Kristianstad sijaitsee aivan Ruotsin eteläosassa. Niemen kärjessä meren rannalla. Tila ei ole mikään normitila, edes Ruotsissa.
Räbelöfin tilan päärakennuksen, vanhan kivilinnan päädyssä on vuosiluku 1631. Tilalle ostettiin reilu kymmenen vuotta sitten 600 hehtaariia lisämaata tilalta, jonka toiminta ulottui 1400-luvulle.
Perinteet leimaavat ympäristöä ja omistuksia, mutta maatalous on nykyaikaista liiketoimmintaa.
Konttorin seinällä on kartta tiluksista. 4000 hehtaarin yhtenäinen maa-alue käsittää 2000 hehtaaria metsää ja 2000 hehtaarin peltolohkot.
Tila teki tuottoennätyksen 2012, 1,6 miljoonaa euroa omistajasisarusten taskuun.
Tilan pehtoori on pankkiiri, jolla on kuraiset kengät. Hän hiukan ujostelee laittaa kuvaa varten kengät pöydälle. ”No ei kai minua kukaan tästä voi syyttää”, mies nauraa.
Pankkiiri pehtoorina
Råbelöfin ohjaksissa toimii Erik Baeksted Jörgensen. Miehen mongerrus osoittautuu tanskaksi.
Viime vuosina hänellä oli konttori Tanskassa, Puolassa ja Ruotsin Kristianstadissa. Jokaisella maatilalla oli viljelypintalaa useampi tuhat hehtaaria. Kun mies kyllästyi olemaan tien päällä, hän jätti muut pois ja keskittyi ruotsalaiseen farmaamiseen.
Mies aloitti 19-vuotiaana maatalouden parissa, 23-vuotiaana nyt 54-vuotias tanskalainen sai ensimmäisen pestinsä tilan johtajana.
Hän lopetti Euroopan kiertämisen ja keskittyy nyt yhden tilan hoitamiseen ja perheen kanssa elämiseen.
Tilalla on viisi tuulivoimalaa ja 70 omakotitaloa tuottaa tasaista vuokratuloa. Tuloja kertyy siis monesta korista, kun metsääkin on yhtä paljon kuin peltoa, 2000 hehtaaria.
Maatalous on bisnes
Parhaana vuonna 2012 tila tahkosi omistajilleen 1,6 miljoonaa euroa, joista tukien osuus oli 600 000 euroa. -Satotaso oli korkea ja korot alhaalla, Jörgensen kertoo.
”Vuosi 2012 oli poikkeuksellinen. Sellaista en ole koskaan ennen nähnyt, enkä koskaan tule näkemään”, sanoo Jörgensen.
Tilalla on lopetettu sikatalous. ”Tanskassa emakoista koetetaan saada 35 porsasta vieroitettuna, jotta homma tuottaa”, laskee Jörgensen.
Myös 300 lypsävän navetta on pantu tappiota tuottavana kiinni. Pelloilla käyskentelee vielä 350 -päinen lihakarja, joka ei tuota voittoa, mutta siitä ei synny kulujakaan. Lihakarjaa pidetään nurmialan ja viljelykierron takia.
Jörgensenin koko filosofia perustuu siihen, että vain tuottavaa toimintaa kannattaa harjoittaa. ”Muussa ei ole mitään järkeä.”
Tilan päärakennus on kaukana talonpoikaisarkkitehtuurista. Se henkii vuosisataista kulttuuriperinnettä ja historiallista pysyvyyttä.
Investoinnit rahoitetaan pelkillä koroilla
Tilalle ostettiin 11 vuotta sitten 600 hehtaaria lisämaata. 60 miljoonan kruunun ( 100 000 kruunua per hehtaari, 9000 euroa ) lainoituksen järjestely oli hyvin erikoinen.
Lainasta maksetaan vain korot, pääomaa ei lyhennetä ollenkaan. -Peltojen arvo on kymmenessä vuodessa tuplaantunut, sanoo pehtoori.
”Miksi maksaa pankille pääomaa takaisin, kun se joutuisi sijoittamaan rahan uudelleen?”, jatkaa Erik Baeksted Jörgensen.
Pankkineuvottelut olivat tiukat. Jörgensen sai tahtonsa läpi vaihtamalla rahoittajaa.
Tiluksien kartalle on pellot ja metsät piirretty omalla värillään. Eri kasvi- ja puulajit ovat myös omilla väreillään.
”Ei mitään järkeä”, sanoo suomalainen pankkiiri
Ruotsalainen ajatusmalli perustuu oletettuun arvon nousuun. -Kaikki mikä menee ylös, tulee alas, kertoo nimettömänä pysyvä luotettava pankkilähde.
”Se ei ole asiakkaan etu, eikä pankin. Järjestely on riski molemmille osapuolille.”
”Jos joudutaan myymään hetkellä jota ei voida itse valita. Hankala homma, jos kassa rupeaa pyörimään väärinpäin, kuinka kauan usko riittää?”
”Tuollaisesta voi syntyä itsensä ruokkiva kierre.”
Råbelöfin tilanhoitaja heittää argumenttinsa aivan toiselta laidalta. Vuosisatoja vanha kartano on todennäköisesti eri asia, kuin velkainen pienviljelijä Smoolannista tai Savosta.
Viljely on ammattimaista
”Vehnällä 7 tonnin sato on epäonnisunut. Jos keskisatotaso vehnällä on 8 tonnia, se tyydyttää”, tuumaa Jörgensen.
10 tonniin tilalla ei ole koskaan päästy, 9970 kiloa on suurin yksittäinen ennätys.
Isolla tilalla on tärkeä hoitaa pienetkin asiat hyvin.
Vaikka tuet ovat pienemmät kuin Suomessa, olosuhteet paikkaavat paljon. Ilman tukia peltoviljelun miljoonan euron tuotto oli huippuvuonna 500 euroa hehtaari, kun satotasoa oli kohdillaan ja korot alhaalla.
Råbelöfin tilalta poistuttaessa kulttuurishokki iskee. Vaikka tila on kaukana keskiverrosta, silti tuntuu, että ruotsalaiset ovat yhtä aikaa Hannu Hanhi ja Roope Ankka.
Ruotsin suurin tila on Adelsnäs Itä-Götanmaalla. Pellot ja metsät yhteenlaskien kokonaispinta-ala on noin 22 000 hehtaaria.
Skoonen suunnalla yhden tilan suurin peltopinta-ala on 3000 hehtaaria.
Skoonen suurin maanomistaja on Högesta, jonka omistaa Piperin kreivisuku. Kokonaispinta-ala on noin 13 000 hehtaaria, josta peltopinta-ala on 1900 ja metsää 7000 hehtaaria.
Loppu pinta-alasta on merkittävää luonnonsuojelualuetta, joka on meillä tuntemattoman järjestelmän, fidekomission hallinnoimaa aluetta.
Päivitetty 29.10 klo 15:10 Pellon hinta oli 10 000 euroa hehtaari, nyt 20 000 euroa.
Ei kommentteja