Toimittajan työssä faktat pitää tarkistaa tarkistamisen jälkeen. Kun käsitellään maataloutta, faktoihin ei liiemmin viitsitä paneutua ainakaan valtakunnan päämediassa. Leväperäinen aiheen käsittely syö julkaisun uskottavuutta, jakaa väärää informaatiota ja vahingoittaa elinkeinoa.
Hesarin artikkeli (HS digilehti 13.5. Kristiina Markkanen ja Eeva-Liisa Pere ) maidon vatsavaivojen syylliseksi mainittiin AIV-rehu. Kaksi päivää aikaisemmin lehdessä ollut artikkeli totesi, että maito ei aiheuta laktoosi-intoleranssia, vaan geenit. Oliko tarkoitus vain mollata myönteinen julkisuus, vai miksi valtakunnan päämediassa päästetään tällaista sekasotkua läpi?
Suomalainen juo edelleen maitoa, se on osa meidän terveellistä ruokakulttuuria.
Ahlmanin ammattiopiston suomalaisia alkuperärotuja.
Mikä ihmeen AIV on syyllinen?
Mitä toimittaja tarkoitti AIV-rehulla? Nurmesta tehtävä säilörehu tehdään monella tilalla ilman säilöntäaineita, osalla tiloista käytetään biologista säilöntää, osalla muurahaishappopohjaista säilöntää.
AIV tarkoittaa alunperin suolahapolla ja rikkihapolla säilöttyä rehua. Myöhemmin AIV:n säilöntäaineena oli muurahaishappo. Nykytermi säilörehu on ollut käytössä kymmeniä vuosia. AIV:sta puhuttiin 70-luvulla.
Toimittaja väitti, että luomulehmät eivät syö AIV-rehua, sekään ei pidä paikkaansa. Luomulypsylehmät syövät toki säilörehua, kuten kaikki lypsylehmät.
Artikkeli vilisi virheitä. Ayrshire-rotu oli kirjoitettu virheellisesti kahden toimittajan laatimassa tekstissä. Väite, että muualla Euroopassa olisi tuoretta heinää saatavilla läpi vuoden ei pidä paikkaansa. Australiaa myöden käytetään säilörehua.
Eri tyyppisillä kasveilla, kuten sinimailasella käytetään muualla Euroopassa eri tyyppisiä säilöntämenetelmiä kuin Suomessa. Maissisäilörehun ja sinimailasen sokerit synnyttävät maitohappokäymistä, jolloin ilmatiiviissä aumassa ei tarvita säilöntäaineita.
Artikkelin väitteet perustuivat siihen, että monet tutkijat epäilevät muurahaishapon pilaavan maidon. Tekstissä mainittiin luonaalla haastatellun ystävättären välttävän maitoa, koska hänen mukaansa homogenisointi tekee siihen meillä erikokoisia ”rasvapalloja” kuin muualla Euroopassa.
Artturi Ilmari Virtasen Nobelin palkinnon arvoinen keksintö ja alan vanhat tieteelliset tutkimukset heitettiin yli laidan olettamuksiin ja ruokapiirin kuulopuheisiin perustuen. Jos toimittaja unohtaa ammattietiikan, hänen kannattaisi keskittyä mieluummin vaikka puutarhanhoitoon.
Maissi säilyy sokeripitoisuutensa ansiosta ilman säilöntäaineita.
Rehun säilyvyys on tärkeää
Etelä- ja Keski-Euroopassa lehmät saavat maissista tehtyä rehua. Kävin kuukausi sitten parilla etelä-eurooppalaisella lypsykarjatilalla.
Tilat olivat esittelykelpoisia ja hienosti hoidettuja, mutta rehuauma tuoksui hiukan pilaantuneelle, koska maaliskuun lämpötila heikensi avonaisen rehuauman kyljessä olevaa lehmän evästä. On tärkeää, että nauta saa syödäkseen hyvälaatuista rehua.
Säilöntäaineen tarkoitus on estää rehun käyminen. Hesarin artikkelissa toki mainittiin, että AIV:n väitettyä haitallisuutta ei ole kunnolla tutkittu.
Tuotantoeläintaloutta tunnetaan huonosti. Aku Hirviniemi ja Janne Kataja tekevät arvokasta työtä tekemällä omistamistaan eläimistä julkkiksia. Kuvassa Ophelia-vasikka.
Perehtymättömät toimittajat ja blogistit
Maatalous on aihe, jonka osaaminen on yhä harvempien käsissä. Aiheen käsittely vaatii usein omakohtaista kokemusta ja pitkäjänteistä paneutumista. Suuri osa maataloutta käsittelevistä artikkeleista on laadittu leväperäisesti ja negatiivisuus edellä. Helsingin Sanomat -toimituksessa työskentelee myös maataloutta ymmärtäviä toimittajia. Tapio Mainio on yksi sellainen.
Eräässä blogissa väitettiin, että suomalainen maito sisältää antibioottijäämiä, torjunta-ainejäämiä ja tuholaismyrkkyjä. Antibiootteja on nolla, nurmessa yleisesti käytetyn torjunta-aineen varoaika on 10 päivää, tuholaismyrkkyjä ei käytetä nurmella eikä yleisesti viljoillakaan. Blogitekstit ovat toisaalta taas toinen juttu, niillä ei ole toimituksellista vastuuta.
Mistä näitä tekstinikkareita piisaa?
Vasikkakin tykkää maidosta.
Laki vaatii maidon käsittelyä
On totta, että maidon jälkikäsittelyn epäillään olevan liian voimakasta. Toisaalta taas bakteerikammoinen lainsäädäntö suhtautuu käsittelemättömään tilamaitoon nihkeästi ja vaatii sen käsittelyä.
Esimerkiksi tamperelaisen Ahlmanin ammattiopiston tinkimaidon myyntiä haluttiin rajoittaa 2500 litraan. Koulu muutti elintarvikehuoneiston kalliisti yläpidettävään laitostasoon. Koululta myytiin tamperelaisille viime vuonna yli 30 000 litraa maukasta tinkimaito
Viina on epäterveellisempää kuin maito.
Maito, viina vai energiajuoma
Suomessa juodaan paljon muutakin haitallista juomaa, kuin maito. Viina on epäterveellistä, samoin energiajuomat.
Maito on monen maan yksi tärkeimmistä maataloustuotteista. Sen juominen ei ole synti. Pikemminkin huutia pitäisi antaa vaikka limsoille.
Useissa maissa maito jalostetaan juustoiksi. Meillä on ollut tapana juoda sitä. Suomessa on tapana syödä myös ruisleipää, eikä patonkia.
Linkki Hesarin juttuun tästä.
Kaksi päivää aiemmin julkaistu artikkeli (HS 11.5) kertoi, että laktoosi-intoleranssi johtuu geeneistä, ei maidosta. Lue tästä.
3 Kommenttia
Kannattanee lukea terveysasiantuntija Nikun kirjoitus Ilkasta — HS kalpenee sen katastrofin rinnalla.
Niku on fanaatikko.
Vihreätä ruohoa syöneen lehmän raakamaito on terveysruokaa. Suomalaisen teollisen käsittelyn ansiosta se muuttuu elimistölle hyvin haitalliseksi aineeksi.
Jollakin tapaa maito käsitellään meillä eri tavalla kuin muualla, koska monet jotka eivät voi syödä suomalaisia maitotuotteita voivat niin tehdä ulkomailla ilman suurempia ongelmia.
Raha ja suurteollisuus lienee ongelmien perimmäinen syy. Ne muuttavat vaikka mustan valkeaksi. Ratkaisu on kääntää kelloa taaksepäin. Valehtelu, tietojen pimittäminen tai asioiden tutkimatta jättäminen ei kanna maataloutta enää pitkälle, vaan on sen pahin vihollinen. Saatte sen mitä tilaatte.