Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Konekilleri
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
Peltoviljely, Ulkomaat 2

Venäjän maatalous kulkee omia polkujaan

Jussi-Faari · 27.8.2014

Jotkut saattavat luulla, että Venäjän maatalous on huonossa hapessa. Siinä on totta se, että olemassa olevista maatalouden resursseista on käytössä vain osa. Näin on ollut jo pitkään.

Sellainen käsitys Jussi-vaarilla kuitenkin on, että tarpeen tullen Venäjä pystyy muutamassa vuodessa ryhtymään elintarvikkeiden viejäksi.

Venäjän maatalous

Junasta katsoen maatalousnäkymät paranevat, kun lähestytään Transsiperian rataa lännessä. Pari maissipeltoakin havaittiin. Vehnää alkoi olla Omskin tienoilla lähes silmänkantamattomia aloja. Ohraa, kauraa ja tietysti perunaa näkyi myös.

Venäjän maatalous junan ikkunasta

Käsitys muotoutui junamatkalla Vladivostokista Moskovan kautta Helsinkiin pari vuotta sitten. Junan ikkunoista näkee vain kapean kaistaleen radan molemmin puolin, senkin vain päivisin. Kaistale on kuitenkin pitkä, 10 000 kilometrin luokkaa.

Viljan vientimaa Venäjä jo on, useimpina vuosina. Lihan ja maidon osalta omavaraisuus liikkuu 80 prosentin molemmin puolin. Perunan omavaraisuus on käytännössä sata.

Vuodet tietysti vaihtelevat Venäjällä niin kuin muuallakin, ja sadot sen mukaan.

Se on varmaa, että jossakin päin Transsiperian radan vartta satokausi on suotuisa, jossakin kenties heikko. Seuraavana satokautena paikat saattavat vaihtua.

Venäjän maatalous

Myös viljelemättömiä aukeita oli runsaasti. Ennen Kirovia levittäytyi huikea kaistale avonaista maata. Aluetta lienee viisainta nimittää pensasaroksi. Voi olla, ettei maakaikale ole ollut koskaan viljelyksessä. Nyt siellä ei näkynyt mitään.

Pelloilla alhainen käyttöaste

Vladivostokista Habarovskin kautta Komsomolskiin körötellessä näytti siltä, että radanvarren peltojen käyttöaste oli korkeintaan 10 prosenttia. Seikkaa sopii ihmetellä, sillä alueen lämpösumma on luultavasti suurempi kuin missään Suomessa. Näin uskaltaa väittää jo siksi, että Tyyni valtameri velloo aivan vieressä.

Ilmeisesti Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä on satsattu muihin tuotantosektoreihin kuin maatalouteen. Siellä on kaiketi katsottu, että fossiilisen energian vientituloilla saadaan ostetuksi syötävää sen verran kuin kulloinkin tarvitaan. Näin on myös käynyt.

Vuoden 2010 kuivuuden aiheuttama kato ei ilmeisesti vaikuttanut maan elintarviketilanteeseen yhtään mitään.

Venäjän maatalous

Enimmäkseen viljelemättömät aukeat puskivat horsmaa ja matalaa pusikkoa. Sellainen käsitys jäi, että päämäärätietoisella hyökkäyksellä ja runsaalla varojen käytöllä parhaat paikat saataisiin viljan kasvuun kolmessa vuodessa.

Puutarhapalstat edelleen arvossaan

Lähes kaikkia haja-asutusalueen asumuksia kiertää edelleen aita. Usein se kätkee sisäänsä erinomaisesti hoidetun puutarhan.

Aidattuja palstoja löytyy myös kaupunkien liepeiltä. Niitä on tietysti myös kesäasumusten, datsojen, ympärillä. Aita on sitä varten, että vapaasti laiduntavat kotieläimet pysyisivät niiden ulkopuolella.

Severobaikalskissa, Baikalin pohjoiskärjessä meni kolme päivää Fredin ja Tamaran tarjoamassa yksityismajoituksessa. Puutarhassa pursusi perunaa, porkkanaa, kaalia, avomaan kurkkua, parsaa, salaattia, sokerihernettä, vadelmaa, tilliä ja persiljaa. Jotakin kenties jäi listasta poiskin.

Kasvihuoneessa ylenivät kurkku, vesimeloni ja tomaatti. Kotieläimiä edustivat kaksi kanaa ja kookas, epäluuloisen oloinen koira.

Kanoja oli ollut enemmänkin, mutta niitä oli haukka harventanut. Nyt ne oli majoitettu sisätiloihin.

Venäjän maatalous

Karjaakin näkyi, vaan ei kovin usein. Tässä on paimen kaitsemassa laumaa. Aitoja ei ole.

Kotipuutarha pitää nälän loitolla

Fred oli eläköitynyt kemian insinöörin toimesta. Tamara oli palvellut englannin kielen opettajana. He kuuluivat melkoisen varmasti keskimääräistä paremman eläkkeen saajiin.

Silti puutarhaa hoidettiin päivittäin kuin silmäterää, varmaankin hyvästä syystä.

Venäläiset tunnustavat auliisti, että kotipuutarhat ovat lähestulkoon välttämättömiä nälän pitämiseksi loitolla.

Tarjolla herkkuja ja roskaruokaa

Severobaikalskin elintarvikekaupoissa ja torilla vaikutti olevan kaikkea, mitä ihminen suolenmutkaansa kohtuullisesti katsoen tarvitsee. Paljon näkyi sellaistakin, mitä ei kukaan välttämättä tarvitse. Niihin voisi lukea erilaiset naksut, raksut ja perunalastut. Suolaista ja makiaa löytyi riittämiin.

Kuppilassa sai graavia Omulia. Se on Baikaljärven siika, tärkein sikäläinen saaliskala. Se tarjoaa korkean tason kulinaristisen nautinnon, eikä sitä maistamatta pidä Baikalilta lähteä.

Venäjän maatalous

Tekee myös mieli väittää, että koivu on maailman yleisin puulaji. Paikoin niihin näytti iskeneen jokin näivetystauti. Toinen vaihtoehto voisi tietysti olla yletön märkyys.

Mitä kannattaisi oppia?

Venäläisiä on turha ryhtyä neuvomaan. Heillä on taipumus tehdä juuri niin kuin heille sopii.

Sen ovat joutuneet tähän asti kaikki yrittäneet toteamaan, Napoleonia ja Hitleriä myöten. On luultavaa, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

Tähän asti Venäjä on käyttänyt hyväkseen elintarviketuontia. Maailmanmarkkinahinnat ovat naurettavan alhaisia etupäässä siksi, että elintarvikkeiden viejät maksavat itsensä kipeiksi, jotta saisivat dumpattua ylimääräisen tuotantonsa johonkin.

Nyt käyttöön otetut vastapakotteet, eli elintarvikkeiden maahantuontikielto, luultavasti jouduttaa Venäjän satsauksia maatalouteensa. Ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö Venäjä pysty omavaraisuuteen ainakin oleellisten elintarvikkeiden osalta.

Suomen haettava uusia vientikohteita

Pienen Suomen maatalouden on varmasti syytä katsella vientikohteita muualta vaatimattomille ylijäämilleen. Kiina ei ole huono vaihtoehto jo väestön määränsä takia. Lisäksi Kiinan maataloudella on paljon Venäjää vaatimattomammat resurssit, jotka ovat kaiken lisäksi jo täydessä käytössä.

Siitä juoruaa se, että Kiina hamuaa kaiken saatavissa olevan viljelysmaan rajojensa ulkopuolelta, ja on hamunnut jo pitkään.

Kiinakotipuutarhamaatalousmaataloustuotteiden vientiTranssiperiaVenäjä

Jussi-Faari

Voisit tykätä myös näistä

  • Kotieläintalous

    Kuninkaan siat

  • Peltoviljely

    Turvepeltojen haitoista paljon tutkimatonta tietoa Onko turvepelto aiheettomasti ilmastopahis?

  • Peltoviljely

    KWS Kosmos syysohra — kunnon sato Ypäjällä

2 Kommenttia

  • kaapu lena kommentoi: 30.8.2014 klo 12:47

    puutarha palstat ovat usemiten harastus,mistä nälästä tässä puhutaan???

    Vastaa
  • Matti Aaltio kommentoi: 30.12.2015 klo 00:15

    Hämmästelin Aunuksessa silminkantamattomiin jatkuvia viljlemättömiä peltoja. Minusta ne puhuvat siitä, että entisten kolhoosien muuttaminen itsenäisiksi tiloiksi ei ole toistaiseksi onnistunut. Vika voi olla ammattikoulutuksen puutteesta tai yksityisen omistusoikeuden järjestelyiden vaikeudesta. Ilman muuta olisi valtionkin etu saada ainakin parhaimmat pellot hyötykäyttöön. Se vahvistaisi taloutta, toisi työpaikkoja ja elintarpeiden omavaraisuus olisi taattu.

    Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Kenen asialla olet, Suomen kallein citypoliitikko Ville Niinistö?

    28.12.2021
  • Elämä puolison kuoleman jälkeen

    10.5.2021
  • Eläinsuojeluvalvonta – miten varautua?

    9.1.2021
  • Absurdi eläinvalvontatuomio — ehdollista vankeutta ja 300 000 euron menetykset

    3.10.2020
  • Elämäni farmarina — maajussin testamentti

    22.8.2020
  • Vapaaporsitus yllätti positiivisesti: 33 vieroitettua porsasta vuodessa — Mieluummin virikkeitä kuin antibiootteja

    26.6.2020
  • Sianlihan tuottajahinta saa Saksassa tukea

    5.4.2020
  • Antti, nuori sikafarmari teki uuden sikalan

    9.1.2020
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Kaksi turverekkakuormaa vastaa 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa yön yhden tunnin aikana

    18.1.2021
  • Suomalaisprofessoreiden tutkimusraportti toteaa IPCC:n raportin täysin virheelliseksi

    9.8.2019
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • Matti Matteinen says: Lustotutkimus oikein, naurettavaa propagandaa.Tämänkaltaiset kirjoittajat, erä...
  • Olli Kärki says: Turpeen käyttöä vastustaa yleensä ne, jotka eivät tiedä sammalten biologista m...
  • Marko Koskenkorva says: <> Antti Kaikkonen 29.4.2019 Ehto hallitukseen lähtemiselle....
  • Mauno says: Loistavia kommentteja hallitus on keskittynyt jakamaan jopa velkarahaa lahjaks...
  • KeijoVaara says: Juuri niin kun kerroit vihertuhnut on ajaneet Suomen suoraan sanoen kuseen tyh...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Turve Maaseutumedia Eläinsuojelulaki MTK Maataloustuet Mikko Hakola traktori Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Konekilleri GMO Timo Äijö maatalous Vapaaporsitus Veikko Tuominen

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eero Vilokki Eläinsuojelulaki GMO Konekilleri luomu Maaseutumedia Maataloustuet Mavi Mikko Hakola MTK Pysyvä nurmi traktori Turve

© MAASEUTUMEDIA