Baijerissa on nurmipeltoja, ikinurmia, joita ei ole uudistettu yli sataan vuoteen. Suomessa nurmi uudistetaan muutaman vuoden välein.
Pysyvä nurmi -käsite on Euroopassa erilainen. Vuorenrinteet Keski-Euroopassa ja esimerkiksi Brittein saarilla olevat nummet ovat sellaisia, joita ei muokata.
Näkövinkkeli, että Suomessa nurmipellot uudistetaan, ei ole saanut ymmärrystä.
Komissio tulkitsee ristiriidassa suomalaista käytäntöä vastaan
Pelkästään lohkojen käsittelyssä on ero: eurooppalaisen tavan mukaan koko Ilmajoen Alajoen lakea ilmoitettaisiin yhtenä lohkona, riippumatta siitä ketkä peltoja hallinnoivat.
Suomessa esimerkiksi Ilmajoen Alajokialue ilmoitetaan kymmeninä ja satoina erilaisina perus- ja kasvulohkoina. Suomessa jokainen lohko on peruslohko jonka sisällä on kasvulohkoja.
Baijerilainen maisema on täynnä ikiniittyjä. jotkut nurmet ovat yli sata vuotta vanhoja. Niille ajetaan lantaa ja korjataan satoa. Uudistaminen on harvinaista.
Suomen erityisasema jätetty huomiotta
Suomen erityisasema on EU:n päätöksenteossa jätetty huomioimatta. Komissiohemmot ovat tulkinneet asiat suomalaista käytäntöä vastaan.
Taannehtiva lainsääsädäntö on Suomessa outo käsite. Näin esimerkiksi nurmilohkojen taannehtiva tulkinta pysyviksi nurmiksi sotii suomalaisten oikeustajua vastaan.
MTK:n puheenjohtaja Brysselissä
MTK:lla pysyvä nurmi -vaatimus on ollut tiedossa lokakuusta lähtien.
Brysselistä tavoitettu MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi asiaa. ”Ei tämä näin voi mennä. tämä ei voi olla vielä taputeltu.” Marttila näki mahdollisuuden vielä vaikuttaa asiaan. ”Itse uskon, että ratkaisu löytyy.”
”Jos ei löydy, niin usko tässä menee.”
Marttila näkee, että nurmiala ei tule vähentymään. Se ei kuitenkaan poista epävarmuutta. Moni joutuu harkitsemaan Nurmen vaihtamista viljaan ensi vuonna.
”Omia vahvoja nurmia en aio ensi keväänä kääntää”, sanoo Marttila varma sointi äänessään.
Pysyvä nurmi taputellaan vielä Brysselissä
Risto Artjoen tilalle tullut valtiosihteeri Tiina Rytilän mukaan MMM:n eilisen tiedotteen tarkoitus oli vähentää ehkä vähän turhaakin paniikkia joka tästä on liikkeellä.
”Mitään ratkaisuja ei ole lähipäivinä saatavilla, mutta kuten tiedotteessammekin lukee, otamme asian esille Brysselissä viimeistään neuvoston yhteydessä.”
Kysymys, johon ei ole vastausta
Suuri kysymys on pysyvä laidun rakennusmaana. Periaatteessa jos pysyvälle laitumelle aikoo rakentaa, pitää hakea ennakkolupa. Ennakkolupa antaa mahdollisuude siirtää rakennuspaikan verran laidunta toiselle lohkolle.
Jos maat on myyty, eikä tukihakemuksia enää tehdä, onko laidunvelvoite silti voimassa?
Miten käy kaupunkien pysyville laitumille, jos niitä käytetään rakennusmaaksi? Onko Helsingin kaupungin omistamien peltojen, kuten Haltialan kartanon maat, pysyvien laidunten osalta ikuisesti rakennuskiellossa?
Moottoriteiden alle jääville pyville laitumille voi esittää saman kysymyksen.
Jos pysyvien nurmien ja laidunten velvoitteista ei pidetä kiinni, mitkä ovat sanktiot? Purtavaa piisaa.
1 Kommentti
Mikähän nyt on se ilmeisesti maailmanlopun luokkaa oleva uhka, jonka tähden nurmialaa pitää tuollaisella raivolla yrittää säästää, loukaten viljelijän oikeutta päättää mitä pelloillaan viljelee.