Miksi hiilidioksidi on päästö? Onko se?
Politiikassa tehdään päätöksiä enemmän ja vähemmän tieteeseen perustuen.
Yksi tällainen päätös on, että hiilidioksidi on päästö. Päätös ei ole yksiselitteinen, jotkut sanovat sen olevan luonnontieteiden vastainen, toiset uskovat sen olevan tosi. Uskomuksen takana ovat meteorologit, joiden tehtävänä on ennustaa säätilaa.
Hiilidoksidin vaikutusta ei sallita kyseenalaistettavan, saati kritisoitavan. Kriitikkoja tai kyseenalaistajia nimitellään denialisteiksi. Heitä on paljon, myös tiedemiehissä.
Mitä jos tämä poliittinen päätös onkin väärä? Onko ilmaston muutokseen poltettu raha puhallettu tuuleen.
Mitä jos tämä poliittinen päätös onkin väärä? Onko ilmaston muutokseen poltettu raha puhallettu tuuleen.
Poliitikoilla on mennyt suhteellisuudentaju ja mittasuhteet sekaisin. Ympäristöministeri Maria Ohisalo oli iloinen kertoessaan, että Suomi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan miljardi euroa.
Jos miljoona on metrin pinkka seteleitä, miljardi on kilometrin korkuinen setelipino.
Hiilidioksidi on elämää ylläpitävä kaasu. 300 miljoonaa vuotta sitten hiilidioksidin määrä oli kymmenkertainen tämän päivän pitoisuuteen verrattuna. Silloin maapallo ei tuhoutunut, vaan kasvi- ja eläinkunta räjähtivät kasvuun.
Esiteollisella ajalla hiilidioksidin määrä oli paljon alhaisempi kuin nykyään. Olimme lähellä kriittistä pistettä, jolloin kaikki elollinen olisi kuollut. Hillidioksidin määrä lähti kasvuun, onneksi.
Hiilidioksidin määrä on kasvanut hiukan viime vuosikymmeninä. Ilmiö on lisännyt biomassan, jolla me tuotamme energiaa ja ruokaa, kasvua merkittävästi.
Turveyrittäjä Yrjö Takkala sanoi eduskuntataloon portailla 14.10. järjestetyssä turve uusiutuvaksi aloitteen tilaisuudessa: On ala-arvoista käyttää hiilidioksidista sanaa ”päästö”.
Olen Takkalan kanssa samaa mieltä, että hiilidioksidi on elämämme kannalta tärkein kaasu.
Hiilidioksidi ei siis minunkaan mielestäni ole päästö. Käytän mieluummin termiä hiilidioksidin tuotto.
Tärkein kysymys on nyt, mikä on ihmisen osuus hiilidioksidin tuotosta. On aivan sama ajammeko sähköautolla, vai polttomoottoriautolla. Liha syönnin kriminalisoiminen on typerää. Kaikesta ruuan tuotannosta syntyy tuottoja.
Mietin usein, pelastuuko maailma hiilidioksidin tuottoa vähentämällä. Ainakin keinot ovat kateissa.
Pelastuuko maailma varmasti hiilidioksidia vähentämällä? Epäilen. Suo siellä vetelä täällä. Tekee ihminen mitä tahansa, aina syntyy jätettä ja haittaa. Emme osaa elää kuin Pentti Linkola, luontaistaloudessa metsästämällä ja kalastamalla. Kaikki eivät osaa edes sytyttää nuotiota. Ai niin, nuotion sytyttäminenkin taitaa olla pannassa.
Mistä me saamme kohtuuhintaista energiaa, jos kaikki on kiellettyä? Kun Venäjä alkaa rajoittamaan puun tuontia Suomeen, mitä teemme? Viimeinen vaihtoehto on tuottaa energiaa kaasulla tai polttoöljyllä toimivilla kaasuturbiineilla. Se ei ole halpaa eikä ympäristöystävällistä, mutta vihreän siirtymän ainoa realistinen vaihtoehto, jos muut energialähteet kielletään.
En oikein jaksa uskoa, että polttoaineiden hintoja korottamalla ja liikennettä kurittamalla Suomessa olisi mitään positiivista vaikutusta kansalaisille tai luonnolle.
Viime viikolla ajoin via Balticaa pitkin seitsemän maan läpi paikoin valtavissa rekkajonoissa. Varsovan liikenne on jotain sellaista, mitä suomalaisten poliitikkojen pitäisi käydä nuuhkimassa. Suomessa ei ole liikennettä juuri nimeksikään, jos Keski-Eurooppaan vertaa.
Silti polttoaine oli halvimmillaan monessa maassa yli 30 prosenttia halvempaa kuin Suomessa.
Eniten minua kiukuttaa turpeen alasajo. Käyttökelpoista suota, joilla ei ole luonnonarvoja meillä on 12 prosenttia. Vielä jää 88 prosenttia luonnontilaista suota muuhun käyttöön. Tämä 12 prosenttia sisältää bruttona 70 euron megawatin kuluttajahinnalla 910 miljardin varallisuuden. Vertailun vuoksi: EU-tukipaketti on 810 miljardia.
Kun Lähi-Idän sota 1970-luvulla nosti raakaöljyn hinnan moninkertaiseksi, turpeesta kehitettiin kotimainen hyödynnettävä luonnonvara.
Turveuotannossa on ollut enimmillään ainoastaan 0,6 prosenttia koko suoalasta. Miksi se on ongelma. Käytämme vain korkoa, emme koske pääomaan?
En ymmärrä, miksi omaa maata pitää köyhdyttää samalla kun rikastutamme muita maita ostamalla tuontienergiaa. Kotimainen kestävästi tuotettu energia toisi vaurautta. Silloin meillä olisi ehkä varaa tehdä todellista luonnonsuojelua huolehtimalla biosfääristämme.
Amerikkalaismiljardöörit kahmivat ainakin tällä pelottelulla kirstuihinsa miljardeja miljardien perään.
Suurin hyötyjä on Kiina. Siellä ei edes ehditä nauramaan muulle maailmalle. Heillä on kiire rakentaa uusia hiilivoimaloita.
4 Kommenttia
Aurinko on juuri eilen pössäyttänyt melkoisen purkauksen “ilmoille”. Antarktiksen jääpeite määrittelee lumen sulamisen ja satamisen ja lämpötilan todettiin juuri norjalais-suomalaisessa tutkimuksessa.
Hiilidioksidin ilmastovaikutus on ehkä eräs suurimmista kusetuksista historiassa. Jos hiilidioksidi laskee ilmakehässä liikaa loppuu meiltä happi myöskin, paitsi kallion kulan lattebaareissa, koska virheitä eivät koske samat luonnon lait kuin muita eläviä.
Ilman hiilidioksidia emme pysty hengittämään, vaan tukehdumme. Tämä biologinen fakta olisi myös hyvä muistaa.
Miksi missään ei kerrota, mikä on CO2 ppm pitoisuus YK:n julistamalla 2,7 asteen lämpötilsn nousun toteutuessa.
Svantte Arrhenius (1859-1927) havaitsi CO2 vaikuttavan ilman lämpenemiseen.
Hän havaitsi myös, että CO2 vaikutus on expotentiaalinen. Tämä aina ”unohdetaan”.
Jos lämpötila on 1900-luvulla noussut 0,6 astetta ja CO2 pitoisuus 100 ppm, niin lämpötilan noustua 3 astetta 1900-luvun alkuun nähden pitäisi CO2 pitoisuuden olla 3200 ppm suuruinen, mikäli CO2 on sen aiheuttanut!
Kasvihuoneissa ajetasn CO2- tykeillä nykyisin 800-1200 ppm CO2 tasoja.
Ajettaisi suurempiakin, mitta se ei ole talousellisesti kannattavaa.
Miksi CO2 määrää pitää vähentää, kun kasvit kasvavat paremmin, sillä niiden ei tarvitse avata solukkojaan niin paljon ravintoa saadakseen.
Sen vuoksi 400 ppm:n taso on saanut aavikoiden reuna-alueet vihertämään ja Suomen metsät kasvamaan entistä paremmin, vaikka YLE muuta väittää.
Hyvä artikkeli. Tuota asiaa olen pohtinutkin jo vuosia sitten, nyt sain lisää vahvistusta ajatuksillenni ja kannalleni.
Olettehan muuten huomanneet, että kaikki nuo lämpötilakäyrät joilla yritetään ilmaston lämpenemistä todistella, alkavat pikkujääkaudesta.