Maanviljelijä kirjoittaa Helsingin Sanomien artikkeliin liittyen: Mihinköhän ne ilmastomiljardit ovat valuneet, kun ainakaan minun tililleni niitä ei ole tullut, enkä edes tiedä, mistä niitä voisi hakea. Eivätkä tiedä ELY-keskuksessakaan.
Eräs lukija kertoo vanhan miehen sanoneen: ”Jos maajussilla menee huonosti ei oo hääviä hovissakaan”.
Artikkelikuvassa pyöräilijä Helsingissä.
Ainoa ammattikunta joka sitoo hiiltä
Farmari kertoo: ”Jos hiilidioksidin sitominen olisi ongelma, ihmiskunta vaarassa alhaisen hiilidioksidin takia, maitotiloja syytettäisiin. Niitä on päätetty syyttää. Jotkut on syntyneet syytetyiksi.
Itse asiassa ainoa ammattikunta joka sitoo hiiltä, on maanviljelijät.
Maatalouden harjoittajat ovat syypäitä. Muualla maailmassa asia on toisinpäin. Suomi on ainoita maita maailmassa, jossa on maatalouskatkeruutta. Ainoa maa jossa äänekäs vähemmistö, pikkuporukka ja osa mediasta määkii maatalousvastaisuutta.
Toimittajissa paljon kirjoittajia, jotka haluavat luoda negatiivista kuvaa.”
Lehmä on syntynyt syytetyksi.
Valtaosa kuluttajista arvostaa
Valtaosa kuluttajista valitsee kotimaisen tuotteen. He valitsevat joutsenlipputuotteita ja arvostaa suomalaista ruokaa.
”Viljelijän pitää olla köyhä, nöyrä ja ahkera. Jos ei jotain näistä kolmesta niin se ahdistaa jotakuta”, viljelijä kertoo lukijapalautteessa.
”Lammastilallinen jonka eläimet tapettiin, ei ollut nöyrä”, hän jatkaa.
Lukijapalaute: Siis millä tavalla maatalouden ilmastotoimia on tuettu?
Olen itse pyrkinyt omalla tilallani optimoimaan tuet, mutta tukivalikoimassa ei ole ollut sellaista, joka kannustaisi ilmastotoimiin. Silti olen tehnyt paljon ilmastotoimia ilman penninkään tukea: kun aloitin viljelyn 16-vuotiaana poikana vuonna 1983, metsieni tuotto oli 150 kiintokuutiota vuodessa. Nyt se on hyvällä metsänhoidolla saatu kasvatettua 350 kiintokuutioon vuodessa – ilman penninkään tukea. Kovin mielelläni olisin odottamassa, että yhteiskunta huomioisi tämän ilmastoteon jollakin tavalla, mutta ei. Nyt vaaditaan vain metsien suojelua.
Silti olen tehnyt paljon ilmastotoimia ilman penninkään tukea.
Metsääni on tulossa parin vuoden päästä kaksi tuulimyllyä. Kaipa niilläkin muutama cityvihreä voi jatkaa ilmastoystävällistä elämää ilman, että itse tarvitsee tehdä mitään. Tämäkin ilmastoteko tapahtuu ilman yhteiskunnan tukea.
Perunavarastoni katolla on 8 kWh:n aurinkokennot, ne tuottavat 50 prosenttia enemmän sähköä kuin itse käytän. Myyn ylijäämäsähkön valtakunnanverkkoon tappiolla, jotta joku cityvihreä voi edelleen jatkaa saastuttavaa elämää tekemättä itse mitään. En ole saanut pennin tukea aurinkopaneeleihin, sillä maatilani on liian kannattamaton saadakseen investointitukea.
Tuotan ruista maatalouskaupalle ns. Green & Climate-ohjelmassa, jossa sitoudun biopolttoaineen käyttöön traktorissa. Saan pienen lisähinnan rukiille. Mutta en yhteiskunnan tukea.
Mihinköhän ne ilmastotukimiljardit ovat valuneet, kun ainakaan minun tililleni niitä ei ole tullut, enkä edes tiedä, mistä niitä voisi hakea. Eivätkä tiedä ELY-keskuksessakaan.
Hs kirjoittaa: Maatalouden ilmastotoimia on tuettu jo miljardeilla, mutta päästöt eivät olekaan vähentyneet.
Toimittajalta päivitys
Hesarin toimittaja sekoittaa ilmasto- ja ravinnepäästöt
Toimittajalla ei näytä olevan hajuakaan koko aiheesta, mistä kirjoittaa, vaikka aihe on aivan peruskoulutasoa.
”Vain kymmenesosa Suomen pelloista on turvepeltoja, mutta ne tuottavat yli puolet maatalouden päästöistä.”
Tuokin on väärin. Turvepeltojen päästöt ovat puolet pelloilta suoraan tulevista päästöistä eikä puolet maatalouden kokonaispäästöistä.
Raivostuttavaa, kun Hesarin toimittajat eivät yhtään vaivaudu ottamaan selvää, mutta silti haluavat kirjoittaa aiheesta.
1 Kommentti
Vapaussodan häviö katkeroittaa, muuta ongelmaa ei ole.