edun mukaista sahata omaa oksaansa.
Etujärjestön on löydettävä uusi positiivinen ilme ja uusi maalaisjärjellä laadittu strategia.
Kärkkäimmät sanovat MTK:n olevan lausuntoautomaatti ja herrojen konjakkikahvikerho. Se ei pidä paikkaansa, mutta mielikuva on jostain syystä baarikeskusteluissa jäänyt elämään.
Suurin virhe olisi menneeseen jumittuminen. Uuden ajan uudet haasteet eivät päästä helpolla.
Toimittajalta
MTK:n vaikea rooli
Ensi vuonna 100 vuotta täyttävä organisaatio on suurien haasteiden edessä.
Tämän artikkelin tarkoitus on aloittaa hedelmällinen keskustelu siitä, miten MTK:n pitäisi uudistua.
Moni kokee, että järjestö ei toimi oikein, mutta kenellä on parempia ajatuksia?
Pyydämme lukijapalautetta: Miten MTK voisi vaikuttaa maaseudun hyvinvointiin?
Mitä etujärjestön pitää tehdä toisin?
4 Kommenttia
MTK- maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto.
Puretaanpa tätä osiin. Tuottajain eli tuottaja. Tuottajan tehtävä on tuottaa, eikö niin? Tuottaja tekee operatiiviset toiminnot päivästä toiseen. Tuottajan saaman hinnan neuvottelee MTK.
Kuka enää maatalousyrittäjistä on tuottaja? Ehkä joku velaton tila tai kohti konkurssia suuntaava.
Maatalousyrittäjä on korvannut tuottajan.
En tarkoita, että MTK:n tulisi vaihtaa nimeään. Muutos tulee juurruttaa syvemmälle.
MTK:n tulisi olla maatalousyrittäjille se etujärjestö, joka erottelee heterogeenisestä jäsenistöstä ne samankaltaiset jäsenet. Jäsenet, jotka voivat auttaa toisiaan.
Yhteistyöllä on mahdollista saada kilpailukykyä, jaksamista ja uusia ideoita. Nyt yrittäjät eivät jaksa etsiä tai edes nähdä mahdollisuuksia lähellään.
Voisiko MTK unohtaa tuottajat ja keskittyä yrittäjiin?
Erinomainen huomio!
Täytyy sanoa että MTK maajussin edunvalvojana on todella hampaaton, ymmärrän että byrokratia ja julkinen kuva sekä blaa blaa.
Tilanteessa jossa maatalouden kannattavuus menee syvemmällä kuin jankkurilla pääsee ei paljoa MTK:ta lehdissä näy.
Palkatkaa sinne muutama vanha AY-jyrä niin saataisiin niiden taktiikat kerrankin hyvään käyttöön.
MTK ei käsittääkseni ole pitkään aikaan saanut neuvotella mistään hinnoista EU:n kilpailulainsäädännön takia.
MTK:n tärkein rooli on yrittää vaikuttaa ”lobata” EU:n ja Suomen valtion lainsäädännön ja säännösten valmisteluvaiheessa.Estää vahingot ennen kuin ne tapahtuvat.
Myös yleiseen mielipiteeseen maataloudesta ja maaseudusta yleensäkin yritetään vaikuttaa jakamalla oikeaa tietoa.
Tässä paras väline on Maaseudun tulevaisuus-lehti.Joka onkin yksi valtakunnan merkittävimmistä lehdistä.
Suomalaisten käsitys maaseudusta ja maataloudesta on ilmeisen positiivinen,mitään kansanliikettä maataloustukien poistamiseksi ei ole näkyvissä.Jos MTK ”radikalisoituisi” ja ryhtyisi ampumaan kaikkea mikä liikkuu niin tilanne voisi muuttua.