MRSA -kohu nousi pintaan samalla tavalla kuin lihakohut yleensä nousevat, median myllytyksestä. Ihmiset pelkäävät, että MRSA eli metisilliini resistentti Stafylococcus aureus aiheuttaa näkymätöntä terveysuhkaa.
Eläintautien torjuntayhdistys ETT:n asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ilmaisee asian tyhjentävästi: ”Riski on minimaalisen pieni, jos liha on suomalaista”.
On aiheellista hiukan hyssytellä ja panna faktapalasia kohdalleen.
MOT:n MRSA -tiedottamisessa oli puutteita
Aiheesta saa revittyä lööppejä, mutta median tarjoamat faktatiedot ovat olleet puutteellisia. Aihe on monisyinen. Painotukset esimerkiksi Ylen MOT-ohjelmassa kaipaavat selkeytystä ja oikaisua.
Koska YLE toimii yhteisillä rahoilla, kritisointi on paikallaan.
Muutamia tapauksia on löytynyt teurastamolta, mutta se ei anna aihetta ilmoittaa, että tauti on rantautunut suomalaisiin sikaloihin. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että tauti on kiivas leviämään.
Lääkityksen erot Suomessa ja Keski-Euroopassa
Suomalainen possu saa antibioottia todettuun tarpeeseen . Tanskassa antibiootteja annetaan esimerkiksi juomaveden mukana, kuten ohjelmassa todettiin. Massalääkitys johtaa helposti resistenssien kantojen lisääntymiseen. Jos eläimellä ei ole ruokahaluja, se saa vajaaksi jäävän kuurin. Ihmisellekin antibioottikuurin kesken jättäminen saattaa aiheuttaa resistenssiä.
Ohjelmassa tanskalainen asiantuntija Odensen yliopistosta kertoi, että sikatilalliset ovat suhtautuneet Tanskassa välinpitämättömästi ongelmaan. Hänen mielestään farmarit ovat vastuussa lääkkeiden käytöstä.
Suomessa hoitava eläinlääkäri on aina vastuussa lääkkeiden käytöstä, ei farmari. On helppo uskoa, että näin olisi Tanskassakin. Lääkkeiden luovutusta ja käyttöä ohjelma ei avannut.
Keskieurooppalainen käytäntö on holtitonta suomalaiseen käytäntöön verrattuna. Suomalainen eläinlääkäri ei saa tuottoa lääkemyynnistä, mutta esimerkiksi saksalainen kollega saa. Hollannissa muutama vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan käytettiin 11 kertaa enemmän antibiootteja sikojen hoidossa kuin Suomessa.
Närkästyttäviä asiavirheitä
Ohjelmassa puhuttiin antibioottien käytöstä, kun olisi pitänyt puhua antibioottien käytön tarpeesta. Tämä voi kuulostaa yhdentekevältä pikkuseikalta, mutta ETT:n toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemi oli asiasta puhisi närkästystään ohjelman jälkeen.
Asiantuntijan puheilta putosi pohja, kun hän antoi ymmärtää, että MRSA leviää lannan ja ilmanvaihdon mukana. MRSA leviää vain ihokosketuksella.
MOT:ssa esitetty väite, että suomalainen sika käyttäisi valtaosan eläinten antibiooteista, ei pidä paikkaansa, koska tutkittua tietoa ei ole. On totta, että sianlihaa syödään lihoista eniten. Antibiootteja käytetään kuitenkin esimerkiksi kalanviljelyssä ja turkistaloudessa runsaammin. Siellä käytetään rehuun sekoitettua massalääkitystä. Hevosia lääkitään laajakirjoisilla antibiooteilla erittäin paljon.
Ulkomaiselle lihalle tuontisuoja
Miksi Suomeen ei voitaisi asettaa rajasuojaa saastunutta lihaa tuottaville maille? Tämä tarkoittaisi sitä, että lihaa voitaisiin tuoda vain Norjasta ja ehkä Ruotsista. Molemmissa maissa esiintyy tätä sairaalabakteerin kaltaista ongelmaa, mutta se on yhtä satunnaista kuin Suomessakin.
Rajasuoja on asia, jota EU tuskin purematta nielee yhteismarkkinoilla, mutta yrittänyttä ei laiteta. Jos Suomen rajat suljetaan kelvottomiksi todetuilta elintarvikkeilta, saastunnan riski pienenee lintukodossammekin.
MRSA -kohu laantuu todennäköisesti joulun jälkeen, kun kinkut ovat sulaneet.
Hyvä puoli kohussa on, että se muistuttaa kokkaajia noudattamaan normaalia, hyvää keittiöhygieniaa. Myös vihannekset kannattaa pestä. Ulkomaiset vihannekset kastellaan usein jätevedellä.
Suomessa pestään kadutkin juomavedellä.
Lue myös http://www.maaseutumedia.fi/mrsa-ei-koske-lihansyojaa/
Ei kommentteja