Joskus käytännön tason toimenpiteet ovat nerokkaan yksinkertaisia. Se kävi ilmi K-Maatalouden pellonpiennarpäivillä Kauhajoella, jossa K-maatalouden myyjäkonkari Jari Koivumäki esitteli uutta peittausmenetelmää.
Ideana on antaa siemenelle ravinnepotku, joka nopeuttaa juurtumista ja orastumista. Menetelmä tuotti kokeilukesän aikana satojen kilojen sadonlisäyksen.
Jari Koivumäki toimi pellonpiennarpäivän isäntänä. ”Jos Kauhajoella jokainen peltohehtaari tuottaisi 500 kilon sadonlisän, tarkoittaisi se puoli prosenttia kunnan veroäyritasolla, eli 400 000 euroa”.
Tehokas peittaus-coctail antaa siemenelle ravinnepotkun
Peittauksessa 1 000 kiloon siementä laitetaan 2 kiloa Baytania, joka on liuotettu 10 vesilitraan, 7 Solatrel-litraan ja 2 litraan typpiliuosta. Koealalla käytetty seos muhi kolme päivää ennen kylvöä suursäkeissä.
”Kylvön jälkeen puolentoista vuorokauden jälkeen Mitja-ohra pukkasi kolmen sentin juuret”, sanoo Jari Koivumäki.
Jos kesä olisi ollut normaali, mitä Suomen kesät eivät koskaan ole, olisi satoa tullut Koivumäen mukaan lähelle kymppitonnia.
”Nyt erikoiskuiva heinäkuu verotti siemenkokoa rajusti.”
Antti Metsä-Heikkil’n oraat olivat lupaavat. ”Jos kevät olisi ollut kylmempi, olisiko ero ollut vielä suurempi”, hän tuumaa.
7 200 kiloa Mitja-ohraa hehtaarilta
Peittausidea tuli rehuviljaa viljelevältä Antti Metsä-Heikkilältä. Hänellä on viljelyssä 24 hehtaarin ala.
”Pienellä alalla on mahdollisuus kokeilla kaiken näköistä ennakkoluulotonta”, Metsä-Heikkilä sanoo.
Reilun kolmen hehtaarin lohko tuotti 7 200 kiloa reilua 70-kiloista ohraa, joka oli 700 kiloa parempi tulos kuin viime vuonna. Kuiva sato on kuutioitu ja kilot on laskettu hehtolitrapainon mukaan.
”Jos heinäkuu olisi ollut parempi, olisi jyvä täyttynyt kunnolla ja satoa olisi tullut varmasti muutama sata kiloa lisää.”
Metsä-Heikkilä aikoo kokeilla ensi vuonna vielä rajummalla seoksella.
”Kun viljan hinta on huono, on pakko yrittää lisätä satotasoa.”
Kaikki lähti silkasta kokeilusta
Metsä-Heikkilä oli hiukan kyllästynyt jauheisen peittausaineen pölyämiseen. Hän päätti kokeilla veden lisäystä. Vesi vaati jatkuva sekoituksen, muuten se sakkautui pohjalle.
”Nestemäinen peittausaine heikkenee, jos siihen menee lisäämään vettä. Seuraavaksi ajattelin lisätä siihen typpiliuosta, kun kontti sattui olemaan ostettuna.”
Typpiliuos sekoittui hyvin. Ajatus starttifosrforin lisäämisestä oli luonnollinen jatke kokeilulle.
”Nestettä tuli 20 litraa siementonniin, mikä lisäsi sen kosteuden 14–15 prosentin tietämille. Alkukosteutuksella oli merkitystä siemenen orastumiseen myös.”
Metsä-Ketelä kysyi Jari Koivumäen mielipidettä asiasta. Mies oli hiukan naurahtanut idealle, mutta todennut että ainoa riski on, että hapot saattavat vaikuttaa itävyyteen.
Rypsin ”keinosiemennys” tuotti tulosta
Moni ajattelee Koivumäen mukaan, että onkohan kauhajokisilla isännillä kaikki kotona. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ennakkoluulottomat ideat voivat toimia.
”Kerran yksi isäntä kysyi rypsin keinosiemennyksestä”, Jari Koivumäki kertoo.
Kun mehiläisitä oli yhtenä kesänä pulaa, laittoi isäntä kasvinsuojeluruiskun puomeihin kangaspalleroita. Idea oli pölyttää rypsikasvusto keinotekoisesti.
Lopputuloksena oli 800 kilon sadonlisäys.
Artikkeli on julkaistu viime kesänä.
Ei kommentteja