Eero Vilokin maatila myytiin konkurssipesänhoitajan toimesta elokuussa 2016. Konkurssipesän lopullinen kauppahinta olikin vain noin 270 000 euroa, vaikka kauppakirjaan on kirjattu noin 400 000.
Vilokin konkurssipesän velkoja on tilitetty pesälle ja pankin lainoihin vain 270 000 euroa. Arviokirjojen mukaan tilan arvo oli noin kolme miljoonaa.
Syyskuun 3. alkaa oikeuden istunnot Iisalmen käräjäoikeudessa, jotka käsittelevät onko kauppa alihintainen vai ei. Valmisteluistuntoja on ollut useita.
Seuraamme 3.9. oikeusistunnon tapahtumia.
Eero Vilokin maatila, konkurssipesän kauppa sisälsi runsaasti pesään kuulumatonta omaisuutta
Kyse ei ollut pakkohuutokaupasta, vaan pesänhoitajan vapaaehtoisesta myynnistä noin kaksi kuukautta sen jälkeen, kun hän oli suuren pesän ottanut hoitaakseen.
Tilan 90 peltohehtaarille, 3100 neliön navetalle ja muille rakennuksille ei jäänyt arvoa ollenkaan, jos pois lasketaan 220 000 euron arvoinen metsäomaisuus, Knuutisten (toisen tilan omaisuuteen kuuluva) 100 000 euron arvoinen karja, koneet ja irtaimisto.
Ostajat ottivat haltuunsa myös runsaasti muille, kuin pesälle kuuluvaa irtaimistoa. Pesään kuulumatonta omaisuutta oli Knuutisten omistamat apevaunu, kyntöaurat, höyrypesuri ja paljon muuta irtaimistoa. Myös Knuutisten kaivinkone ja kurottaja on myyty eteenpäin, vaikka ne eivät olleet edes pesän omistuksessa.
Vilokille tulee kuitenkin vielä pesän traktorien vakuutusmaksut. Vilokin karjakin meni kaupassa ilmaiseksi.
Kauppasummasta jäi ostajille jopa rahaa yli.
Asiat ovat enemmän kuin epäselviä
Eero Vilokki ei ole saanut Nordea-pankista, eikä pesänhoitaja Mikko Hakolalta tilan rahoja koskevia tietoja.
Asianajaja Mikko Hakola
Hakola on hoitamassa myös pohjalaisen nuoren viljelijän tilan reaalisaatiosaneerausta (Nimi poistettu). Toimitukseen otti yhteyttä henkilö, joka oli ostanut tilalta peräkärryt, mutta rahat olivat menneet väärälle tilille.
Kun asia oli selvinnyt farmarille, rahat palautettiin saman tien. ”Minäkin olen vain ihminen”, soittaja sanoi pesänhoitaja Mikko Hakolan sanoneen.
Robert Slotte kirjoittaa vuosi sitten laaditun syytteen vastineessaan: Kaikki tämä osoittaa hyvinkin harkittua suunnitelmallisuutta asianosaisten kesken.
Aiemmin Vilokin asiaa hoitanut lakimies Jukka Kosonen on sanonut Eero Vilokin äänitallenteelle, että tässä tapauksessa ainakin 100 000 euroa on mennyt ”pöydän alta”.
”Tässä tapauksessa ainakin 100 000 euroa on mennyt pöydän alta”.
Juristi Jukka Kosonen
Tutkinta pesänhoitaja Mikko Hakolaa vastaan on aloitettu. Poliisin kynnys ”syytä epäillä” on siis ylittynyt. Silti pesänhoitaja saa jatkaa työssään, vaikka hän ei ole tehnyt Vilokin mukaan yhtäkään vaadittua vuosittaista selontekoa.
Konkurssiasiamies toteaa, että jos näin joskus tapahtuu, pesänhoitajaa huomautetaan asiasta.
Konkurssiasiamies toteaa, että jos näin joskus tapahtuu, pesänhoitajaa huomautetaan asiasta.
Konkurssiasiamies vastaa, miksi Hakola jatkaa toimessaan
Konkurssiasiamies Helena Kontkanen vastaa, miksi Hakola voi jatkaa toimessaan. Kontkanen sanoo, että pesänhoitajan määrää tehtäväänsä tuomioistuin. Pesänhoitajaan ei sovelleta samanlaisia tehtävästä pidättämisen periaatteita kuin virkamiehiin, kuten esimerkiksi poliisiin, jota epäillään rikoksesta.
Asianajajilla, joita pesänhoitajat usein ovat, on lisäksi omat menettelykriteerinsä. Asianajajan tulee arvioida oma toimintaansa hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden valossa. Pesänhoitajan täytyy pitää huolta pesän omaisuudesta.
Konkurssiasiamies Helena Kontkanen.
Jos pesänhoitajasta on tehty rikosilmoitus tai vaikka tutkintakin olisi aloitettu, se ei välttämättä osoita vielä, että pesänhoitaja olisi syyllistynyt rikokseen. Pesänhoitajan jatko on kuitenkin harkittava erikseen ottaen huomioon kokonaisuus ja esimerkiksi se, mistä rikoksesta pesänhoitajaa epäillään.
Lainvoimainen rikostuomio pesänhoitoon liittyvässä asiassa on sitten Kontkasen mukaan kokonaan toinen asia.
Hakola on kertonut Vilokille, että konkurssiasiamies on hyväksynyt alihintaisen kauppahinnan. Konkurssiasiamies taas kertoo, että he eivät sekaannu kauppahintaan.
Pesänhoitaja toimii tuomarin vastuun alaisena
Olemme saaneet muutamilta oikeusoppineilta kommentteja.
Kyse on siitä, että konkurssiasiamiehen toimisto valvoo konkurssipesien hoitoa eli pesänhallintoa.
Kyse ei ole siitä onko pesänhallinto tuomittu rikoksesta tai ei. Kyse on pesänhallinnon esteellisyydestä toimia pesänhoitajana, kun esitutkinta on aloitettu.
Esitutkinta on aloitettu siitä, onko Eero Vilokille kuuluvat kiinteistöt myyty alihintaan. Mikäli on myyty, pesänhoitaja tulee nähtävästi tuomituksi.
Pesänhoitaja ei voi istua virassaan jos häntä epäillään rikoksesta. Jos tuomioistuin tuomitsee tähän tulee kulumaan noin kaksi vuotta alioikeudessa. Tämän jälkeen asia käsitellään hovioikeudessa. Mikäli pesänhoitaja tuomitaan, pesänhallinto menee uusiksi.
Konkurssiasiamiehen toimisto on valvova viranomainen. Konkurssiasiamiehen tehtäviin kuulu myös valvoa velallisen etuja ja ylläpitää perustuslain määräämää omistusoikeuden suojaa.
Mikäli hyväksytään 2 800 000 suuruisen alihinta kaupassa, niin silloin konkurssiasiamies ei ole ajantasalla omasta toimenkuvastaan, eikä myöskään valvo pesää.
Toimisto tulisi viran puolesta puuttua alihintaiseen kauppaan, eikä tyytyä siihen, että muodollisesti on kaikki hoidettu oikein.
Hakola on laatinut kaksi arviotodistusta kaupan jälkeen ja lähettänyt nämä konkurssiasiamiehelle –näihin on konkurssiasiamies luottanut.
Toimittajalta
Omaisuuden suoja ja ihmisoikeudet
Ollaanko menemässä samoihin toimintatatapoihin, jotka olivat vallalla 90-luvun lamassa?
Olen seurannut tiiviisti Eero Vilokin konkurssipesän tapahtumia puoli vuotta. Mitä enemmän asioita tulee ilmi, sitä uskomattomammaksi asia muuttuu. Tapahtumaketju on monisäikeinen, mutta yksi asia näyttää tässä vaiheessa olevan huolestuttavaa: pesänhoitaja ei ole huolehtinut Vilokin omaisuudesta lain vaatimalla tavalla. Oikeuden valmisteluistunnossa pesänhoitaja hoiti Jukka Huuskosen, ostajatahon asiaa. Hänen tehtävänään on huolehtia Vilokin eduista, ei Huuskosen.
Konkurssipesänhoitaminen ja pesänhoitajan velvollisuudet ovat tarkoin laissa määriteltyjä.
Miten hän voi myydä pesään kuulumatonta omaisuutta, kuten toisten karjaa ilman valtuutusta? Karjan siirtäminen toisen omistukseen sopimuksen vastaisesti ei ole ainoastaan taloudellinen asia — eläimiin syntyy liki poikkeuksetta läheinen suhde.
On helppo kuvitella, että Knuutisille karjan hävittäminen on ollut henkisesti erittäin raskasta.
Jos pesänhoitaja toimii vastoin kaikkia sääntöjä, saako asianajajaliiton jäsen vain lieviä nuhteita ja kehotuksia?
Uskon edelleen Suomeen oikeusvaltiona, mutta yksi tärkeä osa oikeusturvaa on aktiivinen lehdistö. Joskus julkisuus toimii riippumattomana taustoissa toimivana oikeusavustajana. Aion seurata asian loppuun.
Maitopuro Ay:n Jukka Huuskonen, Kiuruveden MTK:n puheenjohtaja pelotteli minua oikeuden käytävällä, että ei olisi kannattanut tästä kirjoittaa. Tuo lause kannusti jatkamaan, kunnes asia on käsitelty loppuun.
Iltasanomia hän on uhannut oikeustoimilla, jos aiheeseen puututaan.
Lue edellinen artikkeli aiheesta tästä.
5 Kommenttia
Ei oo ainut tapaus eikä näihin puututa ei korppi korpin silmää noki
Näinpä juurikin Raimo, itse aikoinaan jouduin turvautumaan lakimieheen joka ”SELVÄSSÄ TAPAUKSESSA” veikin asian oikeuteen 12 kertaa hukaten jo alussa saamansa lääkärintodistuksen tilastani pahoinpitelyn jälkeen. Kun oikeus vihdoin antoi päätöksensä jossa ko. henkilöt määrättiin maksamaan kivusta ja särystä sekä asianajokuluista 4000 mk jotka silloin jo olivat 12000 mk, asianajaja oli vielä kuitannut nuokin minulle määrätyt korvaukset. Tein asiasta valituksen niin asianajajaliitolle kuin oikeuskanslerillekin, kummankin kanta oli että asianajaja oli toiminut hyvän asianajotavan mukaisesti. Myöhemmin osoitautuikin että kyseinen asianajaja oli välittänyt huumeita Helsingin alueella, nämä kyseiset pahoinpitelijäthän olivat juuri näitä huumeiden käyttäjiä. Vasta asian tultua julkisuuteen asianajajien liitto erotti kyseisen asianajajan , enkä myöskään saanut mitään vastausta esittämääni toiseen kyselyyn ko. asianajajasta.
Vesisepon konkurssi Ilmajoella kymmeniä vuosia sitten taitaa olla vieläkin asianajajilla hoidossa sillä konkurssiin haettiin 70000 markan veromätkyistä ja omaisuudeksi muodostui lopulta toistasataa miljoonaa markkaa.
Silloin yrityksen konkurssiin ajoa vastusti mm Ilmajoen kunta lupautuen maksamaan tilapäisessä kassavajeessa olevan yrityksen veromätkyt. Kunta sai postipankilta ilmoituksen, että kunta asetetaan samantien selvitystilaan Postipankin lainojen lauetessa jos yrittäjän veromaksuun puututaan. Yhteistoiminnassa yrityksen kaadossa oli useita senaikaisia puoluejohtajia.
Unkarin pääministeri Viktor Orban oli erittäin oikeassa siinä, mitä hän totesi Suomesta oikeusvaltiona.
Ei mitään uutta auringon alla. Presidentti Koiviston aikaisen laman ja hänen nimellään tunnetun ”Koiviston konklaavin” toisinto. Tuolloin pankit myi uudet velkaiset teollisuushallit koneineen kymmenesosalla todellisesta arvostaan pakkohuutokaupoissa ympäri maan. Esim. uudesta 3 miljoonan markan velkaisesta hallista jäi 2,7 miljoonaa markkaa velalliselle henkilökohtaisesti ja vuosikymmenten velkavankeus. Presidentti Koivisto jäi historiaan maamme tuhoisimpana presidenttinä ja kasinotalouden vankkumattomana kannattajana ja presidentti Tarja Halonen moisen rötöksen salaajana. HYI SENTÄÄN!
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koiviston_konklaavi