Artikkeli Humuspehtoorista oli yksi vaikeimmista laadittava. Järjettömän monimutkaiset tulkinnat ovat ristiriidassa ohjeisiin.
Yksi kysymys nousi ylitse muiden: ovatko viranomaiset ollenkaan käsittäneet ravinteiden ominaisuuksia ja niiden positiivisia vaikutuksia?
Jos halutaan ajatella ympäristönsuojelua, orgaaniset lannat lisäävät humusta, joka sitoo ravinteet peltoon. Kun estetään kalliden ravinteiden huuhtoutuminen, se on tarkoituksenmukaista viljelijälle, että ympäristölle.
Lannasta on tehty ongelma Lantaa käsitellään kuin jätettä, vaikka niiden käyttö on erinomaista kierrätystä. Kaiken kieltäminen on uusi ympäristösuojelun trendi.
Kukaa ei tunnu uskaltavan kyseenalaistaa ympäristöväen ajatuksia, ettei vain tule leimatuksi ympäristövastaiseksi.
Orgaaniset lannat olisivat ympäristönsuojelua
Liukoiset ravinteet liukenevat nopeasti. Kokonaisravinteista vain osa on liukoisia. Ohjeistuksessa hitaasti liukenevia ravinteita rangaistaan ja helppoliukoisia suositaan. Helppoliukoiset ravinteet ovat kemiallisia, hitaasti liukenevat yleensä orgaanisia.
Hyvään kasvintuotantoon tarvitaan molempia.
Esimerkiksi Humuspehtoorin Ehta, jossa puukuitulietteeseen on sekoitettu broilerin lanta, ei käytännössä lannoita ollenkaan. Broilerin lanta kompensoi vain puukuidun maaperästä käyttämää typpeä. Maaperän typpeä tarvitaan lahoamiseen, maatumiseen. Ehtan käyttö on rajotettu 1/7 siitä mitä se oli ennen.
Moni tavanomaisesti viljeleväkin satsaa mielellään maaperän matoihin ja pieneliötoiminnan lisäämiseen erilaisia orgaanisia massoja hyödyntäen. Nyt uusien tulkintojen päin prinkkalaa lasketut ravinteet vaikeuttavat käytännön ympäristönsuojelua. Teollisuuden sivutuotteet ja lanta mielletään ongelmaksi.
Ei yksin maajussin ongelma
Ravinteiden kierrätys on ympäristöteko. Ihmiset ja eläimet tuottavat valtavat määrät kakkaa, joka kierrätetään ravinteiksi ja sitä kautta ravinnoksi.
Olisi tärkeätä, että eri viranomaistahot kykenisivät keskustelemaan asiasta keskenään.
Vireillä on koko yhteiskuntaa ravisteleva pommi, jos kakka vain kasataan läjille. Kun kakka menee putkea pitkin puhdistamolle, se ei häviä minnekään. Kun elämen lanta siirtyy pois navetasta tai sikalasta, se pitää sijoittaa jonnekin.
Koko ympäristöajattelun idea on kierrättää. Luomuviljelynkin perusajatus on juuri tämä.
Ottakaa hyvät Mavin, Elyn, Ympäristöministeriön, Maatalousministeriön, Eviran ja Avin väki salkut kainaloon. Menkää pyöreän pöydän ääreen. Ottakaa konsultiksi pari osaavaa maanviljelijää.
Pankaa kirkko keskelle kylää.
4 Kommenttia
Tönkäisepä seuraavana yhdyskuntajätteiden loppusijoitusta. Mihin mahtaa ravinteet lopulta päätyä ihmispaskasta?
Puhdistamoilta ne kompostoidaan. KOmpostointi on kykyään tarkkaa puuhaa. Muistaakseni taivasalla sitä ei uusissa laitoksissa enää saa tehdä. Olen itse levittänyt sitä Vapon helpipelloille vuosia. yhdyskuntarakentamiseen ne varmaan suureksi osaksi menevät.
”Ottakaa hyvät Mavin, Elyn, Ympäristöministeriön, Maatalousministeriön, Eviran ja Avin väki salkut kainaloon. Menkää pyöreän pöydän ääreen. Ottakaa konsultiksi pari osaavaa maanviljelijää”
Ei näitä oikeasti kiinnosta mikään muu, kuin että oman viraston momentilla säilyy rahat ja palkka juoksee. Päätökset, määräykset, syyt ja seuraukset ovat heille täysin yhdentekeviä.
Ei ole olemassa mitään Suomen, yksilön, kuluttajan, yrittäjän etua mitä he ajaisivat vaan pelkkää vastuutonta anarkiaa.
Tainnu säätäjien kemiantaidot jäädä samalle perusasteelle jätevesiasetuksen lsskennon kanssa. Eli kokonaismääriä osataan laskea typet, fosforit ym. mutta ei osata sijoittaa kontekstiin eikä ymmärretä käyttäytymistä toimintaympäristössä eli ns. elävässä elämässä?