Uusi katastrofi: Pysyvä nurmi

Pari päivää sitten ilmaantunut tieto uudesta viherryttämistoimenpiteestä saa monet menettämään yöunensa. Pysyvä nurmi on määritelty uudelleen. Jos pelto on ollut nurmella vuodesta 2010, status jää pysyväksi. Pysyvään nurmipeltoon ei voida pahimmassa tapauksessa enää kylvää muita kasveja, kuten viljaa.

Määritelmä ei koske luomutiloja.

Pysyvä nurmi toteutuessaan saattaa viedä viljelijän itsemääräämisoikeuden omiin peltoihinsa. Herää kysymys onko uusi viherryttämisehdotus jopa perustuslain vastainen?

Nyt saattaa syntyä tilanne, että nurmella olleelle pellolle ei enää saa kylvää muuta kasvia. Välitön menetys koskee ympäristötukia. Pellon arvo saattaa romahtaa ja nurmitilojen voi olla vaikea vuokrata peltoa. Sopimusvilejy vaikeutuu.

Mitä pysyvä nurmi tarkoittaa?

Jos nurmea on viljelty viisi vuotta vuodesta 2010, peltolohkolla ei voi enää viljellä muuta kasvia. Pahimmassa tapauksessa käydä niin, että jos lohkolla viljellään muuta kasvia, voi joutua ilmoittamaan saman alan tai vastaavan alan uudelleen nurmelle.

Yli viisi vuotta nurmena olleet pellot saavat pysyvä nurmi -statuksen, jota ei voi muuksi muuttaa. Asia on tullut myös neuvontaorganisaatiolle yllätyksenä.

Yli viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet peruslohkot saattavat saada..

”Kun asia selvisi, menetin yöneni”, kertoo eräs hätääntynyt. MaaseutuMedia on saanut muutamia puheluita kun huhu on lähtenyt liikkeelle.

Seinille ei kannata vielä hyppiä, ennenkuin asia varmistuu.

Pysyvä nurmi koskee myös yksivuotisia

Alustavien tietojen mukaan pysyväksi nurmeksi luettaisiin nurmipellot takautuvasti vuodesta 2010, riippumatta ovatko ne olleet yksivuotisia, laitumia tai monivuotisia säilörehunurmia. Nurmi kuin nurmi, vaikka se olisi välillä muokattu.

Jos kasvilajin koodi on ollut vuodesta 2010 asti nurmi, on se kylvettävä muua kuin nurmikasvia, jos ei halua pysyvä nurmi -statusta. Kysymys on takautuvasta viisivuotiskaudesta.

Viisi vuotta taaksepäin nurmena oloa tarkastellaan tiettävästi peruslohkoittain. Jos peruslohkolla on ollut nurmen lisäksi jonakin vuonna jokin muu kuin nurmikasvulohko, peruslohkon ei lueta silloin olleen nurmella.

Ongelmia ja ympärisötukimenetyksiä

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan maankäyttölajiltaan peltoa olevalle pysyvälle nurmelle voidaan maksaa kaikki normaalit nurmen tuet, myös ympäristökorvaus. Maankäyttölajiltaan luonnonniittyä ja laidunta oleva pysyvä nurmi -lohko ei saa täysiä tukia.

Monella viljelijällä on sopimusviljelyä. Pellon omistaja korjaa tuet ja sopimusviljelijä viljelee.

Vuokraviljelijällä voi tulla tilanne, että hänen pitää valita eläinten rehun ja pellon statuksen välillä. Pellon omistaja saattaa menettää pellon markkina-arvoa, jos vuokraviljelijän on pakko tuottaa eläimilleen rehua.

Pysyvä laidun

Jos pysyvä laidun -statuksen halutaan poistaa, voidaan hakea ennakkolupaa ennen ensi vuoden tukihakua. Muussa tapauksessa laidun jää pysyväksi nurmeksi. Sille saa jatkossa luonnonhaittakorvauksen 240 euroa.

Tähän asti maankäyttölajiltaan laidun on saanut tilatukioikeuden, 194 euroa. Laidun voi olla luonnonlaidun tai muu pysyvä laidun.

Vuonna 2014 pysyvinä laitumina ilmoitetut lohkot saavat vuonna 2015 luonnonhaittakorvauskelpoisuuden ja luonnonhaittakorvauksen, jos niiden maankäyttölaji on 2014 ollut luonnonniitty ja -laidun.

Lisäksi ne saavat perustuen ja viherryttämistuen sekä mahdollisen nuoren viljelijän tuen, jos viljelijällä on käyttää niille perustukioikeuksia. Tähän asti maankäyttölajiltaan luonnonniittyä ja laidunta oleva pysyvä laidun on voinut saada vain tilatuen.

Ennakkolupamenettely

Suomessa pysyvien laitumien määrä laski (ilmoitettiin muuksi kuin pysyväksi laitumeksi) vuonna 2014 viitevuoteen 2005 verrattuna niin paljon, että nyt on jouduttu ottamaan käyttöön ennakkolupamenettely.

Jos viljelijä aikoo 2015 muuttaa pysyvän laitumen käyttöä (aikoo ilmoittaa lohkon muuksi kuin pysyväksi nurmeksi), hän joutuu hakemaan siihen ennakkolupaa keväällä ennen tukihakua.

Ennakkoluvan ehdoksi on tulossa, että viljelijä ilmoittaa jonkin muun vastaavan alan pysyväksi nurmeksi.

Ennallistaminen on muiden käsissä

Jos ensi keväänä pysyvät nurmet pienenevät Suomessa yli 5 prosenttia, voidaan 2015 nurmialaa vaatia ennallistamaan yhtä suureksi kuin vuonna 2016.

Ennallistaminen tulee määräyksenä valtiolta.

Jos valtion pysyvien nurmien viitealan haarukka ei alene 5 prosenttia, ennallistamista ei vaadita. Tällöin voidaan pysyvä nurmi-lohkoon kylvää myös muita kasveja. Pysyvien nurmien lohkoihin voidaan kylvää muita kasveja niin kauan kuin ennallistamista ei vaadita.

Nurmitilan toiminta vaikeutuu

Jos tilalla on pysyvän nurmen lohkoja, niin niillä voi viljellä muuta kuin nurmea. Jos sitten jonakin vuonna määrätään ennallistamisvelvoite, niin silloin pitää ennallistamisvelvoitteen verran palauttaa alaa pysyväksi nurmeksi, joko entistä tai uutta alaa.

Jos uudet viherryttämistoimenpiteet astuvat voimaan, byrokratia ja epävarmuus lisääntyvät. Viljelijän byrokratian saaminen on jo saavuttanut yläkuolokohtansa.

Jos tilalla viljellään nurmea, elämä vaikeutuu. Koska asia on monimutkainen, vuokraviljelijän tai sopimusviljelijän voi olla kinkkinen selvittää asiaa maanomistajalle. Ainakin nurmitilan tule olemaan vaikeata saada vuokramaita tai sopimuspeltoja.

Asia on siis vasta ehdotus. MaaseutuMedia seuraa tilanteen kehittymistä.

Lue myös:

http://www.maaseutumedia.fi/pysyva-nurmi-helmikuussa-ratkeaa/

http://www.maaseutumedia.fi/pysyva-nurmi-viljelijavetoomus/

http://www.maaseutumedia.fi/pysyva-nurmi-hevoset-heinatta/

---

 

Viherryttäminen on outo termi

Viherryttämistuki on EU-rahoitteinen tuki, jonka tarkoitus on pelastaa ympäristöä ja ilmastoa.

Tästä linkki viherryttämiseen. Linkin tiedot (21.10.2014 ) ovat jo hiukan vahentuneet.

Artikkelin asiantuntijana toimi ELY-keskuksen Veikko Tuominen.