Maaseutumedia
facebook twitter rss
  • Etusivu
  • Aihealueet
    • Arkistosta nostettua
    • Bioenergia
    • Biotalous
    • Eläinsuojelulaki
    • Eläinten ruokinta
    • Erikoiskasvit
    • GIF – kuva-animaatio
    • Halpuutus
    • Hevoset
    • Hullu juttu
    • Huolto
    • Hyvinvointi
    • Ite-Taide
    • Karjatalous
    • Klubi-artikkeli
    • Kolumni
    • Konekauppa
    • Kotieläintalous
    • Koulutus
    • Kulttuuri
    • Kuvareportaasi
    • Lukijablogi
    • Lähiruoka
    • Luomu
    • Luonnonsuojelu
    • Lyhyet erikoiset
    • Maaseudun nuoret
    • Maaseudun palvelut
    • Maaseudun persoona
    • MaaseutuMedia suosittelee
    • Maatalouden naiset
    • Mainos
    • Metsä
    • Murresanakirja
    • Muut lehdet
    • Pakina
    • Peltoviljely
    • Pienet erikoiset
    • Pääkirjoitus
    • Rakentaminen
    • Ruoka
    • Talous
    • Tapahtumat
    • Tekniikka
    • Ulkomaat
    • Urakointi
    • Uutiset
    • Uutispommi
    • Vieraskolumni
    • Viljelytuet 2015
    • Viranomaistarkastukset
    • Wanha talo
    • Wanhat koneet
    • Ympäristönsuojelu
    • Yritysblogi
  • Arkisto
  • MaaseutuMedia on maaseudun äänenkannattaja
  • Yhteystiedot
  • Klubi
    • Liity Klubin jäseneksi
    • Klubi-artikkelit
  • Kirjaudu sisään
HAKU
Arkistosta nostettua, Rakentaminen 3

Pohjalaistalo on arkkitehdin koti ja sielunmaisema

Hannu Koivisto · 24.10.2016

Kuvateksti: Pitkä-Perttilän talo. Kolmetoista klasia koskelle, eikä laarinpohjia koskaan lakaastu.

Ruosteinen Nissan Patrol -maasturi ajaa pihaan. On vuosi -95, helyt helisevät kun fiini leidi siirtelee askeliaan tyylikkäästi pihan poikki.

Talon kissi tuntee sielunkumppaninsa ja kieppuu tuttavallisesti naisen askeleleissa, aivan kuin nainen olisi tulossa askareilta maitotoupin kanssa.

”Anna-Maija Salo”, leidi puristaa voimakkaasti kättä. Puhe paljastaa reherin leviän pohojalaasmurtehen.

Hän kävelee vakaasti ovesta sinne, missä hänen sielunsa asuu – pohjalaistaloon.

Anna-Maija Salo on tehnyt töitä pohjalaistalojen parissa 50 vuotta.

Anna-Maija Salo on tehnyt töitä pohjalaistalojen parissa 50 vuotta.

Kaipuu toi maailmalta Vanhaan Perttilään

Anna-Maija Salo, arkkitehti SAFA, on kasvanut Isooskyröös Rinta-Knuuttilan taloos.

Arkkitehtiopintojen jälkeen maailma kutsui eri ilmansuuntiin ja kaukaisten matkojen päähän. Kansainvälisyys oli arkkitehdille luontevaa, monet kielet tarttuivat liepeisiin.

Taiteilija Salo on muovannut ihmiselle ympäristöä laivoista kylänraittien kaavoituksiin, design-lampusta hirsitaloihin.

Suomessa hänellä oli kuitenkin juuret, sellaiset vahvat syvälle tunkeutuneet paalut, jotka imevät ravinteita syvältä maan mullasta.

Suomessa hänen ympyränsä on sulkeutumassa. Vaasan Suvilahden kodin runsas esineistö ja taidekokoelma odottavat muuttoautoa takaisin Isoohinkyrööhin, lapsuusmaiseman perinnetaloon.

Anna-Maija toivoo, että hän ja kissi saavat muuttaa Vanhaan Perttilään, kihlatun lapsuudenkotiin.

”Me oomma Velin kanssa ku nuoret rakastavaaset vaikka yhteistä ikää on jo melkein 160 vuotta”, artisti nauraa.

 

Moderni juuri valmistunut pohjalaistalo noudattaa perinteisiä mittasuhteita ja muotoa. Talo on kuusihenkiselle perheelle toimiva.

Moderni, juuri valmistunut pohjalaistalo noudattaa perinteisiä mittasuhteita ja muotoa. Talo on kuusihenkiselle perheelle toimiva.

Pohjalaistalo on valmis brändi

Suomalaisuus rakentuu vahvoihin kulttuureihin, erilaisuuteen ja omaleimaisuuteen. Ympäristö muovaa ihmistä.

Pohjanmaalla vahva kulttuuriperintö on säilynyt raiteilla ja erityisesti taloissa.

Anna-Maija suunnitteli ja tuotteisti 30 vuotta sitten modernin pohjalaistalon. Projekti oli hänelle vaikeina aikoina terapiaa, jota kesti kaksi pitkää vuotta, vuorokaudet ympäri.

Vasta kolmen vuosikymmenen jälkeen ensimmäisessä asutaan, toista viimeistellään. Vanha rakennusperinne herää eloon.

Arkkitehti asuu nyt jo osan aikaa synnyinpaikkakunnallaan Isossa-Kyrössä perinnerakennuksessa Velin ja Ditten kanssa. Pariskunta näyttää taloon edessä komialta kuiin maisema.

Arkkitehti asuu nyt jo osan aikaa synnyinpaikkakunnallaan Isossakyrössä perinnerakennuksessa Velin ja Ditten kanssa.

Mittasuhteet ja pohjakaava

”Salmiakkikuvio ei vielä tee pohjalaistaloa”, Anna-Maija sanoo. ”Pohjakaava, säännönmukaisuus ja mittasuhteet sen vasta tekevät.”

Suorakaide on pohjamalli, oli talo kaksifooninkinen, joka on usein lyhyempi, tai puolitoistakerroksinen.  Pohjalaistalo saattaa olla joskus jopa kolmikerroksinen, kuin pieni kerrostalo. Se voi olla myös paritalo.

”Pohjalaistalo taipuu palvelemaan monia käyttötarpeita”, arkkitehti tiivistää.

Keskellä on tupa. Vanhassa Rinta-Valkaman talossa Jalasjärvellä tupa on kooltaan 70 neliömetriä.

Perinteisesti tuvan molemmin puolin sijaitsevat kamarit. Keittiö ei yleensä ollut tuvassa, vaan ruoka valmistettiin hellalla pienemmässä peräkamarissa.

Talossa huonejako saattoi tyypillisesti olla: emännän kamari, isännän kamari, isootupa, porstuakamari, porstua ja erustupa, eli suutupa.

Joustava ja energiapihi

Pohjalaistalon syvyys saa olla mielellään enintään kahdeksan metriä. Pituudella ei ole sääntöä. ”Mitä piree sen paree”, Anna-Maija nauraa.

Rakennuksen vaippa (ulkoseinien ja katon pinta-ala) on pieni, josta johtuen talotyyppi on energiakulutukseltaan säästeliäs. Sokkelia ja vesikattoa on vähemmän, kun huoneita laitetaan päällekkäin.

Porstua on yleensä kylmä tai puolilämmin. Samoin kokki, eli kylmävintti. Ne tasaavat lämpötilaeroja.

Talomalli sallii joustavuutta. Vaikka se perustuu tiettyihin sääntöihin, niistä voidaan poiketa elämisen vaatimusten mukaan.

Talo pitää tehdä nykyään pulloksi

Pohjalaistalo on kuistia lukuunottamatta tehty aina hirrestä. Hirsi on varaava materiaali, joka ei tarvitse muita eristeitä kuin tilkkeen hirsien väliin. Ennen tilke oli ”tervankusella” kyllästetty pellava.

Vanha väki mieltää talotyypin viileäksi asua. Ennen vanhaan yksikertaiset ikkunat, krossipohja ja muut rakenteet takasivat, että ilma vaihtui.

Talvella tuvan piisissä pidettiin valkiaa, kamareissa oli omat uunit. Sydänmuuri on keskellä. Toisella puolella muuria on leivinuuni ja samassa hormistossa on takka ja usein myös hella.

Kaksi vanhaa miestä keskustelivat taannoin: ”Meillä pakkaa verhot heilumahan tuulella”, sanoo ensimmäinen. Toinen vastaa: ” Meillä ne on oikoosnansa”.

Toisen verhot heiluivat, mutta toisen verhot olivat vaakasuorassa.

Nykyään hirren väliin tulee EPDM-kumitiiviste. Rakennusmääräykset edellyttävät ilmatiiviysmittauksen ja koneellisen ilmastoinnin, jota harva maalaisjärkinen ymmärtää.

"Tämä artikkeli muovasi minusta aika pittoreskin kuva", leidi nauraa.

”Pohjalaistalo on loputon aihe, jota voidaan käsitellä kokonaisesta rakennuskaavasta pieneen kamariin”, Arkkitehti sanoo. Hänellä on valmistumassa aihetta käsittelevä kirja.

Pohjalaistalo ja Anna-Maija, samanlaiset

Vuonna 2016 Anna-Maija Salo istuu keinulavittassa ison pirtin avaruudessa. Ruosteinen Patrol on vaihtunut, mutta leidi on edelleen leidi upeassa turkissaan.

Anna-Maija on vähän kuin pohjalaistalo – rohkea ja ujostelematon.

Hannu Koivisto

Voisit tykätä myös näistä

  • Arkistosta nostettua

    Eläinsuojelulain uudistus — Mikä on eläinten riittävä vedensaanti?

  • Arkistosta nostettua

    Mikko – vaatimaton konemies

  • Arkistosta nostettua

    Eläinlääkärilegenda Urho Riihikoski: Eläinten elämänlaatu vaatii laajakatseisuutta

3 Kommenttia

  • Niina kommentoi: 7.3.2016 klo 14:56

    Se on Isossakyrössä, EI Isossa-Kyrössä.

    Vastaa
    • Hannu Koivisto kommentoi: 7.3.2016 klo 15:14

      Oen saanut tästä kahdenlaista neuvoa. Oletko isokyröläänen? Taidat muuten olla oikeassa…. Muutan.

      Vastaa
      • Varpuliisa kommentoi: 25.10.2016 klo 15:14

        Kyllä isokyröläänen!

        Vastaa

Vastaa Peruuta

MaaseutuMedia suosittelee

  • Young Village folk — Uusi dokumenttisarja nuorista farmareista

    8.11.2017
  • Viljelijät tapasivat Mavin ylijohtajan — Veroehdotuksen kaltainen maataloustukiehdotus olisi iso helpotus

    29.9.2017
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • Kansalaisaloite: Suomessa tulee sallia myyntiin ainoastaan direktiivin mukainen sianliha

    27.3.2017
  • Viljelytuet 2016 — Veikko Vastaa

    22.5.2016
  • Julkiset ruokahankinnat suomalaisten kriteerien mukaisiksi

    4.4.2016
  • Artikkelikommentit täydentävät artikkelin sisältöä

    30.11.2015
  • 300 lehmää eikä yhtäkään työkonetta – ”Urakointi perustuu luottamukseen”

    30.9.2015
  • Suosituimmat
  • Valehteleeko eläinkuva?

    23.8.2017
  • Kaukasiankoira on laumanvartija, jota susikin pelkää

    15.2.2015
  • Sikakuvat voi tehdä kahdella tavalla

    16.12.2014
  • 11 300 euron sanktiot 4 millistä

    7.4.2015
  • Juhana Vartiainen kolumni: Kullankallis maataloutemme

    12.5.2017
  • Pipe says: Kaikki kunnia suomalaiselle ruoan tuottajalle mutta siitä huolimatta lopettais...
  • Heidi says: Nykyään tehotuotanto on liiankin tehokasta! Kuinka monta kiloa lihaa meneekään...
  • Jp Aikola says: Tuotos panos suhde yhteiskunnan näkökulmasta oli mielestäni huono. Eli miksi k...
  • Polle R says: No on kyllä s*atana erikoista, tästähän pitäisi teettää sisäinen tutkinta ja t...
  • Rane says: Tuossa linkin kartassa vesistöjen tila.Pohjanmaan rannikon vedet ovat hyvässä ...
Mavi Pysyvä nurmi luomu Maataloustuet MTK traktori Afrikkalainen sikarutto GMO Veikko Tuominen Maaseutumedia Eläinsuojelulaki Maajussit Traktorimarssi Sika Halpuutus Sanktiot peruna Leena Tenhola

SEURAA FACEBOOKISSA

Tagit

Afrikkalainen sikarutto Eläinsuojelulaki GMO luomu Maajussit Maaseutumedia Maataloustuet Mavi MTK Pysyvä nurmi Sika traktori Traktorimarssi Veikko Tuominen

© MAASEUTUMEDIA