MRSA eli metisilliini resistentti Stafylococcus aureus on bakteeri, josta liikkuu täysin väärää tietoa. Uutisointi on ollut harhaanjohtavaa kuluttajien pelättelyä. Suomalaisen joulukinkun ostajaa ei bakteeri koske.
MRSA on antibiooteille vastustuskykyinen bakteeri, joka ei koske lihansyöjää, vaan eläinten kanssa toimivia ihmisiä. Sikoja hoitavat, eläinlääkärit, seminologit ja muut sikalassa työskentelevät ihmiset voivat olla vaaravyöhykkeellä, jos antibiootteja käytetään paljon.
Sairaalassa antibioottien käyttö on runsasta, siksi bakteeria kutsutaan sairaalabakteeriksi. MRSA-bakteeria on useita kantoja. Sioilla ja ihmisillä ne eivät ole välttämättä samoja.
Suomessa ja Norjassa tilanne on toisin kuin Keski-Euroopassa, samoin Ruotsissa. MRSA ei esiinny meillä, kuin ehkä aivan satunnaisesti. Riskiä ei ole, jos liha on suomalaista.
MRSA ei koske lihansyöjää, koska bakteeri ei ole mikään suolistobakteeri. Joulukinkun ostajan ei siis tarvitse olla huolissaan MRSA:sta. Syytä, miksi bakteeria on löytynyt ulkomaisesta lihasta, täytyy ihmetellä. ”Onko kyseessä huono hygienia teurastamolla, jossa saastunta on iso?”, arvelee Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi.
Normaali keittiöhygienia riittää joulunakin. Käsihygienia ja lihan kunnollinen kypsentäminen ovat aina ruuanlaiton perussääntö.
Ari Alho ja Mikke-karju ovat kavereita. Sikalaan mentäessä käsien desinfiointi on tärkeä. Vieraat viedään sikalaan usein saunan kautta, jotta sikalaan ei viedä outoa bakteerikantaa. Omilla kengillä ja vaatteilla kukaan mene eläintilaan.
Antibiootteja tarvitaan tarpeeseen
Suomessa puhutaan antibioottien käytön tarpeesta. Keski-Euroopassa, jonne Tanskakin luetaan, puhutaan antibioottien käytöstä. ”Tässä on vissi ero”, sanoo Pirjo Kortesniemi topakasti. ”Vaikka tätä kuinka hoettaisiin, asia ei tunnu millään menevän perille.”
”Muualla maailmassa eläinten massalääkitykset kuuluvat rutiineihin. Suomessa antibiootteja annetaan, jos eläimellä on siihen eläinlääkärin toteama tarve”, Kortesniemi jatkaa.
Kaikkien pitäisi tietää, että antibioottikuurin pitää olla riittävä ja se täytyy käyttää loppuun. ”Muuten tulee tämä resistenssivaara”, Kortesniemi jatkaa voimakkain äänenpainoin.
Sama sääntö koskee niin ihmisiä, kuin eläimiäkin. Antibiootti on lääkkeenä tarpeellinen.
Pikkuporsaat saavat ainoastaan rautalisäyksen kohta syntymän jälkeen. Sirkovirusrokote annetaan, jos tilalla on todettu sirkoviruksen aiheuttamia ongelmia. Muualla maailmassa on antibioottien käyttö rutiinitoimenpide.
MRSA ei koske lihan syöjää, koska bakteeri on iholla
Belgiassa 90% sikaloista on MRSA:n vaivaamia. Kun Hollannissa menee terveyskeskukseen, kysytään ensimmäiseksi: Oletko eläinten kanssa tekemisissä. Mikäli vastaus on kyllä, ohjataan potilas sen jälkeen toisesta ovesta sisään. Nenän limakalvoilta otetaan näyte, jolla suljetaan MRSA-infektion mahdollisuus pois.
MRSA esiintyy eläimen iholla, ei lihassa. Se ei tartu suun kautta, eikä aiheuta mahavaivoja. Haavainfektiot ovat aina riski eläintenhoitajalle, jos sikalassa esiintyy MRSA:ta. Kyse on samasta asiasta, kuin sairaalabakteeri-infektiossa. Sairaalabakteeri leviää leikkauksen ja haavojen yhteydessä helpoimmin verenkiertoon. Ongelma on silloin, kun vastustuskyky ona heikentynyt. Normaalikuntoiselle mahdollinen tulehdus ei aiheuta ongelmaa.
Suomessa tehotuotanto tarkoittaa positiivista tuotantotapaa. Suomalainen tehotuotanto ei tarkoita lääkkeiden ylikäyttöä, vaan hyvää hoitoa ja resurssien tehokasta käyttöä. Tanskalisen massalääkityksen haittapuoli on, että kaikki eläimet eivät saa lääkettä tarpeeksi.
Suomen hyvä tautilanne on tuottajien ansiota
ETT asettaa eläinten terveydenhoitoon koordinaatit, joita tuottajat ja teurastamot toteuttavat. ”Älä ETT:tä kehu, vaan tuottajakuntaa ja teurastamosektoria”, Pirjo Kortesniemi huomauttaa.
ETT:n koordinoijan rooli on kuitenkin erittäin merkittävä. Suomessa ei esiinny porsasyskää, aivastustautia tai muita tarttuvia tauteja, koska ne on saneerattu ETT:n ohjeistuksen avulla pois.
Tarttuvat taudit lisäävät muidenkin tautien riskiä. Sioilla porsasyskä heikentää vastustuskykyä, mikä altistaa hengitystiesairauksielle ja ripulille. Tämä taas lisää tarvetta käyttää antibiootteja.
Suomalainen elinkeino on vastuullinen
Suomalainen sianlihantuotanto on elinkeinona vastuullista. Elinkeinon omavalvonta on luotettavaa, vaikka muuta väitettäisiinkin.
Teurastamoraportit kertovat heti reaaliajassa ongelmista. Tanskassa lihasikojen kuolleisuusprosentti on keskimäärin 4%. Tämä on Suomessa jo hälytysraja!
Suomessa eläinlääkärit ovat sekä vastuullisia virkamiehiä, että yrittäjiä. He eivät esimerkiksi tienaa lääkkeiden myynnillä, vaan myyvät niitä omakustannushintaan.
Ala on kokonaisuudessaan tarkassa syynissä.
Uusi joulukuun alussa voimaan astunut eläinlääkintälaki tarkentaa ja selkeyttää lääkkeiden käyttöä. Tästä voit lukea linkin MaaseutuMedian artikkelin aiheesta.
Kun sika teurastetaan, sen iho käsitellään kalttauksen yhteydessä yli 90-asteisella vedellä karvanpoiston yhteydessä. Kuumennuksessa bakteerit kuolevat. Jos kontaminaatio eli saastuminen on suurta, on ilmeisesti mahdollista, että bakteeri joutuu lihaan.
Tehotuotanto on Suomessa positiivinen asia
”Suomalainen tehotuotanto ei ole negatiivinen määre”, Kortesniemi kertoo. ”Jos yksikkökoko on suuri, se aiheuttaa negatiivista kaikua — aiheetta.”
Suomalainen tehotuotanto tarkoittaa sitä, että samoilla tuotantopanoksilla tuotetaan paljon lihaa kuitenkin tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveys huomioiden.
Sekä pienissä, että isoissa yksiköissä on samat tavoitteet. Eläimet saavat olla turvallisessa ympäristössä ilman ulkopuolista uhkaa. Raikasta vettä ja hyvää ravintoa pitää olla saatavilla lämpöisessä ja puhtaassa ympäristössä.
Eläinterveys on iso osa eettistä ruuan tuotantoa.
Se on suomalaisen ruuantuotannon valtti. Sitä ei kuitenkaan osata hyödyntää edes kotimaan markkinoinnissa, viennistä puhumattakaan.
”Miksi suomalaisessa elintarviketuotannossa erinomainenkaan ei riitä?” kysyy Pirjo Kortesniemi. Tuontilihalle ei pitäisi olla tarvetta, kun oman maan tuotanto on hyvässä jamassa.
Lue myös artikkeli sikojen ulkokasvatuksesta tästä.
Onko pienikin riski riski?
Salmonellasta voi todeta aivan samaa, kuin MRSA:sta. Vaikka salmonellaa ei esiinny suomalaisissa broilerkasvattamoissa, riski ei ole silti nolla. Toissa vuonna löytyi yksi teuraserä, josta salmonellaa löytyi. Viime vuonna ei yhtään.
Teurastamolle asti salmonella ei pääse, koska teuraat viedään kasvattamosta suoraan Honkajoelle destruktiolaitokselle. Kuluttajan lautaselle ei tule salmonellaa suomalaisesta broilerista.
MRSA -riski ei ole nolla Suomessakaan, mutta käytännössä riskiä sairastumiseen ole.
1 Kommentti
Maailmalla on varmasti kysyntää puhtaista elintarvikkeista. Miten ihmeessä meillä ei kyetä brändäämään Suomessa tuotettua sianlihaa ”puhtaaksi” ja tuotantoa ”kestäväksi” ja näillä valteilla sitten myymään turvallista lihaa ja lihatuotteita ulkomaille. Viennin pohjan laajentaminen on tarpeen, sianlihassa ja muissa elintarvikkeissa olisi potentiaalia vaikka kuinka. Tuottajat ja ammattitaitoiset markkinoinnin ja myynnin ammattilaiset, nyt pitää käyttää tämä tuhannen taalan paikka hyväksi! Alan Vaikeudet voi kääntää voitoksi, kun valittamisen sijasta tartutaan härkää sarvesta.