Konkurssipesän varainsiirtovero osoittaa: Pesänhoitaja Hakola vääristeli Vilokin konkurssipesän kauppahintaa

Konkurssipesän ostajan, Maitopuro ay:n maksama varainsiirtovero osoittaa Eero Vilokin konkurssipesän kauppasumman (400 000 euroa) olleen jotain muuta mitä käräjäoikeudelle on kerrottu.

Olemme kirjoittaneet aiemmin Vilokin konkurssipesän myynnistä. Linkkejä aiempiin juttuihin artikkelin lopussa. Tapaus on nyky-Suomessa hyvin erikoinen. Iisalmen käräjäoikeudessa on istuttu yhteensä 19 päivää selvitellen pesän myyntiä.

Nyt on selvinnyt, että pesänhoitaja ja todistaja ovat antaneet väärää tietoa käräjäoikeudelle omaisuuden kauppahinnasta.

Asiamiehet Robert Slotte OTK, LLM ja Seppo Piippo ovat tehneet hartivoimin töitä, että totuus konkurssipesän myynnistä selkenisi.

Vilokin konkurssipesän hoidossa ilmenee koko ajan uusia outoja käänteitä.

Artikkelikuvassa Maitopuro Ay:n kiinteistökaupasta maksama varainsiirtovero 13 680,00 euroa, josta voidaan laskea kiinteistökaupan kauppahinnaksi 342 000 euroa.

Oikeudelle kerrottu kauppahinta ei ollut totta

Pohjois-Savon käräjäoikeuden 14.11.2019 pöytäkirjaan on kirjattu Eero Vilokin konkurssipesän kiinteistön kauppahinnaksi 400 000 euroa.

Päätöksessä mainitaan lukuisissa eri kohdissa kiinteistökaupan olleen 400 000 euroa.

Tämä Pohjois-Savon käräjäoikeudelle Eero Antero Vilokin pesänhoitajan Mikko Hakolan ja hänen avustajansa varatuomari Kalevi Julkusen toimesta esitetty kiinteistön kauppahinta ei ole totta.

Myös Henri Pietikäistä kuultiin pääkäsittelyssä todistajan vakuutuksen antaneena todistajana. Hän myös totesi kiinteistön kauppahinnan olleen 400 000 euroa. Valaehtoisella todistajalla on aina totuudessa pysymisen velvoite.

Onko Pietikäinen syyllistynyt väärään lausumaan todistajana, koska hänen on täytynyt tietää todellisen kiinteistöjen kauppahinnan olleen alle 400 000 euroa?

Henri Pietikäinen on maksajana Maitopuro Ay:n varainsiirtoverotositteessa, jolla konkurssipesän varainsiirtovero on maksettu 342 000 euron mukaan.

 

Vilokin konkurssipesän kiinteän omaisuuden lopullinen hinta 324 930 euroa

Kauppahinta on kiinteistöjen ja niillä olevien rakennusten osalta ollut varainsiirtoverolaskelman mukaisesti 342 000 euroa. Kauppahinnasta 400 000 euroa on vähennetty kauppakirjan sivulla kaksi mainittu tuotantomaisuuden kaluston yms. omaisuuden osuus 58 000 euroa ja maksettu varainsiirtovero 342 000 euron mukaan.

Todellisuudessa kiinteistöjen kauppakirjassa mainitusta 400 000,00 euron hinnasta on lisäksi vähennettävä peltojen hintaan sisältyvät tukioikeudet 68,28 hehtaarin osalta. Tukioikeudet ovat irtainta omaisuutta ja voidaan myydä ilman peltoakin. Tämän irtaimen osuuden hinnaksi muodostuu 17 070 euroa.

Todellisuudessa kiinteistöjen kauppahinnaksi muodostuu vähennysten jälkeen 324 930 euroa.

Pesänhoitaja Mikko Hakola ja varatuomari Kalevi Julkunen samoin kuin ostajataho Maitopuro Ay ovat antaneet yhdeksän päivän valmisteluistunnossa ja 10 päivän pääkäsittelyn yhteydessä koko ajan virheellistä ja valheellista tietoa Pohjois-Savon käräjäoikeudelle kiinteistöjen kauppahinnasta.

Kysymys onkin nyt siitä, onko Mikko Hakola syyllistynyt tietoisesti johtamaan harhaan Pohjois-Savon käräjäoikeutta koko prosessin ajan?

---

Toimittajalta

Härskin tuntuista toimintaa — Vilokki ei antanut periksi

Aivan selkeä totuus on, että pesänhoitaja on ajanut ostajan, eikä pesän etua. Miksi konkurssiasiamies ei ole puuttunut asiaan, hänen tehtävänsä on seurata pesänhoitajien toimintaa? Selvitysten mukaan Hakolan ei saisi missään nimessä edustaa ostajatahoa. Miksi ihmeessä käräjäoikeuden tuomari ei puuttunut asiaan?

Kaikki on tehty niin taitavasti, että vaikea uskoa yhden juristin viisauden riittävän tällaiseen soppaan. Liittyykö tapaukseen muitakin osallisia? Sekin selvinnee joskus.

Onko kyseessä prosessirikos tai prosessipetos?

Tapaus on vaatinut runsaasti paneutumista. Ilman Robert Slottea, Seppo Piippoa ja Maaseutumedian valtavaa selvitystyötä tätä ei olisi tullut julki

Papereista ei selviä kertalukemalla niihin piilotettuja asioita, vaan niihin on paneuduttu kymmeniä kertoja.

Kiinteistöjen kauppakirjaan on naamioitu tukioikeudet, lypsykaruselli, tilatuet ja irtaimistoa. Kaiken lisäksi traktorit on rekisteröity uuden omistaja nimiin vasta kolme vuotta kaupan jälkeen. Vakuutukset ja vakuutusmaksut ovat olleet Vilokin nimissä maksettavina. Onko kyseessä rekisteröintirikos, kun koneita on käytetty korvauksetta liki kolme vuotta?

Tapausta ei ole vielä käsitelty loppuun. Koko ajan ilmenee jotain uutta. Käräjäoikeuden tuomio ei ole myöskään lainvoimainen.

Herää kysymys, kuinka paljon tällaista on tapahtunut Suomessa? Varmasti on. Asiat vain jäävät piiloon, jos toisin kuin sitkeä Eero Vilokki, ihmiset painavat päänsä pensaaseen.

Vilokin tapaukseen on ollut pakko puuttua, tällaiset asiat pitää tuoda julki, ettei tästä tule maan tapa. Ellei se jo ole.

Toimitukseen voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (info at www.maaseutumedia.fi), tai kommentoimalla artikkelia.

 

Lue tästä aikaisemmat tarinat:

http://www.maaseutumedia.fi/vilokin-konkurssipesa-vuosikymmenen-eriskummallisin-oikeudenkaynti

http://www.maaseutumedia.fi/maatilan-myynti-johti-oikeustoimiin

http://www.maaseutumedia.fi/kolmen-miljoonan-maatila-myytiin-400-000-eurolla

http://www.maaseutumedia.fi/pesanhoitaja-hukkasikin-eero-vilokin-maatila-kaytannossa-ilmaiseksi

http://www.maaseutumedia.fi/vilokin-pesanhoitajan-oikeudenkayntilasku-166-000-euroa

http://www.maaseutumedia.fi/vilokin-konkurssipesan-oikeudenkaynnin-paatos/

http://www.maaseutumedia.fi/vilokin-konkurssipesa-pesanhoitaja-hakolan-uudet-kaanteet/