Ajatuksena olisi kertoa tässä blogi-kirjoituksessa kokemuksia ja näkemyksiä lypsylehmien ja peltojen luomuun siirtymisestä.
Siis vaiheesta, jolloin lypsylehmät tulee ruokkia ja hoitaa luomusäädösten mukaisesti, vaikka maidosta ei saa luomumaidon hintaa.
Siirtymävaihe kestää 6 kuukautta. Siirtymävaihe on helpompi, jos pellot siirtää kerralla luomuun.
Ruokintaa on nimittäin hankala suunnitella, jos esimerkiksi siirtymävaiheen 1- rehua saa olla lypsylehmän päivässä saamassa rehuannoksessa enintään 20%.
Muita luomuun siirtymisen huonoja puolia lypsykarjatilalla on paperityön lisääntyminen, luomusiementen ja rehujen saatavuus sekä jokavuotiset tilatarkastukset ja tuplasti pidemmät lääkkeiden varoajat tavanomaiseen tuotantoon verrattuna.
Toki tarkat kirjanpidot varastossa olevista rehuista ja siemenistä yms. ovat hyödyllisiäkin.
Lypsylehmien saamiseksi luomuun, on myös tuotantorakennuksen täytettävä luomun vaatimukset. Mielestäni vanhoille tuotantorakennuksille tämä sopii, sillä ikkunapinta-alaa on oltava riittävästi, mikä lisää tuotantorakennuksen sisällä luonnollista valoa.
Jos ikkunapinta-alaa lisättäessä käytetään vielä säädettäviä kennolevyjä, myös ilman vaihtuminen navetassa paranee. Vanhoissa navetoissa on monesti huonohko ilmanvaihdon toteutus.
Peltopuolella siirtymävaihe ei sinänsä näy, paitsi eri siirtymävaiheiden rehut ja viljat on eriteltävä korjattaessa.
Monesti kuulee puhuttavan luomunurmesta ”hömppäheinänä”, mikä ei kyllä vastaa ainakaan omia kokemuksia. Satomäärät ovat lisääntyneet, mikä johtuu monipuolisesta nurmi, -herne- ja palkokasvien viljelystä.
Myös maan laatu paranee tästä syystä. Rikkakasvit eivät ole yleensä ongelma luomunurmissa mutta viljoissa sitä on enemmän.
IMO:n viestinnän perusteiden kurssilta, ryhmä KA14MM
Ei kommentteja