”Suomalainen leipäkulttuuri on maailman monipuolisin — se on yhdistelmä itää ja länttä ”, Pirjon Pakarin omistaja, Hannu Malmivaara kertoo.
Malmivaara on huolestunut lähileipomoiden tulevaisuudesta, kun ulkomaisia raakapakasteita käyttävät kauppojen paistopisteet yleistyvät nopeasti seuraavan kolmen-neljän vuoden aikana.
Onko suomalainen leipäkulttuuri uhattuna?
”Lähileipomoiden osuus leipämyynnistä on vaarassa laskea puoleen kaupan leipämyynnistä”, Hannu Malmivaara sanoo.
Hannu Malmivaara on vetänyt Pirjon Pakaria 34 vuotta.
Suomalaiset ovat tottuneet tuoreeseen lähileipään
”Suomessa voi valita maailman monipuolisimmasta valikoimasta uunituoretta leipää. Ei ihme, että Suomessa asuu maailman onnellisin kansa”, Malmivaara hehkuttaa.
Suomesta löytyy vehnäleivät, limput, hapanleivät, karjalanpiirakat ynnä muut tuoreina ja maistuvina.
Kaupat ovat huomanneet, että tuoreus on hyvä myyntivaltti. Paistopisteen tuoreet ja lämpimät tuoksut huumaavat.
”Sen lauluja lauluja laulat, jonka leipää syöt”.
Kuvassa puhdaskaurasämpylöitä, jotka sopii myös keliaakikoille.
Uhkana on, että sadat lähileipomot joutuvat lopettamaan
”Onko tuoreus, joka on ollut lähileipomoiden valtti, kääntymässä häviöksi”, Hannu Malmivaara kysyy.
Suomalainen leipäkulttuuri perustuu noin 700 lähileipomoon. Lähileipomoiden osuus 900 miljoonan euron markkinoista putoaa Malmivaaran uhkakuvan mukaan puoleen. ”Silloin ei kaikille riitä hyllytilaa ja myynti pienenee. Jos trendi jatkuu, useat sadat leipomot joutuvat lopettamaan”, Malmivaara jatkaa.
Hintakilpailu erityisesti ruokaleivissä on tukala jo nyt.
Kauhajoella lähes 100-vuotiaan Koiviston Korpputehtaan tilat laajentuvat 1500 neliömetriä.
Paistopisteen leivät harvoin Suomesta
Lähileipomot eivät osaa, tai niillä ei ole resursseja kehittyä muuttuviin markkinoihin.
Malmivaara miettii, kun asiakas ostaa leivän paistopisteestä, tietääkö hän onko se omassa maakunnassa leivottu, vai onko se leipää, jonka taikina on valmistettu Saksassa, Baltiassa, Belgiassa, Hollannissa tai Ruotsissa? Pieni osa paistopisteiden taikinasta tulee Suomesta.
Lähileipomot työllistävät maakunnan ihmisiä, ne käyttävät paikallisia puhtaita raaka-aineita. Ne tarjoavat elinmahdollisuuksia monelle viljelijälle ja myllylle. Lähileipomon tuotteiden hiilijalanjälki on myös pieni.
Pirjon Pakari valmistaa 100 erilaista tuotetta.
Kaksi suurleipomoa – puolet leipämarkkinoista
Ruotsalaisen Lantmännenin omistama Vaasan ja suomalainen Fazer tiivistävät tuotantoaan. Fazer lopettaa Oulun tuotannon ja siirtää sen Lahteen.
Malmivaara heittää vision, että suomalaista viljaa viedään Tukholmaan ja tuodaan se paistotuotteina sitten takaisin Suomeen.
Vaasan ja Fazer haukkaavat noin puolet leipämarkkinoista tällä hetkellä noin 400 miljoonan liikevaihdolla.
Muutos on nopeaa. Fazer osti myös Ruotsin toiseksi suurimman leipomoketjun, sillä on viisi suurta leipomoa, osa Baltiassa ja Norjassa.
Paistopisteet tuplaantuvat
Lidl oli ensimmäinen paistopisteen kehittäjä, se toi Suomeen ajatuksen kymmenisen vuotta sitten.
S-ryhmä ei ole vielä julkistanut tavoitteitaan, mutta K-ryhmä ilmoitti tuplaavansa paistopisteiden myyntiosuuden 25 prosentista 50 prosenttiin kolmen vuoden sisällä.
Hannu Malmivaara sanoo, ettei ainakaan Pohjanmaata niin vain valloiteta, jos se heistä on kiinni.
”Tämä on vähän kuin Tali-Ihantala -taistelu, menetetäänkö Suomi?”, leipomoyrittäjä nauraa.
Suomalainen leipäkulttuuri on kulminaatiopisteessä joka saattaa vaikuttaa myös kotimaisen viljan menekkiin.
Pirjon Pakari toimittaa leipää tuhanteen kauppaan
Lähileipomo tuo työtä ja hyvinvointia maakuntaan. Malmivaaran yrityksen, Pirjon Pakarin lähileipomoita on kuusi, Seinäjoella, Kauhajoella, Nurmijärvellä, Ylöjärvellä, Ylivieskassa ja Honkajoella. Jokainen leipomo työllistää noin 20 ihmistä.
Tuotevalikoimaan kuuluu sesonkituotteet mukaan luettuna noin sata erilaista ruoka- ja kahvileipää, myös gluteeinittomat leivät.
Tuotteita leivotaan 150 kauppaan. 50 omaa auto kuljettaa leipää kauppoihin. — yhteensä leipiä menee lähes tuhanteen kauppaan.
Katso videolinkki leivästä tästä.
Gluteeniton käy kaupan
Pirjon Pakari on esimerkki nopeasti kehittyvästä keskisuuresta leipomosta. Gluteiinittomat tuotteet ovat yrityksen valttikortti.
Barbara Kankaanpää on yrityksen gluteenittomien tuotteiden tuoteasiantuntija.
Hän sanoo, että yrityksen ajoitus kehittää gluteenittomia tuotteita oli loistavasti ajoitettu. ”Monella on diagnosoitu keliakia tai vilja-allergia, mutta moni tekee omia diagnoosejaan myös”, Kankaanpää sanoo.
Gluteenittomia tuotteita Pirjon Pakarilla on noin 25.
Suomessa lapsista n. 1,5 %:lla, aikuisväestössä noin 2 %:lla ja vanhemmassa väestössä jopa 2,7 %:lla arvioidaan olevan keliakiaa. (Collin, ym. 2018, 1282 – 1284; Keliakialiitto [Viitattu 12.7.2018])
Keliakiaa sairastaa reilu prosentti suomalaisista
Suomalaisista 1,2 prosentilla on keliakiaa, 2015 elintarvikepäivillä julkaistun tutkimuksen mukaan (Laatikainen) ja vilja-allergikkoja yksi prosentti.
20 prosentilla on oireita viljoista, joka johtuu tärkkelyksen pilkkoutumisongelmista. FODMAP-ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa karsitaan tiettyjen imeytymättömien hiilihydraattien määrää.
Herkkävatsaisen ei kannata jättää pois kaikkia viljoja ja maitotuotteita, koska se kaventaa ruokavaliota paljon.
”25 – 45 prosenttia suomalaisista hyötyy gluteiinittomasta ruokavaliosta”, Kankaanpää sanoo.
Toimittajalta
Suomalainen leipä on maailman parasta
Tapasin italialaisia Goldirettin ruokalähettiläitä muutama vuosi sitten Seinäjoella Proagrian vieraina. He kysyivät, mikä ruoka on Suomessa erityistä. Porukka oli hetken hiljaa, niin mikä?
Avasin suuni ja sanoin, että leipä tottakai!
Meillä on valtavan laaja valikoima erilaisista viljoista tehtyjä leipiä, ruisleivät, rieskat, karjalanpiirakat, kalakukot, vehnäistä ja hyvät pullat.
En ehtinyt saamaan sanojani loppuun, kun italalaisporukan pomo keskeytti levitellen käsiään, että meillä Italiassa on myös paljon erilaisia leipiä. Hän piti pienen paatoksellisen puheen italialaiseen tapaan kehuen heidän leipiään ja matkakumppanit riemastuivat taputtamaan.
Ajattelin, että puhu sinä, minä pidän hevosta. Eivät tainneet haluta ymmärtää mitä suomalainen maailman paras, italialaistakin parempi leipä on – suomalainen leipäkulttuuri ei nojaa vain perinteeseen. Jatkuva tuotekehitys vie myös alaa voimakkaasti eteenpäin.
Artikkeli tehty yhteistyössä Pirjon Pakari kanssa.
Ei kommentteja