Maailmalla vallitseva raaka-ainepula nostaa hintoja ja hidastaa tuotantoa, mikä näkyy esimerkiksi Iso-Britanniassa.
Hintojen nousu vaikuttaa kaikkeen. Lannoitepula tarkoittaa tyhjiä kaupan hyllyjä ja tyhjiä vatsoja. EU27:n vihreä siirtymäkin vaikeutuu ja kallistuu raaka-aineiden hintojen kohoamisen takia. Kiinassa sähkökin on säännösteltyä.
Briteissä uhkana valtava energiakriisi ja ruokapula
Perusraaka-aineiden hintoja kuten öljyn, kaasun, hiilen, teräksen, kumin ja vehnän mittaava Commodities Research Index (CRB) kertoo, että hinnat ovat nousseet keskimäärin 35% vuoden alusta, raaka-ainekohtaisesti enemmänkin. GoldmanSachsin ja Bank of American (BofA) analyysien perusteella hintoja on ajanut ylöspäin ns. koronapandemian pysäyttämä logistiikka, hidastunut tuotanto ja tyhjenevät varastot.
Raaka-aineiden hintojen nousu luonnollisesti välittyy kuluttajahintoihin kuten koneiden ja autojen renkaisiin.
Kumalatiiviset vaikutukset näkyvät muuallakin, nimittäin energiapulana ja hinnoissa. Kaasun ja sähkön hinnat ovat kohonneet kautta Euroopan, mikä tulee haittaamaan kaivattua reaalitalouden toipumista.
Ison-Britannian pulmatilanne kuvastaa hyvin, kuinka laajalle vaikutukset voivat ulottua. Britit saattavat joutua sulkemaan kuusi ydinvoimala-reaktoria keskellä energiapulaa, koska reaktorien jäähdyttämiseen käytettyä hiilidioksidia ei kyetä valmistamaan kaasupulan ja kaasun hinnan kohoamisen takia.
Brittihallitus on päättänyt kymmenien miljoonien puntien bail-out -paketista, joka maksetaan ruokapulan torjumiseksi toimintansa kaasun hinnan kohoamisen takia pysäyttäneelle amerikkalaiselle (hiilidioksidi)lannoiteyritykselle, The Times raportoi. Lannoitepula tarkoittaa tyhjiä kaupan hyllyjä ja tyhjiä vatsoja.
Hiilidioksidia käytetään myös kasvihuoneviljelyssä parantamassa satoisuutta, joten kaasun hinnan nousu nostaa elintarvikkeidenkin kuluttajahintaa.
Raaka-ainepula näkyy Kiinassakin
Kiinassa on siirrytty sähkön säännöstelyyn, mikä tarkoittaa, että tuotantonsa Kiinaan siirtäneiden yritysten toiminta vaikeutuu. Koska Kiinassa ja muualla Aasiassa on suuri osa länsimaisten yritysten lääketuotannosta, lääkkeiden saannissa saattaa alkaa ilmetä enenevästi häiriöitä.
EU27:n vihreä siirtymäkin vaikeutuu ja kallistuu raaka-aineiden hintojen kohoamisen takia. Lääkkeiden ohella Kiina toimittaa länsimaihin komponentteja ja teknologiaa, joita vihreässä siirtymässä tarvitaan.
Ironista kyllä, myös monet sähköautojen latauspisteistä saavat oman energiansa kaasusta tai dieselistä (!); jos kumpaakaan ei ole saatavilla…
Kiina kilpailee Eu:n kanssa energian saannista. Molemmat ostavat Venäjältä, millä tulee olemaan vaikutuksensa geopoliittisiin asetelmiin. Jos Venäjä pitäytyy edelleen – kuten se on tähän asti tehnyt — tehtyjen sopimusten määrittelemiin minimitoimituksiin, se pystyy vaikuttamaan ostavien maiden taloudelliseen elpymiseen ja säätelemään elpymisen vauhtia.
Inflaatio leikkaa kulutusta
Hillitöntä elvytystä on harrastettu vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Globaali velkamäärä on lähes 300 biljoonaa dollaria. Biljoona on tuhat miljardia. Takaisinmaksua pitäisi alkaa pikkuhiljaa ajatella.
Euroalueen keskuspankki EKP on ilmoittanut pitävänsä korkotason alhaalla toistaiseksi sekä jatkavansa velkakirjaostoja olemassa olevien ohjelmien puitteissa. Englannin keskuspankki Bank of England (BoE) sekä Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (FED) ovat nostamassa korkotasoa maltillisesti. Korkotason nosto, maltillinenkaan, tilanteessa jossa iso osa globaalia tuotantosektoria on ollut rajoitus- ja sulkutoimien kohteena saattaa saada aikaan konkurssiaallon; vientisektori on enemmän tai vähemmän lamassa, ja reaalitalous (teollisuus, vähittäismyynti, yritysten tuotto) jumissa.
Pankkiunioni ja yhteisvelkavastuu
EKP uskoo hintojen nousun tasoittuvan vuoden 2022 aikana, mutta merkkejä stagflaatiosta — laman, korkean työttömyyden ja korkean inflaation yhdistelmästä — on näkösällä. Korkeaa inflaatiota sopii myös ajatella rahan arvon alenemisena; rahan ostovoima, reaaliarvo, laskee jyrkästi. Kulutus leikkautuu. Yritysten on vaikea nostaa hintojaan samassa suhteessa kuin niiden kulut nousevat tilanteessa, jossa asiakkailla on entistä vähemmän rahaa käytössään.
Kumulatiivinen vaikutus yllä hahmotellusta kokonaisuudesta näkyy pankkisektorilla roskaluottojen määrän kasvuna – ja sen jälkeen se näkyy jälleen yksien pankkitukitalkoiden aiheuttamana valtioiden velkaantumisen kasvuna. Euroopassa pankkiunioni laittaa jäsenmaat yhteisvelkavastuuseen.
Ei kommentteja