Muutamalla tilalla on öljykasvin olki jätetty syksyllä pitkäksi. Keväällä huhti-toukokuussa kerätty olkisilppu on ollut oivaa polttoainetta stokeriin.
Tähänastiset kokemukset ovat sen verran lupaavia, että kokeilijat ovat ottamassa menetelmän käytännöksi.
Oljen korjuu ei sovi tupakkimiehille. Tavara on ruutikuivaa. Jään pinnoittamilta kivennäismaalta voi tavaraa noutaa vaikka rekalla.
Öljykasvin olki on keväällä kuivaa
Ruokohelpin korjuu on tehty pääsääntöisesti keväällä lumien kadottua. Samalla tavalla toimii rypsin ja rapsin olkikin. Olki on kevään auringossa niin ruutikuivaa, että palovaarakin on ilmeinen.
Öljykasvin olki on kiitollista korjattavaa talven jälkeen, koska jäykästä korresta muodostunut karho ei painaudu maata vasten.
Ajosilppurilla korjattavat karhot usein karhotetaan, jolloin myös osa olkimassasta varisee maahan. Korjuuteho kasvaa, kun karhot ovat isoja.
Ajosilppuri vaatii kohtuullisen ison perävaunukaluston, jotta koneketju toimii.
Rypsisilppu työnnetään hakevarastoon kurottajalla.
Pienet kulut, iso hyöty
Jari Mäkinen korjasi viime keväänä 25 hehtaarin rapsinoljet. Oljet varastoitiin taivasalle. Mäkinen aikoo tehdä asvalttilaatan ja kasvattaa olkimäärää. Hän aikoo peittää kasan aumamuovilla.
”Vesi tekee kosteita horkkoja olkikasan sisään.”
Tätä todistaa MaaseutuMedian teettämä analyysi. Olkikasan viimeiset rippeet olivat kosteudeltaan 25,7 prosenttia.
Farmari käyttää oljen joukossa hiukan haketta juoksevuuden parantamiseksi. Olkisilppu piisasi tammikuun loppuun, mikä tarkoittaa noin tuhat hakemotin säästöä. Rapsin oljen korjuukustannukset olivat reilu tuhat euroa.
”Säästöt olivat niin isot, että niitä laskemalla ei kannata päätään vaivata”, Mäkinen sanoo.
Tavaraa tullaan vain keräämään jatkossa.
”Nyt on pitkäksi puituna 40 hehtaaria. Se riittää koko vuoden, riippuen tietysti, minkälainen syksy on.”
Haketta tarvitaan lisänä vain nimeksi, kymmenisen prosenttia. Mäkinen puhaltaa myös kuivurin esipuhdistusjätteet hakevarastoon.
Oljen kuljttamisessa ei tarvita isoa traktoria ison perävaunun eteen.
Jari Saarella muutaman vuoden kokemus
Jari Saari on kerännyt rapsin ja rypsin olkea nelisen vuotta. Hänen kokemusensa ovat pelkästään myönteiset.
Saari keräsi rapsin olkea 80 hehtaarin alalta viime keväänä. Olki varastointiin ulos 10 metriä korkeaan kasaan. Kasan kattamista hän ei kaipaa.
”En minä ole havainnut, että massa kastuisi sen kummemmin kuin vähän pinnasta.”
Saarella on useita isoja perävaunuja, ketjupurkuperävaunuja ja sivukippivaunuja. Oljen keruu tapahtuu kahdella kolmella traktorilla tehokkaasti.
Sivupurkuvaunu sopii kevyen massan kuljettamiseen. Kuvan vaunussa kaikki toimii pressua myöden hydrauliikalla.
Oljen sulaminen ja keveys saattavat olla ongelmia
Puun tuhkan sulamislämpötila on 1 400 astetta. Peltobiomassojen sulamispiste eli slagiintuminen on alhaisempi, alle 800 astetta. Luotettavaa tietoa öljykasvin oljen sulamispisteestä ei ole löytynyt, mutta oletettavasti se on muita olkia hieman korkeampi.
Maatilakäyttöön öljykasvin olki soveltuu muutaman vuoden kokemuksen perusteella erinomaisesti. Ison mittakaavan laitoskäytössä olki aiheuttaa muutamia kysymysmerkkejä. Olki on kevyttä kuljetettavaa. Tonneja syntyy nirkoisesti, mikä lisää kuljetuskustannuksia pitkillä matkoilla.
Onnistunut palaminen kannattaa varmistaa lisäämällä haketta mukaan. Voimalaitoskäytössä hakkeen ja oljen seoksen lämpöarvon määrittäminen on hiukan hankala toteuttaa. Yksi vaihtoehto on punnita molemmmat jakeet erikseen lastauksen yhteydessä.
Viimeiset oljet ovat jo kostuneet taivasalla. Massa on kuitenkin aivan metsähakkeen veroista.
Peltoperäiset kasvinjätteet saattavat syövyttää
Peltobiomassoilla on yksi huomioitava haitta: Märkä olki ja siinä oleva kloori muodostavat syövyttävää suolahappoa. On suositeltavaa märkiä massoja poltettaessa, että palotilat ja konvektiopinnat pitää olla ruostumatonta tai haponkestävää terästä.
Happoja ei synny jos poltettava biomassa on kuivaa.
Aiheesta myöhemmin lisää.
Vaskiluodon Voiman Seinäjoen laboratorion tulokset oljen analyysitodistus:
Olkisilppu on lämpöarvoltaan normaalin metsähakkeen veroista. Huomioi, että testattu olki oli märkää. Kuivan oljen lämpöarvo paranee vielä lisää.
Analyysi Tulos Menetelmä
Kosteus saapumistilassa 25,7 % CEN/TES 14774-2:fi
Tuhka kuiva-aineessa 3,2 % DIN 51719
Tehollinen lämpöarvo
kuiva-aineessa 17,96 MJ/kg 4,988 MWh/t CEN/TS 14918
Tehollinen lämpöarvo
saapumistilassa 12,72 MJ/kg 3,532 MWh/t CEN/TS 14918
Artikkelia päisitetty 5.2. 14:30 Kasvinjätteet saattavat syövyttää.
5 Kommenttia
Ennen kuin innostutte liikaa rypsin käytöstä polttoaineena ottakaa huomioon sen savukaasuissa olevien klooriyhdisteiden kattilaa syövyttävä vaikutus.Ei nimittäin ole kovin halpaa sekään vaihtaa kattilaa 4-5vuoden välein.
Hyvä kun sanoit. Minulta oli jäänyt asiaa käsittelevä osio vahingossa pois. Se on nyt korjattu. Ongelma tulee jos poltettava biomassa on märkää.
Ettein nyt vaan olisi tullut pilkkuvirhe. ”Mikä tarkoittaa noin tuhat hakemotin säästöä”. En tiedä millaista haketta yleensä poltetaan mutta jos hakekuutio sisältää esim 800 kw energiaa (0,8MW) niin tuhannen hakekuutiota sisältää 800 MW. Tekstissä taas tehollinen lämpöarvo 3,5 MWh/t. Jos pyöristetään reilusti ylöspäin ja lasketaan sen olevan 4 mWh/t niin tulee 200 t rapsin olkea. Pienemmällä arvolla vielä enemmän.
Tarinan numeroihin perustuvan laskelman mukaan Mäkisen hehtaarilta korjataan > 8t rapsin olkea, uskoisikohan tuota.
tuottaja lasi karkeasti, että tuhat hakemottia on säästynyt rypsin polton takia. Pahoittelen että vastaan vasta nyt. Oli jäänyt huomaamatta.
Eikö tuota olkimassaa vois puristaa briketeiksi, tulisi kuutiopainoa enempi.