Olisiko ilmastorahasto ohjattava uuteen todelliseen uhkaan, Korona-pandemiaan

Olisiko hallituksen ilmastorahasto syytä miettiä uudelleen? Olisiko varat suunnattava pandemian vaikutuksiin.

Hallitus on päättänyt käyttää ilmastotoimiin valtion kehitysyhtiön Vaken rahoja satoja miljoonia euroja.

Ilmastoon sijoittaminen on herättänyt paljon polemiikkia, varsinkin jos se ohjataan ilmakehän hiilidioksidin vähentämiseen. Pandemia on tämän hiilidioksipäästöjen vähennyksen jo tehnyt tehokkaasti.

Ilmastotavoitteet kohdistuvat seuraaville vuosikymmenille, mutta pandemia kohdistuu tähän hetkeen. Konkreettisesti.

Ilmastorahasto herättää kysymyksiä

Ensimmäinen, joka keksi rahan sijoittamisen ilmastoon, oli Al Gore, Yhdysvaltojen entinen varapresidentti. Myös entinen suomalaispoliitikko Antero Vartia on perustanut oman rahastonsa, Compensate säätiön.

Puhutaan valtavista summista, sellaisista jossa on nollia enemmän kuin sahurilla on sormia. Yleensä kapitalismissa on kyse siitä, että raha poikii rahaa jollain tavalla, onko ilmastorahasto jotain muuta?

Rahaa sijoitetaan lähinnä IPCC:n (YK:n alainen ilmastopaneeli) tavoitteeseen hiilidioksidin vähentämiseen ilmakehästä. Tästä tavoitteesta on tutkijoiden kesken ristiriitaisia näkemyksiä.

Hallituksen, tavoite on, että Suomi olisi ensimmäinen hiilineutraali valtio maailmassa. Suomen osuus päästöistä on kuitenkin vain promillen luokkaa maailmassa.

Mitä maksaa eturivin paikka ilmastomuutoksessa? Hintalappua on mahdoton sanoa tilanteessa, jossa maan talous on syöksykierteessä, Kreikan tasolla.

Korona-pandemia nielee yhteiskunnan toimintakyvyn

Korona-pandemia on yllättävä takaisku koko maailmalle ja maailmantaloudelle. Media ei puhu enää ilmastomuutoksesta, kun käsillä on välitön maailmanlaajuinen uhka.

Yritykset eri toimialoilla joutuvat lopettamaan väliaikaisesti toimintansa ja tulot loppuvat. Kolmannes suomalaisyrityksistä pelkää tekevänsä konkurssin.

Jos pandemia tarttuu eläimiin, niin voimme vain arvailla, mitä seuraa — ruoka loppuu. Kauhuskenaariot eivät ehkä toteudu, mutta Suomen hallituksen on syytä varautua.

Ruotsissa on nyt havahduttu mahdolliseen ruokapulaan, kun ruuan omavaraisuusaste on alhainen.

Suomi ei ole ehkä enää lintukoto enää muutaman viikon päästä. Eikä talouden romahtamisen  jälkeen Suomi ole eturivissä maailmaa pelastamassa.