Kentällä liikkuu sitkeästi ajatuksia eri tuotannonalojen epätasapuolisesta kohtelusta. Moni haukkoo ilmaa hämmästyksestä, kun sikasektori on ollut kriisissä vuosia, eikä apupakettia heru. Peruna on maannut vaossaan jo vuosia.
Maidontuotanto sai EU:n ministereiden hyväksynnän tällä viikolla, kun Venäjän vienti on lamaantunut muutama viikko sitten.
Mitä vastaa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila?
Sikojen tukipaketti olisi valunut muualle
”Maitopuolen tukipaketti on perusteltu, koska Venäjä-pakotteet koskivat siihen Suomessa voimakkaimmin”, Juha Marttila sanoo.
Sianlihan vienti on ollut Suomesta erittäin pientä. Tietolähteemme mukaan esimerkiksi Atrian vienti on ollut pieni murto-osa liikevihdosta. Jos tukipakettia olisi väännetty sikapuolelle, tulos olisi ollut laiha Suomelle, koska meillä Venäjän-vienti on pientä verrattuna esimerkiksi Baltian maihin.
”Perinteinen tukipaketti sopii huonosti sianlihalle. Suurin osa EU:n rahasta olisi mennyt muualle kuin Suomeen.”
Suomen asema on tässä kohtaa Baltiaa heikompi. Viljanviljely ei voi saada Venäjä-pakotteista johtuvaa tukea, koska viljan viennille rajat Venäjälle ovat edelleen auki.
Peruna vaatisi saman huomion kuin mandariini
”Olen sanonut ministerille, että pohjoiseurooppalainen perunantuotanto vaatii samanlaista ymmärrystä, kuin Etelä-Euroopan hedelmät”, jatkaa Marttila.
Pohjois-Euroopan perunasektori on MTK:n puheenjohtajan mukaan erittäin ongelmallinen.
”Tällä hetkellä Suomen valtiolla ei ole työkaluja maksaa sialle eikä perunalle.”
Eri tuotantosuuntien tasapuolisuus on vaikea toteutettava Suomessa. MTK on puheenjohtajansa mukaan pitänyt kaikkia sektoreita esillä.
Kansallisia erojakin on. Maidontuotanto on ongelmallinen Etelä-Suomessa.
”Kansallinen riitatilanne on päällä”, sanoo Marttila.
Väärinkäyttäjät ovat nopeita ainakin Italiassa
Marttila puuskuttaa hiukan haastattelun aluksi. Kesärannan talousneuvostosta on kiire seuraavaan kokoukseen.
”Kokoukset johdetaan minuuttiaikataululla, nyt meni pari yli.”
Kun tulee kysymykseen Venäjä-pakotteista johtuva varastointituki, hyväkuntoinen Marttila puuskahtaa uudelleen, mutta harmista: ”Italia hyödynsi varastointituen heti Parmesan-juuston varastointiin, koska juustoa pitää varastoida kaksi vuotta.”
Tämä oli väärinkäytös, koska italialaisella juustolla ja Venäjä-pakotteilla ei ole mitään yhteistä.
Marttila painottaa sitä, että nyt tukien pitää ohjautua oikeisiin maihin ja suoraan tuottajille.
”Silloin raha menisi oikeisiin taskuihin.”
Italialaiset pitävät ruuastaan kiinni. 65 vuotta juustoja tehnyt juustomestari tuskin hyötyy EU:n myöntämistä varastointituista perheyritykseensä yhtään euroa.
Sikasektori Saksan kanssa samalle viivalle
On yleisesti tiedossa, että esimerkiksi Saksassa sianliha on biosähköntuotannon sivutuote. Kun lantalaarista jauhetaan sähköä, joka tuottaa enemmän euroja kuin liha, ollaan erinomaisessa kilpailutilanteessa.
Muualla Euroopassa sianlihaan kohdistuu erilaisia tukitoimia, jotka eivät ole suoranaisia lihaan kohdistuvia.
Suomella tällaista luovuutta ei ole. Sianlihan tuotanto on saatava muiden maiden kanssa samalle viivalle.
”Nyt tarvitaan luovia ratkaisuja, tarve on olemassa”, sanoo Marttila lopuksi.
Hannu Oja-Lipasti on realisti. Hän ei usko EU:n maitopaketin toteutumiseen. Mies ei silti valita, hän keskittyy omaan tekemiseensä.
Maidontuottaja heittää varjoa päätöksen ylle
Maidontuottaja Hannu Oja-Lipasti huomauttaa, että kyse on vasta sopimuksesta. Hän pohtii samaa asiaa kuin Juha Marttilakin.
”Mistä ne rahat otetaan?” Oja-Lipasti kysyy. ”Jos kotimaisista varoista otetaan 20 miljoonaa, ja jos EU maksaa esimerkiksi 40 miljoonaa, tekee se korkeintaan 3–4 senttiä litraa kohti.”
Skeptinen Oja-Lipasti on iloisesti yllättynyt farmari, jos päätös kyetään toteuttamaan lompsaan asti.
1 Kommentti
Kyllä näille ihmispaskoille tulee joskus vielä maksun aika eteen.