Palaturve on liki lyömätön apupolttoaine, se vähentää hiukkaspäästöjä ja edistää puun palamista. Koneyrittäjien varapuheenjohtaja ja energiavaliokunnan puheenjohtaja Marko Vainionpää on huolestunut.
Turpeen hyödyistä ei tiedetä tarpeeksi.
Turpeesta, erityisesti sen tuotannon lopettamisesta on puhuttu nyt paljon, mutta turpeenpolton eduista ei ole mainittu julkisuudessa juurikaan.
Turvetuotanto työllistää yli 2000 henkilötyövuotta maaseudun pienyrityksissä.
Artikkelikuva: palaturve sisältää runsaasti puuta.
Marko Vainionpää on lämpöyrittäjä Alavudelta. Hän seuraa asioita Energiavaliokunnan puheenjohtajan ja Koneyrittäjien varapuheenjohtajan roolissa.
Jos turpeesta luovutaan, syntyvä puupula saattaa aiheuttaa sellutehtaille ongelmia
”Jos turpeesta luovutaan lämmöntuotannossa, tiedetään miten siinä käy: hinta nousee”, Marko Vainionpää, lämpöyrittäjä Pohjanmaan Biolämmöstä kertoo.
”Nyt kun ollut kaksi kilpailevaa polttoainetta, mitkä täydentävät toisiaan, hinta on pysynyt järkevänä.”
Jos turve kielletään esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, niin puu ei tule riittämään. Turve joudutaan Vainionpään mukaan korvaamaan selluksi tarkoitetulla puulla, jolle olisi paljon arvokkaampiakin markkinoita. ”Nyt olemme hyödyntäneet turpeen avulla pääosin sellaista polttoainetta, mistä ei ole pystytty jalostamaan mitään arvokkaampaa.
”Turpeesta luovuttaessa vaikeutetaan turhaan Pietarsaaren, Rauman tai Äänekosken sellupannujen puuhuoltoa.”
Markon mukaan biohiili voi olla ratkaisu tulevaisuudessa, mutta ei vielä.
”Turpeella on älyttömän suuri merkitys niillä alueilla, missä sitä käytetään. Nyt olemme ohjanneet ainespuun selluteollisuuden käyttöön, ja saatu vientituloja.”
Turpeella on yrittäjän mukaan valtava kansantaloudellinen merkitys, jos se vain ymmärrettäisiin.
”Näitä asioita pohdimme Koneyrittäjien liiton energiavaliokunnassa”, Marko toteaa.
Turve sopii heikkolaatuisen polttoaineen apupolttoaineena. Turve tehdostaa palamisprosessia vaikka heikkolaatuisen jätepuun kanssa, mitä ei voida yksinään hyödyntää. Marko Vainionpää tuumaa, että aina kun jotain poltetaan, piipusta tulee päästöjä. Kun turvetta on puun seassa, pienhiukkaspäästötkin ovat pienemmät, koska turpeen kanssa palaminen on puhtaampaa, kun puun joukossa on pieni osa turvetta.
Palaturve on äärimmäisen tehokas polttoaine
Jussi Harju, turve- ja lämpöyrittäjä sanoo, että palaturve on tehokkain energialähde uraanin jälkeen. Jos puuhakkeen lämpöarvo on 0,8 mW, turpeen energiasisältö on 1,8 mW. Turvekuutio vastaa 180 litraa öljyä.
Lämpölaitokset eivät kykene tuottamaan riittävästi lämpöä ilman palaturvetta, jos ulkolämpötila on 10 – 30 astetta pakkasella.
Varsinkin pienet laitokset olisivat ihmeessä ilman palaturvetta. Sitä korvaavaa polttoainetta ei ole olemassa.
”Viiden vuoden kuluttua palaturpeesta tulee olemaan pulaa, koska uusia turvelupia ei enää myönnetä.”
Turveyrittäjä Timo Pihlaja laskee, että jos tuulivoimatuki olisi ohjattu turpeeseen, jokaiseen turverekan hyttiin olisi annettu 1500 euroa.
Marko Vainionpää: ”Turve ei voi olla fossiilinen, jos käyttäytyy vielä paremmin kuin puu.
Turpeen kieltäminen on pieni kuva, ei siitä ole mitään hyötyä.”
Kiina rakentaa lisää kivihiilivoimaloita
Marko on perillä mitä maailmassa tapahtuu. ”Samaan aikaan, kun Kiina suunnittelee rakentavansa uusia kivihiilivoimaloita, kokonaisteholtaan 226 gigawattia. Suomi panee yhden kivihiilivoimalan kiinni. Kiinan suunnitelma nostaisi kivihiilitehoa noin 25 prosenttia.”
Kiinalaiset käyttävät neljäsosan maailman kivihiilestä. Myös muualla Aasiassa rakennetaan uusia voimaloita. ”Samaa ilmaa me hengitetään, kuin ne kiinalaisetkin”, Marko sanoo.
Tässä mittakaavassa turve kannatta hyödyntää, mutta käytön mittakaavaa ei tarvitse Markon mukaan suurentaa. Sitä käytetään niillä paikkakunnilla, missä sitä on totuttu käyttämään. Uusia paikkakuntia ei tarvitse lisätä. Päästöoikeuksien hinnan nousu aiheuttaa turpeen käytön ”luonnollisen” vähenemisen.
Päästöoikeuksien hinnan nousu aiheuttaa turpeen käytön ”luonnollisen” vähenemisen.
Teuvalainen lämpöyrittäjä Jussi Harju tuottaa lämpöä lähiseudun teollisuudelle.
Turve sitoo hiiltä
”Kun puhutaan, että kivihiili on melkein parempi kuin turve, pitää muistaa, että kivihiili Puolassa kaivetaan kolmen kilometrin syvyydestä. Sinne ei tule koskaan sitoutumaan hiilidioksidia uudelleen.”
Meillä turpeen ottamisen jälkeen suoalue taas muuttuu jälleen hiilinieluksi.
Suomessa turvetuotanto tuottaa lämpöä noin 10 -12 miljoonaa megawattia. Samaan aikaan meillä on neljä miljoonaa hehtaaria ojittamatonta suota. Jokainen hehtaari ottaa ilmasta yli 1000 kiloa hiilidioksidia ilmasta pois.
Sen lisäksi meillä on reilu viisi miljoonaa hehtaaria ojitettua suota, mitkä ottavat puolet ojittamattoman suon hiilestä.
”Kun perustellaan, että jäljelle jäävään puuhun sitoutuu hiilidioksidia, turpeessa on suhde vielä kovempi. Eli paljon enemmän hiiltä sitoutuu soihin, mitä otamme sieltä pois.”
Marko Vainionpään mukaan harva tällaista tietoa tietää.
Turve voittaa fossiiliset mennen tullen
Turve nostetaan maan pinnalta. Kun turvetuotantoalue loppuu 20 – 30 vuoden kuluttua, me voidaan tehdä siitä metsää, peltoa tai kosteikkoa.
Sen jälkeen se on hiilinielu.
Marko sanoo, että kun puhutaan fossiilisesta ja turpeesta, puhutaan kahdesta täysin eri asiasta. ”Mutta se fossiilinen kivihiili, mikä otetaan maan alta, ei koskaan enää sitoudu mihinkään.”
Energian säästö on yksi maailman parhaimmista kohteista
Marko visioi, että jos pannan lämpöpumppuja isoihin kerrostaloihin poistoilmapuolelle, saadaan energiaa talteen 20-30 prosenttia.
Ei tarvitse polttaa puuta eikä turvetta niin paljon. ”Mutta se on kaukolämpöyhtiöille huono asia, kun se kaikki on polttamisesta,
liikevaihdosta pois.”
Marko tuumaa, että kyllä meillä konsteja on, jos niitä halutaan vain käyttää.
Ei kommentteja